¹Kun Daavid oli kulkenut mäen laelta vähän eteenpäin, häntä vastaan tuli Mefibosetin palvelija Siba mukanaan satuloitu aasipari. Aasien selkään oli kuormattu kaksisataa leipää, sata kakkua rusinoita, sata nippua muita hedelmiä ja viinileili.

¹Lorsque David eut un peu dépassé le sommet, voici, Tsiba, serviteur de Mephiboscheth, vint au-devant de lui avec deux ânes bâtés, sur lesquels il y avait deux cents pains, cent masses de raisins secs, cent de fruits d'été, et une outre de vin.

²Kuningas kysyi Sibalta: "Mihin sinä noita viet?" Siba vastasi: "Aasit ovat kuninkaan perheelle ratsastamista varten, leivät ja hedelmät ovat palvelijoille syötäviksi ja viini autiomaassa uupuneille juotavaksi."

²Le roi dit à Tsiba: Que veux-tu faire de cela? Et Tsiba répondit: Les ânes serviront de monture à la maison du roi, le pain et les fruits d'été sont pour nourrir les jeunes gens, et le vin pour désaltérer ceux qui seront fatigués dans le désert.

³Kuningas kysyi: "Missä on isäntäsi?" Siba vastasi: "Hän jäi Jerusalemiin. Hän näet ajattelee, että Israelin heimot antavat nyt hänelle takaisin hänen sukunsa kuninkuuden."

³Le roi dit: Où est le fils de ton maître? Et Tsiba répondit au roi: Voici, il est resté à Jérusalem, car il a dit: Aujourd'hui la maison d'Israël me rendra le royaume de mon père.

⁴Silloin kuningas sanoi Siballe: "Kaikki, mitä Mefiboset omistaa, on nyt sinun." Siba vastasi: "Kiitän ja kumarrun eteesi. Kunpa saisin aina pysyä herrani ja kuninkaani suosiossa!"

⁴Le roi dit à Tsiba: Voici, tout ce qui appartient à Mephiboscheth est à toi. Et Tsiba dit: Je me prosterne! Que je trouve grâce à tes yeux, ô roi mon seigneur!

⁵Kun kuningas Daavid ehti Bahurimin kohdalle, kylästä tuli häntä vastaan eräs Saulin sukulainen, nimeltään Simei, Geran poika. Tullessaan hän huusi kirouksia

⁵David était arrivé jusqu'à Bachurim. Et voici, il sortit de là un homme de la famille et de la maison de Saül, nommé Schimeï, fils de Guéra. Il s'avança en prononçant des malédictions,

⁶ja heitteli kivillä Daavidia ja hänen miehiään, vaikka koko sotaväki ja päälliköt olivat kuninkaan molemmin puolin.

⁶et il jeta des pierres à David et à tous les serviteurs du roi David, tandis que tout le peuple et tous les hommes vaillants étaient à la droite et à la gauche du roi.

⁷Simei huusi ja kirosi Daavidia näin: "Pois täältä, pois, sinä murhamies ja roisto!

⁷Schimeï parlait ainsi en le maudissant: Va-t'en, va-t'en, homme de sang, méchant homme!

⁸Nyt Herra on kostanut sinulle Saulin suvun veren! Sinä rupesit kuninkaaksi Saulin jälkeen, mutta nyt Herra antoi kuninkuuden pojallesi Absalomille. Onnettomuutesi on omaa syytäsi, sinä murhamies!"

⁸L'Eternel fait retomber sur toi tout le sang de la maison de Saül, dont tu occupais le trône, et l'Eternel a livré le royaume entre les mains d'Absalom, ton fils; et te voilà malheureux comme tu le mérites, car tu es un homme de sang!

⁹Abisai, Serujan poika, sanoi kuninkaalle: "Miten tuo koiranraato saa kirota herraani ja kuningastani? Minä menen ja lyön häneltä pään poikki."

⁹Alors Abischaï, fils de Tseruja, dit au roi: Pourquoi ce chien mort maudit-il le roi mon seigneur? Laisse-moi, je te prie, aller lui couper la tête.

¹⁰Mutta kuningas sanoi: "Miksi te puututte minun asioihini, Serujan pojat? Antaa hänen kirota. Jos Herra on käskenyt hänen kirota Daavidia, kuka silloin voi panna hänet tilille siitä?"

¹⁰Mais le roi dit: Qu'ai-je affaire avec vous, fils de Tseruja? S'il maudit, c'est que l'Eternel lui a dit: Maudis David! Qui donc lui dira: Pourquoi agis-tu ainsi?

¹¹Ja Daavid sanoi Abisaille ja palvelijoilleen: "Jos kerran minun oma poikani tavoittelee henkeäni, mitä silloin voi odottaa tuolta benjaminilaiselta? Jättäkää hänet rauhaan ja antakaa hänen huutaa kirouksiaan, jos Herra on häntä käskenyt.

¹¹Et David dit à Abischaï et à tous ses serviteurs: Voici, mon fils, qui est sorti de mes entrailles, en veut à ma vie; à plus forte raison ce Benjamite! Laissez-le, et qu'il maudisse, car l'Eternel le lui a dit.

¹²Ehkäpä Herra näkee kärsimäni vääryyden ja hyvittää ne kiroukset, joita tuo mies on tänään syytänyt niskaani."

¹²Peut-être l'Eternel regardera-t-il mon affliction, et me fera-t-il du bien en retour des malédictions d'aujourd'hui.

¹³Daavid kulki miehineen tietä eteenpäin, ja Simei kulki sivummalla vuoren rinnettä koko ajan kiroten häntä ja heitellen kiviä ja soraa.

¹³David et ses gens continuèrent leur chemin. Et Schimeï marchait sur le flanc de la montagne près de David, et, en marchant, il maudissait, il jetait des pierres contre lui, il faisait voler la poussière.

¹⁴Kuningas ja koko hänen väkensä saapuivat väsyneinä määränpäähän ja jäivät lepäämään.

¹⁴Le roi et tout le peuple qui était avec lui arrivèrent à Ajephim, et là ils se reposèrent.

¹⁵Absalom oli tullut Israelin miesten kanssa Jerusalemiin, ja myös Ahitofel oli hänen kanssaan.

¹⁵Absalom et tout le peuple, les hommes d'Israël, étaient entrés dans Jérusalem; et Achitophel était avec Absalom.

¹⁶Daavidin ystävä arkilainen Husai meni Absalomin luo ja huusi: "Eläköön kuningas! Eläköön kuningas!"

¹⁶Lorsque Huschaï, l'Arkien, ami de David, fut arrivé auprès d'Absalom, il lui dit: Vive le roi! vive le roi!

¹⁷Absalom sanoi Husaille: "Tällaistako on sinun uskollisuutesi? Miksi et mennyt ystäväsi mukaan?"

¹⁷Et Absalom dit à Huschaï: Voilà donc l'attachement que tu as pour ton ami! Pourquoi n'es-tu pas allé avec ton ami?

¹⁸Husai vastasi: "En mennyt, koska tahdon olla sen miehen puolella, joka on Herran, tämän kansan ja kaikkien Israelin miesten valitsema. Hänen luokseen minä jään.

¹⁸Huschaï répondit à Absalom: C'est que je veux être à celui qu'ont choisi l'Eternel et tout ce peuple et tous les hommes d'Israël, et c'est avec lui que je veux rester.

¹⁹Ja toiseksi, sinä olet ystäväni poika, enkö siis palvelisi sinua! Niin kuin olen palvellut isääsi, niin olen palveleva sinuakin."

¹⁹D'ailleurs, qui servirai-je? Ne sera-ce pas son fils? Comme j'ai servi ton père, ainsi je te servirai.

²⁰Absalom sanoi Ahitofelille: "Neuvo nyt, mitä meidän pitäisi tehdä."

²⁰Absalom dit à Achitophel: Consultez ensemble; qu'avons-nous à faire?

²¹Ahitofel sanoi hänelle: "Mene isäsi sivuvaimojen luo, jotka hän jätti pitämään huolta palatsista. Kun koko Israel kuulee, että olet lopullisesti katkaissut välisi isäsi kanssa, kannattajasi saavat lisää rohkeutta."

²¹Et Achitophel dit à Absalom: Va vers les concubines que ton père a laissées pour garder la maison; ainsi tout Israël saura que tu t'es rendu odieux à ton père, et les mains de tous ceux qui sont avec toi se fortifieront.

²²Absalomille pystytettiin katolle teltta, ja hän meni isänsä sivuvaimojen luo koko Israelin nähden.

²²On dressa pour Absalom une tente sur le toit, et Absalom alla vers les concubines de son père, aux yeux de tout Israël.

²³Siihen aikaan Ahitofelin antamat neuvot olivat ihmisten mielestä kuin Jumalan sanaa; sellaisina pitivät kaikkia hänen neuvojaan sekä Daavid että Absalom.

²³Les conseils donnés en ce temps-là par Achitophel avaient autant d'autorité que si l'on eût consulté Dieu lui-même. Il en était ainsi de tous les conseils d'Achitophel, soit pour David, soit pour Absalom.