¹Manasse oli kuninkaaksi tullessaan kaksitoistavuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa viisikymmentäviisi vuotta.

¹Manassé avait douze ans lorsqu'il devint roi, et il régna cinquante-cinq ans à Jérusalem.

²Manasse teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä. Hän harjoitti samoja iljettävyyksiä kuin ne kansat, jotka Herra oli hävittänyt israelilaisten tieltä.

²Il fit ce qui est mal aux yeux de l'Eternel, selon les abominations des nations que l'Eternel avait chassées devant les enfants d'Israël.

³Hän rakensi uudelleen kukkuloille uhripaikat, jotka hänen isänsä Hiskia oli hävittänyt, pystytti alttareita baaleille, teki asera-paaluja ja kumarsi ja palveli taivaan tähtiä.

³Il rebâtit les hauts lieux qu'Ezéchias, son père, avait renversés; il éleva des autels aux Baals, il fit des idoles d'Astarté, et il se prosterna devant toute l'armée des cieux et la servit.

⁴Hän myös rakensi vieraiden jumalien alttareita Herran temppeliin, vaikka Herra oli sanonut: "Jerusalem on ikuisesti oleva minun nimeni asuinsija."

⁴Il bâtit des autels dans la maison de l'Eternel, quoique l'Eternel eût dit: C'est dans Jérusalem que sera mon nom à perpétuité.

⁵Herran temppelin molempiin esipihoihinkin hän rakensi alttareita taivaan tähdille.

⁵Il bâtit des autels à toute l'armée des cieux dans les deux parvis de la maison de l'Eternel.

⁶Manasse pani poikansa kulkemaan Ben-Hinnomin laaksossa tulen läpi, harjoitti ennustamista, merkkien tutkimista ja noituutta ja otti palvelukseensa henkienmanaajia ja enteidenselittäjiä. Hän teki paljon sellaista, mikä on väärää Herran silmissä, ja herätti näin hänen vihansa.

⁶Il fit passer ses fils par le feu dans la vallée des fils de Hinnom; il observait les nuages et les serpents pour en tirer des pronostics, il s'adonnait à la magie, et il établit des gens qui évoquaient les esprits et qui prédisaient l'avenir. Il fit de plus en plus ce qui est mal aux yeux de l'Eternel, afin de l'irriter.

⁷Hän teetti epäjumalankuvan ja asetti sen Jumalan temppeliin, josta Jumala oli sanonut Daavidille ja hänen pojalleen Salomolle: "Tästä temppelistä ja Jerusalemista, jonka olen Israelin heimojen kaikista kaupungeista valinnut, minä teen nimeni ikuisen asuinsijan.

⁷Il plaça l'image taillée de l'idole qu'il avait faite dans la maison de Dieu, de laquelle Dieu avait dit à David et à Salomon, son fils: C'est dans cette maison, et c'est dans Jérusalem que j'ai choisie parmi toutes les tribus d'Israël, que je veux à toujours placer mon nom.

⁸En enää pane israelilaisia harhailemaan kaukana siitä maasta, jonka olen antanut heidän isilleen, jos he kaikessa toimivat käskyjeni mukaisesti ja noudattavat tarkoin minun lakiani, säädöksiäni ja määräyksiäni, jotka Mooses on heille antanut."

⁸Je ne ferai plus sortir Israël du pays que j'ai destiné à vos pères, pourvu seulement qu'ils aient soin de mettre en pratique tout ce que je leur ai commandé, selon toute la loi, les préceptes et les ordonnances prescrits par Moïse.

⁹Manasse eksytti Juudan ja Jerusalemin asukkaat tekemään vielä enemmän pahaa kuin ne kansat olivat tehneet, jotka Herra oli hävittänyt israelilaisten tieltä.

⁹Mais Manassé fut cause que Juda et les habitants de Jérusalem s'égarèrent et firent le mal plus que les nations que l'Eternel avait détruites devant les enfants d'Israël.

¹⁰Herra puhui Manasselle ja hänen kansalleen, mutta he eivät kuunnelleet häntä.

¹⁰L'Eternel parla à Manassé et à son peuple, et ils n'y firent point attention.

¹¹Silloin Herra lähetti heidän kimppuunsa Assyrian kuninkaan sotapäälliköitä. He panivat Manassen kahleisiin ja veivät hänet nenärenkaasta taluttaen Babyloniin.

¹¹Alors l'Eternel fit venir contre eux les chefs de l'armée du roi d'Assyrie, qui saisirent Manassé et le mirent dans les fers; ils le lièrent avec des chaînes d'airain, et le menèrent à Babylone.

¹²Ahdingossaan Manasse koetti lepyttää Herraa, Jumalaansa, ja nöyrtyi isiensä Jumalan edessä.

¹²Lorsqu'il fut dans la détresse, il implora l'Eternel, son Dieu, et il s'humilia profondément devant le Dieu de ses pères.

¹³Kun Manasse rukoili Jumalaa, Jumala myöntyi hänen pyyntöönsä. Hän kuuli Manassen rukouksen ja johdatti hänet takaisin valtaistuimelle Jerusalemiin. Silloin Manasse ymmärsi, että Herra on Jumala.

¹³Il lui adressa ses prières; et l'Eternel, se laissant fléchir, exauça ses supplications, et le ramena à Jérusalem dans son royaume. Et Manassé reconnut que l'Eternel est Dieu.

¹⁴Myöhemmin Manasse rakensi Daavidin kaupunkiin hyvin korkean ulomman muurin, joka kulki Gihonista länteen, jatkui laakson rinnettä Kalaportille asti ja kiersi Ofelin. Kaikkiin Juudan varustettuihin kaupunkeihin hän asetti sotapäälliköitä.

¹⁴Après cela, il bâtit en dehors de la ville de David, à l'occident, vers Guihon dans la vallée, un mur qui se prolongeait jusqu'à la porte des poissons et dont il entoura la colline, et il l'éleva à une grande hauteur; il mit aussi des chefs militaires dans toutes les villes fortes de Juda.

¹⁵Hän poisti Herran temppelistä epäjumalat ja sinne teettämänsä patsaan sekä hävitti kaikki alttarit, jotka oli pystyttänyt temppelivuorelle ja muualle Jerusalemiin, ja heitätti ne kaupungin ulkopuolelle.

¹⁵Il fit disparaître de la maison de l'Eternel les dieux étrangers et l'idole, et il renversa tous les autels qu'il avait bâtis sur la montagne de la maison de l'Eternel et à Jérusalem; et il les jeta hors de la ville.

¹⁶Hän kunnosti Herran alttarin, uhrasi sillä yhteysuhreja ja kiitosuhreja ja käski Juudan kansan palvella Herraa, Israelin Jumalaa.

¹⁶Il rétablit l'autel de l'Eternel et y offrit des sacrifices d'actions de grâces et de reconnaissance, et il ordonna à Juda de servir l'Eternel, le Dieu d'Israël.

¹⁷Mutta kansa uhrasi yhä kukkulapyhäköissä, nyt kuitenkin vain Herralle, omalle Jumalalleen.

¹⁷Le peuple sacrifiait bien encore sur les hauts lieux, mais seulement à l'Eternel, son Dieu.

¹⁸Muista Manassen teoista, siitä miten hän rukoili Jumalaansa ja siitä mitä profeetat hänelle puhuivat Herran, Israelin Jumalan, nimessä, on kerrottu Israelin kuninkaiden historiassa.

¹⁸Le reste des actions de Manassé, sa prière à son Dieu, et les paroles des prophètes qui lui parlèrent au nom de l'Eternel, le Dieu d'Israël, cela est écrit dans les actes des rois d'Israël.

¹⁹Siitä miten hänen rukouksensa kuultiin, mutta myös hänen synneistään ja luopumuksestaan sekä niistä paikoista, joihin hän ennen nöyrtymistään rakensi kukkulapyhäköitä ja pystytti asera-tarhoja ja jumalankuvia, on kerrottu hänen profeettojensa kirjassa.

¹⁹Sa prière et la manière dont Dieu l'exauça, ses péchés et ses infidélités, les places où il bâtit des hauts lieux et dressa des idoles et des images taillées avant de s'être humilié, cela est écrit dans le livre de Hozaï.

²⁰Manasse meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin palatsinsa lähelle. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Amon.

²⁰Manassé se coucha avec ses pères, et on l'enterra dans sa maison. Et Amon, son fils, régna à sa place.

²¹Amon oli kuninkaaksi tullessaan kaksikymmentäkaksivuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksi vuotta.

²¹Amon avait vingt-deux ans lorsqu'il devint roi, et il régna deux ans à Jérusalem.

²²Amon teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä, niin kuin hänen isänsä Manassekin oli tehnyt. Hän uhrasi isänsä Manassen tekemille puupatsaille ja palveli niitä.

²²Il fit ce qui est mal aux yeux de l'Eternel, comme avait fait Manassé, son père; il sacrifia à toutes les images taillées qu'avait faites Manassé, son père, et il les servit;

²³Mutta toisin kuin isänsä Manasse Amon ei nöyrtynyt Herran edessä, vaan lisäsi yhä syntiensä määrää.

²³et il ne s'humilia pas devant l'Eternel, comme s'était humilié Manassé, son père, car lui, Amon, se rendit de plus en plus coupable.

²⁴Hänen omat miehensä tekivät salaliiton häntä vastaan ja surmasivat hänet hänen palatsissaan.

²⁴Ses serviteurs conspirèrent contre lui, et le firent mourir dans sa maison.

²⁵Mutta Juudan kansa löi kuoliaaksi kaikki ne, jotka olivat olleet salaliitossa kuningas Amonia vastaan, ja asetti hänen jälkeensä kuninkaaksi hänen poikansa Josian.

²⁵Mais le peuple du pays frappa tous ceux qui avaient conspiré contre le roi Amon; et le peuple du pays établit roi Josias, son fils, à sa place.