¹Josafatilla oli paljon rikkautta ja kunniaa, ja hän otti pojalleen puolisoksi Ahabin tyttären.

¹Josaphat eut en abondance des richesses et de la gloire, et il s'allia par mariage avec Achab.

²Muutaman vuoden kuluttua hän meni käymään Ahabin luona Samariassa. Ahab teurastutti paljon lampaita ja nautoja Josafatia ja hänen seuruettaan varten ja alkoi sitten taivuttaa häntä lähtemään sotaretkelle Ramot-Gileadia vastaan.

²Au bout de quelques années, il descendit auprès d'Achab à Samarie; et Achab tua pour lui et pour le peuple qui était avec lui un grand nombre de brebis et de boeufs, et il le sollicita de monter à Ramoth en Galaad.

³Ahab, Israelin kuningas, kysyi Josafatilta, Juudan kuninkaalta: "Lähdetkö kanssani Ramot-Gileadiin?" Josafat vastasi hänelle: "Siinä minä missä sinäkin, siinä minun kansani missä sinunkin. Minä lähden kanssasi sotaan."

³Achab, roi d'Israël, dit à Josaphat, roi de Juda: Veux-tu venir avec moi à Ramoth en Galaad? Josaphat lui répondit: Moi comme toi, et mon peuple comme ton peuple, nous irons l'attaquer avec toi.

⁴Josafat sanoi kuitenkin Israelin kuninkaalle: "Kysy sentään ensin Herran mieltä."

⁴Puis Josaphat dit au roi d'Israël: Consulte maintenant, je te prie, la parole de l'Eternel.

⁵Niin Israelin kuningas kokosi profeetat, neljäsataa miestä, ja kysyi heiltä: "Tuleeko meidän lähteä sotaan Ramot- Gileadia vastaan vai ei?" He vastasivat: "Lähde matkaan! Jumala antaa kaupungin sinun käsiisi."

⁵Le roi d'Israël assembla les prophètes, au nombre de quatre cents, et leur dit: Irons-nous attaquer Ramoth en Galaad, ou dois-je y renoncer? Et ils répondirent: Monte, et Dieu la livrera entre les mains du roi.

⁶Josafat kysyi: "Eikö täällä ole enää muita Herran profeettoja, joilta voisimme kysyä?"

⁶Mais Josaphat dit: N'y a-t-il plus ici aucun prophète de l'Eternel, par qui nous puissions le consulter?

⁷Israelin kuningas vastasi Josafatille: "Yksi vielä on, jolta voisimme tiedustella Herran tahtoa, mutta minä vihaan häntä, sillä hän ei koskaan ennusta minulle hyvää, vaan aina pelkkää pahaa. Hän on Miika, Jimlan poika." "Noin ei kuningas saisi puhua", sanoi Josafat.

⁷Le roi d'Israël répondit à Josaphat: Il y a encore un homme par qui l'on pourrait consulter l'Eternel; mais je le hais, car il ne me prophétise rien de bon, il ne prophétise jamais que du mal: c'est Michée, fils de Jimla. Et Josaphat dit: Que le roi ne parle pas ainsi!

⁸Niin Israelin kuningas huusi luokseen erään hovimiehen ja sanoi: "Toimita heti tänne Miika, Jimlan poika."

⁸Alors le roi d'Israël appela un eunuque, et dit: Fais venir tout de suite Michée, fils de Jimla.

⁹Israelin kuningas ja Josafat, Juudan kuningas, istuivat Samarian kaupunginportin aukiolla kumpikin istuimellaan kuninkaallisissa vaatteissaan. Kaikki profeetat olivat hurmostilassa heidän edessään.

⁹Le roi d'Israël et Josaphat, roi de Juda, étaient assis chacun sur son trône, revêtus de leurs habits royaux; ils étaient assis dans la place à l'entrée de la porte de Samarie. Et tous les prophètes prophétisaient devant eux.

¹⁰Sidkia, Kenaanan poika, pani päähänsä rautasarvet ja julisti: "Näin sanoo Herra: 'Näillä sinä pusket Syyrian kumoon ja teet siitä lopun.'"

¹⁰Sédécias, fils de Kenaana, s'était fait des cornes de fer, et il dit: Ainsi parle l'Eternel: Avec ces cornes, tu frapperas les Syriens jusqu'à les détruire.

¹¹Samalla tavoin ennustivat muutkin profeetat. He huusivat: "Hyökkää Ramot-Gileadiin! Voitto on sinun, Herra antaa kaupungin sinun käsiisi."

¹¹Et tous les prophètes prophétisèrent de même, en disant: Monte à Ramoth en Galaad! tu auras du succès, et l'Eternel la livrera entre les mains du roi.

¹²Lähetti, joka oli mennyt hakemaan Miikaa, sanoi hänelle: "Profeetat ennustavat kuninkaalle yhteen ääneen pelkkää hyvää. Toivottavasti sinä ennustat samalla tavoin ja lupaat hänelle hyvää."

¹²Le messager qui était allé appeler Michée lui parla ainsi: Voici, les prophètes d'un commun accord prophétisent du bien au roi; que ta parole soit donc comme la parole de chacun d'eux! annonce du bien!

¹³Mutta Miika vastasi: "Niin totta kuin Herra elää, minä puhun sen, minkä Jumalani sanoo."

¹³Michée répondit: L'Eternel est vivant! j'annoncerai ce que dira mon Dieu.

¹⁴Kun Miika tuli kuninkaan eteen, kuningas sanoi: "Miika, tuleeko meidän lähteä sotaan Ramot-Gileadia vastaan vai ei?" Miika vastasi: "Lähtekää vain. Voitto on teidän. Kaupunki annetaan teidän käsiinne."

¹⁴Lorsqu'il fut arrivé auprès du roi, le roi lui dit: Michée, irons-nous attaquer Ramoth en Galaad, ou dois-je y renoncer? Il répondit: Montez! vous aurez du succès, et ils seront livrés entre vos mains.

¹⁵Mutta kuningas sanoi hänelle: "Kuinka monta kertaa minun on vannotettava sinua, ettet saa puhua minulle muuta kuin totuuden Herran nimessä?"

¹⁵Et le roi lui dit: Combien de fois me faudra-t-il te faire jurer de ne me dire que la vérité au nom de l'Eternel?

¹⁶Silloin Miika sanoi: "Minä näin koko Israelin hajallaan vuorilla, kuin lammaslauman paimenta vailla. Ja Herra sanoi: 'Näillä ei ole isäntää, palatkoon kukin rauhassa kotiinsa.'"

¹⁶Michée répondit: Je vois tout Israël dispersé sur les montagnes, comme des brebis qui n'ont point de berger; et l'Eternel dit: Ces gens n'ont point de maître, que chacun retourne en paix dans sa maison!

¹⁷Israelin kuningas sanoi Josafatille: "Enkö sanonut sinulle, että hän ei koskaan ennusta minulle hyvää, vaan aina pelkkää pahaa."

¹⁷Le roi d'Israël dit à Josaphat: Ne te l'ai-je pas dit? Il ne prophétise sur moi rien de bon, il ne prophétise que du mal.

¹⁸Miika sanoi vielä: "Kuulkaa siis Herran sana! Minä näin Herran istuvan valtaistuimellaan, ja kaikki taivaan joukot seisoivat hänen oikealla ja vasemmalla puolellaan.

¹⁸Et Michée dit: Ecoutez donc la parole de l'Eternel! J'ai vu l'Eternel assis sur son trône, et toute l'armée des cieux se tenant à sa droite et à sa gauche.

¹⁹Ja Herra sanoi: 'Kuka eksyttäisi Ahabin, Israelin kuninkaan, niin että hän lähtee sotaretkelle ja kaatuu Ramot-Gileadissa?' Yksi vastasi yhtä, toinen toista,

¹⁹Et l'Eternel dit: Qui séduira Achab, roi d'Israël, pour qu'il monte à Ramoth en Galaad et qu'il y périsse? Ils répondirent l'un d'une manière, l'autre d'une autre.

²⁰kunnes esiin tuli muuan henki. Se asettui Herran eteen ja sanoi: 'Minä eksytän hänet.' 'Millä tavoin?' kysyi Herra.

²⁰Et un esprit vint se présenter devant l'Eternel, et dit: Moi, je le séduirai. L'Eternel lui dit: Comment?

²¹Henki vastasi: 'Minä lähden sinne ja menen valheen henkenä jokaisen hänen profeettansa suuhun.' Silloin Herra sanoi: 'Eksytä sinä hänet, sinä pystyt siihen. Mene ja tee niin.'

²¹Je sortirai, répondit-il, et je serai un esprit de mensonge dans la bouche de tous ses prophètes. L'Eternel dit: Tu le séduiras, et tu en viendras à bout; sors, et fais ainsi.

²²Ja niin on käynyt, Herra on lähettänyt valheen hengen näiden profeettojesi suuhun. Onnettomuuden hän on sinun osallesi määrännyt!"

²²Et maintenant, voici, l'Eternel a mis un esprit de mensonge dans la bouche de tes prophètes qui sont là. Et l'Eternel a prononcé du mal contre toi.

²³Silloin Sidkia, Kenaanan poika, tuli siihen. Hän löi Miikaa poskelle ja sanoi: "Olisiko muka Herran henki poistunut minusta ja alkanut puhua sinun kauttasi?"

²³Alors Sédécias, fils de Kenaana, s'étant approché, frappa Michée sur la joue, et dit: Par quel chemin l'esprit de l'Eternel est-il sorti de moi pour te parler?

²⁴Miika vastasi: "Sinä huomaat sen sinä päivänä, jolloin juokset huoneesta toiseen etsien piilopaikkaa."

²⁴Michée répondit: Tu le verras au jour où tu iras de chambre en chambre pour te cacher.

²⁵Israelin kuningas sanoi silloin: "Ottakaa Miika kiinni ja viekää hänet kaupungin päällikön Amonin ja kuninkaan pojan Joasin luo.

²⁵Le roi d'Israël dit: Prenez Michée et emmenez-le vers Amon, chef de la ville, et vers Joas, fils du roi.

²⁶Sanokaa heille, että kuninkaan käsky on tämä: mies on pantava vankilaan ja hänelle on annettava vain vähän vettä ja leipää, kunnes minä palaan onnellisesti takaisin."

²⁶Vous direz: Ainsi parle le roi: Mettez cet homme en prison, et nourrissez-le du pain et de l'eau d'affliction, jusqu'à ce que je revienne en paix.

²⁷Miika sanoi siihen: "Jos sinä palaat onnellisesti, silloin Herra ei ole puhunut minun kauttani." Ja vielä hän sanoi: "Tulkoon tämä kaikkien kansojen tietoon!"

²⁷Et Michée dit: Si tu reviens en paix, l'Eternel n'a point parlé par moi. Il dit encore: Vous tous, peuples, entendez!

²⁸Israelin kuningas ja Josafat, Juudan kuningas, lähtivät sotaretkelle Ramot-Gileadiin.

²⁸Le roi d'Israël et Josaphat, roi de Juda, montèrent à Ramoth en Galaad.

²⁹Israelin kuningas sanoi Josafatille: "Vaihdan toiset vaatteet, ettei minua tunnettaisi, ja tulen sitten taistelukentälle. Ole sinä omissa vaatteissasi." Hän vaihtoi vaatteita, ja niin he lähtivät taisteluun.

²⁹Le roi d'Israël dit à Josaphat: Je veux me déguiser pour aller au combat; mais toi, revêts-toi de tes habits. Et le roi d'Israël se déguisa, et ils allèrent au combat.

³⁰Syyrian kuningas oli antanut vaunujoukkojensa päälliköille käskyn: "Saatte ryhtyä taisteluun ainoastaan Israelin kuninkaan kanssa, ette kenenkään muun, oli hän ylhäinen tai alhainen."

³⁰Le roi de Syrie avait donné cet ordre aux chefs de ses chars: Vous n'attaquerez ni petit ni grand, mais vous attaquerez seulement le roi d'Israël.

³¹Kun vaunujoukkojen päälliköt näkivät Josafatin, he sanoivat: "Tuo on Israelin kuningas", ja he piirittivät hänet käydäkseen hänen kimppuunsa. Silloin Josafat huusi apua, ja Herra auttoi häntä ja houkutteli miehet pois hänen ympäriltään.

³¹Quand les chefs des chars aperçurent Josaphat, ils dirent: C'est le roi d'Israël. Et ils l'entourèrent pour l'attaquer. Josaphat poussa un cri, et l'Eternel le secourut, et Dieu les écarta de lui.

³²Vaunujoukkojen päälliköt huomasivat, ettei hän ollutkaan Israelin kuningas, ja lakkasivat ahdistamasta häntä.

³²Les chefs des chars, voyant que ce n'était pas le roi d'Israël, s'éloignèrent de lui.

³³Eräs mies jännitti jousensa ja ampui umpimähkään, ja hän osui Israelin kuningasta haarniskan levyjen väliin. Kuningas sanoi silloin vaunumiehelleen: "Käännä vaunut ja vie minut pois täältä sotajoukon keskeltä. Minä olen haavoittunut."

³³Alors un homme tira de son arc au hasard, et frappa le roi d'Israël au défaut de la cuirasse. Le roi dit à celui qui dirigeait son char: Tourne, et fais-moi sortir du champ de bataille, car je suis blessé.

³⁴Mutta taistelu riehui koko päivän kiivaana, ja niin Israelin kuningas joutui olemaan vaunuissaan taistelukentällä iltaan asti. Auringonlaskun aikaan hän kuoli.

³⁴Le combat devint acharné ce jour-là. Le roi d'Israël fut retenu dans son char, en face des Syriens, jusqu'au soir, et il mourut vers le coucher du soleil.