¹Näin sanoo Herra: "Jos mies on ottanut eron vaimostaan ja tämä on lähtenyt hänen luotaan ja sen jälkeen ollut naimisissa toisen kanssa, ei mies enää saa ottaa häntä vaimokseen. Jos hän ottaisi, se loukkaisi tämän maan pyhyyttä. Sinä, Israel, olet pettänyt minua monien rakastajien kanssa. Sinäkö siis saisit palata minun luokseni! Näin sanoo Herra.

¹Il dit: Lorsqu'un homme répudie sa femme, Qu'elle le quitte et devient la femme d'un autre, Cet homme retourne-t-il encore vers elle? Le pays même ne serait-il pas souillé? Et toi, tu t'es prostituée à de nombreux amants, Et tu reviendrais à moi! dit l'Eternel.

²"Katso noita alastomia kukkuloita. Näetkö yhtäkään, jolla et olisi maannut rakastajiesi kanssa? Sinähän istuit tienvarsilla ja odottelit heitä niin kuin saalistaan väijyvä autiomaan arabi. Sinä häpäisit maan huoruudellasi ja pahuudellasi.

²Lève tes yeux vers les hauteurs, et regarde! Où ne t'es-tu pas prostituée! Tu te tenais sur les chemins, comme l'Arabe dans le désert, Et tu as souillé le pays par tes prostitutions et par ta méchanceté.

³Sateet tyrehtyivät, ei satanut syksyllä eikä keväällä, mutta yhä vain huoruus näkyi kasvoistasi etkä ymmärtänyt edes hävetä.

³Aussi les pluies ont-elles été retenues, Et la pluie du printemps a-t-elle manqué; Mais tu as eu le front d'une femme prostituée, Tu n'as pas voulu avoir honte.

⁴Entä nyt? Sinä huudat minulle: 'Isä! Nuoruudestani asti sinä olet ollut minun ystäväni.

⁴Maintenant, n'est-ce pas? tu cries vers moi: Mon père! Tu as été l'ami de ma jeunesse!

⁵Et kai ole ainiaaksi suuttunut, et kai loputtomiin vihastunut?' Näin sinä, Israel, puhut, mutta silti teet pahaa mielin määrin."

⁵Gardera-t-il à toujours sa colère? La conservera-t-il à jamais? Et voici, tu as dit, tu as fait des choses criminelles, tu les as consommées.

⁶Herra sanoi minulle kuningas Josian aikana: "Näetkö, mitä tuo Luopio-Israel on tehnyt? Hän on käynyt jokaisella korkealla kukkulalla ja jokaisen vihreän puun alla harjoittamassa haureutta.

⁶L'Eternel me dit, au temps du roi Josias: As-tu vu ce qu'a fait l'infidèle Israël? Elle est allée sur toute montagne élevée et sous tout arbre vert, et là elle s'est prostituée.

⁷Minä ajattelin, että tehtyään kylläkseen kaikkea tätä hän lopulta palaa luokseni, mutta ei hän palannut. "Sen näki hänen sisarensa Petturi-Juuda.

⁷Je disais: Après avoir fait toutes ces choses, elle reviendra à moi. Mais elle n'est pas revenue. Et sa soeur, la perfide Juda, en a été témoin.

⁸Ja vaikka minä lähetin Luopio-Israelin pois hänen aviorikoksensa vuoksi ja annoin hänelle erokirjan, ei hänen sisarensa Petturi-Juuda siitä säikähtänyt, vaan rupesi portoksi hänkin. Minä jouduin sen näkemään.

⁸Quoique j'eusse répudié l'infidèle Israël à cause de tous ses adultères, et que je lui eusse donné sa lettre de divorce, j'ai vu que la perfide Juda, sa soeur, n'a point eu de crainte, et qu'elle est allée se prostituer pareillement.

⁹Huoruuteen mieltyneenä Juuda häpäisi maan. Hän palveli kiviä ja puita jumalina ja oli uskoton minulle.

⁹Par sa criante impudicité Israël a souillé le pays, elle a commis un adultère avec la pierre et le bois.

¹⁰Kaiken tämän jälkeen ei Israelin petollinen sisar Juuda vieläkään palannut minun luokseni koko sydämestään, vaan valheellisin mielin." Näin sanoi Herra.

¹⁰Malgré tout cela, la perfide Juda, sa soeur, n'est pas revenue à moi de tout son coeur; c'est avec fausseté qu'elle l'a fait, dit l'Eternel.

¹¹Herra sanoi minulle: "Kuitenkin Luopio-Israel on viattomampi kuin Petturi-Juuda.

¹¹L'Eternel me dit: L'infidèle Israël paraît innocente En comparaison de la perfide Juda.

¹²Mene ja huuda nämä sanat pohjoiseen päin: -- Käänny, Luopio-Israel, sanoo Herra! Minä en enää ole vihoissani sinulle, minä olen armollinen, sanoo Herra, ei minun vihani jatku loputtomiin.

¹²Va, crie ces paroles vers le septentrion, et dis: Reviens, infidèle Israël! dit l'Eternel. Je ne jetterai pas sur vous un regard sévère; Car je suis miséricordieux, dit l'Eternel, Je ne garde pas ma colère à toujours.

¹³Tunne kuitenkin rikoksesi: Sinä olet luopunut Herrasta, Jumalastasi, olet juossut kaikkialle vieraitten jumalien perässä, vihreän puun alta toisen alle. Minua et ole kuunnellut, sanoo Herra."

¹³Reconnais seulement ton iniquité, Reconnais que tu as été infidèle à l'Eternel, ton Dieu, Que tu as dirigé çà et là tes pas vers les dieux étrangers, Sous tout arbre vert, Et que tu n'as pas écouté ma voix, dit l'Eternel.

¹⁴"Palatkaa takaisin, te luopuneet lapset!" sanoo Herra. "Minä otan teidät jälleen omikseni. Minä kokoan teidät kaikki ja tuon Siioniin -- vaikka teitä olisi vain yksi joka kaupungissa ja kaksi joka kansan keskellä.

¹⁴Revenez, enfants rebelles, dit l'Eternel; Car je suis votre maître. Je vous prendrai, un d'une ville, deux d'une famille, Et je vous ramènerai dans Sion.

¹⁵Minä annan teille mieleni mukaiset paimenet, ja he johtavat teitä viisaasti ja taitavasti.

¹⁵Je vous donnerai des bergers selon mon coeur, Et ils vous paîtront avec intelligence et avec sagesse.

¹⁶"Kun te tämän jälkeen lisäännytte ja täytätte maan, ei kukaan kysy: 'Missä on Herran liitonarkku?' Se ei tule enää kenenkään mieleen, sitä ei muisteta eikä kaivata eikä uutta enää tehdä.

¹⁶Lorsque vous aurez multiplié et fructifié dans le pays, En ces jours-là, dit l'Eternel, On ne parlera plus de l'arche de l'alliance de l'Eternel; Elle ne viendra plus à la pensée; On ne se la rappellera plus, on ne s'apercevra plus de son absence, Et l'on n'en fera point une autre.

¹⁷Silloin Jerusalemia kutsutaan Herran valtaistuimeksi. Kaikki kansat kokoontuvat Jerusalemiin palvelemaan Herraa eivätkä kulje enää pahan ja paatuneen sydämensä mukaan.

¹⁷En ce temps-là, on appellera Jérusalem le trône de l'Eternel; Toutes les nations s'assembleront à Jérusalem, au nom de l'Eternel, Et elles ne suivront plus les penchants de leur mauvais coeur.

¹⁸Niinä päivinä Juudan heimo liittyy Israelin heimoon, ja yhdessä ne tulevat pohjoisesta maasta siihen maahan, jonka minä annoin omaksi teidän isillenne."

¹⁸En ces jours, La maison de Juda marchera avec la maison d'Israël; Elles viendront ensemble du pays du septentrion Au pays dont j'ai donné la possession à vos pères.

¹⁹-- Minä ajattelin: Annan sinulle ensimmäisen sijan ihmislasten joukossa, lahjoitan omaksesi kauniin maan, ihanimman koko maailmassa. Ajattelin, että sinä sanot minua isäksi etkä koskaan käänny minusta pois.

¹⁹Je disais: Comment te mettrai-je parmi mes enfants, Et te donnerai-je un pays de délices, Un héritage, le plus bel ornement des nations? Je disais: Tu m'appelleras: Mon père! Et tu ne te détourneras pas de moi.

²⁰Mutta niin kuin uskoton vaimo pettää miestään, niin sinä, Israelin heimo, olet pettänyt minua, sanoo Herra.

²⁰Mais, comme une femme est infidèle à son amant, Ainsi vous m'avez été infidèles, maison d'Israël, Dit l'Eternel.

²¹Paljailta kukkuloilta kuuluu ääni, israelilaisten itku ja rukous. He ovat kulkeneet vääriä teitä, ovat unohtaneet Herran, Jumalansa.

²¹Une voix se fait entendre sur les lieux élevés; Ce sont les pleurs, les supplications des enfants d'Israël; Car ils ont perverti leur voie, Ils ont oublié l'Eternel, leur Dieu.

²²-- Palatkaa takaisin, te luopuneet lapset, minä parannan teidät luopumuksestanne! "Herra, me tulemme luoksesi, sillä sinä olet meidän Jumalamme!

²²Revenez, enfants rebelles, Je pardonnerai vos infidélités. -Nous voici, nous allons à toi, Car tu es l'Eternel, notre Dieu.

²³Valhetta ja petosta on kukkuloilla, meluisaa menoa vuorilla. Totisesti, vain Herra, meidän Jumalamme, voi Israelin pelastaa!

²³Oui, le bruit qui vient des collines et des montagnes n'est que mensonge; Oui, c'est en l'Eternel, notre Dieu, qu'est le salut d'Israël.

²⁴Baal on syönyt kaiken mitä isämme ovat hankkineet. Niin kauan kuin muistamme se on vienyt heiltä lampaat ja härät, pojat ja tyttäret.

²⁴Les idoles ont dévoré le produit du travail de nos pères, Dès notre jeunesse, Leurs brebis et leurs boeufs, leurs fils et leurs filles.

²⁵Langetkaamme häveten maahan, häväistys meidät peittäköön! Olemme rikkoneet Herraa, Jumalaamme, vastaan. Nuoruudestamme asti tähän päivään saakka olemme tehneet syntiä, niin me itse kuin meidän isämmekin. Me emme ole kuunnelleet Herran, Jumalamme, ääntä."

²⁵Nous avons notre honte pour couche, Et notre ignominie pour couverture; Car nous avons péché contre l'Eternel, notre Dieu, Nous et nos pères, dès notre jeunesse jusqu'à ce jour, Et nous n'avons pas écouté la voix de l'Eternel, notre Dieu. -