¹Minun luokseni tuli Israelin vanhimpia. He asettuivat eteeni istumaan,

¹Quelques-uns des anciens d'Israël vinrent auprès de moi et s'assirent devant moi.

²ja silloin minulle tuli tämä Herran sana:

²Et la parole de l'Eternel me fut adressée, en ces mots:

³"Ihminen, nämä miehet ovat antaneet sydämensä epäjumalille ja kiinnittäneet katseensa sellaiseen, mikä vie heidät syntiin. Heidänkö minä antaisin kysyä neuvoa itseltäni?

³Fils de l'homme, ces gens-là portent leurs idoles dans leur coeur, et ils attachent les regards sur ce qui les a fait tomber dans l'iniquité. Me laisserai-je consulter par eux?

⁴Sen tähden puhu heidän kanssaan ja sano heille: Näin sanoo Herra Jumala: Jos israelilainen on antanut sydämensä epäjumalille ja kiinnittänyt katseensa sellaiseen, mikä vie hänet syntiin, ja kaiken tämän tehtyään tulee profeetan luo, hän saa kyllä vastauksen. Minä, Herra, vastaan hänelle itse, annan vastauksen, jonka tuo epäjumalien palvelija ansaitsee.

⁴C'est pourquoi parle-leur, et dis-leur: Ainsi parle le Seigneur, l'Eternel: Tout homme de la maison d'Israël qui porte ses idoles dans son coeur, et qui attache les regards sur ce qui l'a fait tomber dans son iniquité, -s'il vient s'adresser au prophète, -moi, l'Eternel, je lui répondrai, malgré la multitude de ses idoles,

⁵Minä tartun Israelin kansaa sydämestä, koska se on hylännyt minut ja palvelee epäjumaliaan.

⁵afin de saisir dans leur propre coeur ceux de la maison d'Israël qui se sont éloignés de moi avec toutes leurs idoles.

⁶"Sen tähden sano Israelin kansalle: Näin sanoo Herra Jumala: Kääntykää, luopukaa epäjumalistanne, hylätkää iljetyksenne.

⁶C'est pourquoi dis à la maison d'Israël: Ainsi parle le Seigneur, l'Eternel: Revenez, et détournez-vous de vos idoles, détournez les regards de toutes vos abominations!

⁷Olittepa sitten Israelin kansaa tai sen keskuuteen asettuneita muukalaisia, tämä koskee teitä kaikkia. Joka luopuu minusta ja antaa sydämensä epäjumalille, joka kiinnittää katseensa sellaiseen, mikä vie hänet syntiin, ja silti tulee profeetan luo pyytämään minulta vastausta, saa kyllä vastauksen. Kyllä minä vastaan -- minä itse, Herra.

⁷Car tout homme de la maison d'Israël, ou des étrangers séjournant en Israël, qui s'est éloigné de moi, qui porte ses idoles dans son coeur, et qui attache les regards sur ce qui l'a fait tomber dans son iniquité, -s'il vient s'adresser au prophète pour me consulter par lui, -moi, l'Eternel, je lui répondrai par moi.

⁸Minä käännän katseeni tuohon ihmiseen ja repäisen hänet kansani keskeltä, teen hänestä varoittavan esimerkin. Niin te tulette tietämään, että minä olen Herra.

⁸Je tournerai ma face contre cet homme, je ferai de lui un signe et un sujet de sarcasme, et je l'exterminerai du milieu de mon peuple. Et vous saurez que je suis l'Eternel.

⁹"Jos profeetta silloin eksyy vastaamaan itse, niin minä, Herra, eksytän tuon profeetan, ja minä kohotan käteni häntä kohti ja hävitän hänet kansani Israelin parista.

⁹Si le prophète se laisse séduire, s'il prononce une parole, c'est moi, l'Eternel, qui aurai séduit ce prophète; j'étendrai ma main contre lui, et je le détruirai du milieu de mon peuple d'Israël.

¹⁰Heidän on kummankin kannettava syntinsä seuraukset -- syntiä teki se, joka kysyi, ja yhtä suuren synnin teki profeetta.

¹⁰Ils porteront ainsi la peine de leur iniquité; la peine du prophète sera comme la peine de celui qui consulte,

¹¹Tämä tapahtuu, jotta israelilaiset eivät enää eksyisi minua seuraamasta eivätkä enää tahraisi itseänsä synneillään, vaan olisivat minun kansani ja minä olisin heidän Jumalansa. Näin sanoo Herra Jumala."

¹¹afin que la maison d'Israël ne s'égare plus loin de moi, et qu'elle ne se souille plus par toutes ses transgressions. Alors ils seront mon peuple, et je serai leur Dieu, dit le Seigneur, l'Eternel.

¹²Minulle tuli tämä Herran sana:

¹²La parole de l'Eternel me fut adressée, en ces mots:

¹³"Ihminen, kun jokin maa tekee syntiä minua vastaan ja on minulle uskoton, minä kohotan käteni ja rankaisen sitä. Minä ehdytän siltä leivän saannin ja lähetän sen keskelle nälänhädän, minä tuhoan siitä maasta sekä ihmiset että eläimet.

¹³Fils de l'homme, lorsqu'un pays pécherait contre moi en se livrant à l'infidélité, et que j'étendrais ma main sur lui, -si je brisais pour lui le bâton du pain, si je lui envoyais la famine, si j'en exterminais les hommes et les bêtes,

¹⁴Mutta jos siellä on kolme sellaista miestä kuin Nooa, Daniel ja Job, nämä kolme säästyvät vanhurskautensa tähden. Näin sanoo Herra Jumala.

¹⁴et qu'il y eût au milieu de lui ces trois hommes, Noé, Daniel et Job, ils sauveraient leur âme par leur justice, dit le Seigneur, l'Eternel.

¹⁵"Tai minä panen pedot kulkemaan kautta maan, ja ne tappavat kaikki sen asukkaat, niin että koko maa autioituu eikä petojen tähden kukaan edes liiku siellä.

¹⁵Si je faisais parcourir le pays par des bêtes féroces qui le dépeupleraient, s'il devenait un désert où personne ne passerait à cause de ces bêtes,

¹⁶Jos siinä maassa on nuo kolme miestä, hekään eivät voi pelastaa ketään, edes poikiaan tai tyttäriään, niin totta kuin elän, sanoo Herra Jumala. Vain he pelastuvat, ei kukaan muu, ja siitä maasta tulee kolkko autiomaa.

¹⁶et qu'il y eût au milieu de lui ces trois hommes, je suis vivant! dit le Seigneur, l'Eternel, ils ne sauveraient ni fils ni filles, eux seuls seraient sauvés, et le pays deviendrait un désert.

¹⁷"Tai minä nostan sotajoukot sitä maata vastaan, sanon: 'Käyköön miekka kautta koko maan', ja hävitän sieltä sekä ihmiset että eläimet.

¹⁷Ou si j'amenais l'épée contre ce pays, si je disais: Que l'épée parcoure le pays! si j'en exterminais les hommes et les bêtes,

¹⁸Jos siellä on nuo kolme miestä, hekään eivät voi pelastaa ketään, edes poikiaan tai tyttäriään, niin totta kuin elän, sanoo Herra Jumala. Vain he pelastuvat, ei kukaan muu.

¹⁸et qu'il y eût au milieu de lui ces trois hommes, je suis vivant! dit le Seigneur, l'Eternel, ils ne sauveraient ni fils ni filles, mais eux seuls seraient sauvés.

¹⁹"Tai minä lähetän siihen maahan ruton, sinkoan vihani sitä vastaan, levitän verta ja kuolemaa ja hävitän sieltä sekä ihmiset että eläimet.

¹⁹Ou si j'envoyais la peste dans ce pays, si je répandais contre lui ma fureur par la mortalité, pour en exterminer les hommes et les bêtes,

²⁰Vaikka siellä olisivat Nooa, Daniel ja Job, eivät hekään voisi pelastaa edes poikiaan tai tyttäriään, niin totta kuin elän, sanoo Herra Jumala. Vain he itse säästyisivät vanhurskautensa tähden.

²⁰et qu'il y eût au milieu de lui Noé, Daniel et Job, je suis vivant! dit le Seigneur, l'Eternel, ils ne sauveraient ni fils ni filles, mais ils sauveraient leur âme par leur justice.

²¹"Näin sanoo Herra Jumala: Miten käykään, kun lähetän Jerusalemiin kaikki neljä ankaraa rangaistustani: miekan, nälänhädän, pedot ja ruton! Ne hävittävät sieltä sekä ihmiset että eläimet.

²¹Oui, ainsi parle le Seigneur, l'Eternel: Quoique j'envoie contre Jérusalem mes quatre châtiments terribles, l'épée, la famine, les bêtes féroces et la peste, pour en exterminer les hommes et les bêtes,

²²Mutta jotkut jäävät henkiin, ja he ottavat poikansa ja tyttärensä ja tulevat tänne teidän luoksenne. Kun te kuulette, mitä he ovat tehneet ja millaista elämää viettäneet, te ette enää kauhistu onnettomuutta, jonka minä Jerusalemille tuotin, ette sure sitä, minkä sille tein.

²²il y aura néanmoins un reste qui échappera, qui en sortira, des fils et des filles. Voici, ils arriveront auprès de vous; vous verrez leur conduite et leurs actions, et vous vous consolerez du malheur que je fais venir sur Jérusalem, de tout ce que je fais venir sur elle.

²³Te lakkaatte kauhistelemasta, kun kuulette, mitä he ovat tehneet ja millaista elämää viettäneet. Silloin te ymmärrätte, että syyttä minä en ole sitä tehnyt, minkä Jerusalemille tein. Näin sanoo Herra Jumala."

²³Ils vous consoleront, quand vous verrez leur conduite et leurs actions; et vous reconnaîtrez que ce n'est pas sans raison que je fais tout ce que je lui fais, dit le Seigneur, l'Eternel.