¹Babylonian kuningas Nebukadnessar asetti Juudan kuninkaaksi Sidkian, Josian pojan. Hän tuli hallitsijaksi Jekonjan, Jojakimin pojan, jälkeen.

¹Sédécias, fils de Josias, régna à la place de Jeconia, fils de Jojakim, et fut établi roi dans le pays de Juda par Nebucadnetsar, roi de Babylone.

²Mutta Sidkia, hänen hovinsa ja hänen kansansa eivät kuunnelleet, mitä profeetta Jeremia Herran käskystä julisti.

²Ni lui, ni ses serviteurs, ni le peuple du pays, n'écoutèrent les paroles que l'Eternel prononça par Jérémie, le prophète.

³(H37:3-5)Niihin aikoihin faraon sotajoukko oli lähtenyt liikkeelle Egyptistä. Kun babylonialaiset, jotka piirittivät Jerusalemia, kuulivat tästä, he vetäytyivät pois kaupungin liepeiltä.

³Le roi Sédécias envoya Jucal, fils de Schélémia, et Sophonie, fils de Maaséja, le sacrificateur, vers Jérémie, le prophète, pour lui dire: Intercède en notre faveur auprès de l'Eternel, notre Dieu.

⁴(H37:3-5)Kuningas Sidkia lähetti silloin Jukalin, Selemjan pojan, ja pappi Sefanjan, Maasejan pojan, profeetta Jeremian luo pyytämään: "Rukoile meidän puolestamme Herraa, Jumalaamme!"

⁴Or Jérémie allait et venait parmi le peuple; on ne l'avait pas encore mis en prison.

⁵(H37:3-5)Jeremia sai vielä tuolloin liikkua vapaasti kansan keskuudessa; häntä ei vielä ollut pantu vankeuteen.

⁵L'armée de Pharaon était sortie d'Egypte; et les Chaldéens, qui assiégeaient Jérusalem, ayant appris cette nouvelle, s'étaient retirés de Jérusalem.

⁶Silloin profeetta Jeremialle tuli tämä Herran sana:

⁶Alors la parole de l'Eternel fut adressée à Jérémie, le prophète, en ces mots:

⁷"Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Juudan kuningas on lähettänyt nuo miehet kysymään minulta neuvoa. Käske heidän siis mennä sanomaan kuninkaalle näin: Faraon sotajoukko, joka on lähtenyt avuksenne, palaa takaisin omaan maahansa Egyptiin.

⁷Ainsi parle l'Eternel, le Dieu d'Israël: Vous direz au roi de Juda, qui vous a envoyés vers moi pour me consulter: Voici, l'armée de Pharaon, qui était en marche pour vous secourir, retourne dans son pays, en Egypte;

⁸Babylonialaiset tulevat uudelleen piirittämään tätä kaupunkia, he valloittavat ja polttavat sen.

⁸et les Chaldéens reviendront, ils attaqueront cette ville, ils la prendront, et la brûleront par le feu.

⁹Minä, Herra, varoitan teitä pettämästä itseänne. Älkää kuvitelko, että kaldealaiset vetäytyvät pois ahdistamasta teitä. Eivät he lähde mihinkään!

⁹Ainsi parle l'Eternel: Ne vous faites pas d'illusion, en disant: Les Chaldéens s'en iront loin de nous! Car ils ne s'en iront pas.

¹⁰Ja vaikka te löisitte koko kaldealaisten sotajoukon, niin ettei heistä jäisi jäljelle kuin muutama haavoittunut telttaansa makaamaan, nämä miehet nousisivat kyllä jalkeille ja polttaisivat tämän kaupungin."

¹⁰Et même quand vous battriez toute l'armée des Chaldéens qui vous font la guerre, quand il ne resterait d'eux que des hommes blessés, ils se relèveraient chacun dans sa tente, et brûleraient cette ville par le feu.

¹¹Kun babylonialaiset faraon sotajoukkoa peläten olivat vetäytyneet Jerusalemin edustalta,

¹¹Pendant que l'armée des Chaldéens s'était éloignée de Jérusalem, à cause de l'armée de Pharaon,

¹²Jeremia yritti lähteä kaupungista. Hän halusi mennä Benjaminin alueelle ja osallistua siellä sukunsa perintömaan jakoon.

¹²Jérémie voulut sortir de Jérusalem, pour aller dans le pays de Benjamin et s'échapper du milieu du peuple.

¹³Mutta päästyään Benjamininportille Jeremia kohtasi vartiopäällikön, jonka nimi oli Jiria -- tämä oli Selemjan poika, Hananjan pojanpoika. Hän otti profeetta Jeremian kiinni ja sanoi: "Sinä aiot karata kaldealaisten puolelle!"

¹³Lorsqu'il fut à la porte de Benjamin, le commandant de la garde, nommé Jireija, fils de Schélémia, fils de Hanania, se trouvait là, et il saisit Jérémie, le prophète, en disant: Tu passes aux Chaldéens!

¹⁴Jeremia vastasi: "Valehtelet! En minä aio karata." Mutta Jiria ei uskonut vaan vangitsi profeetan ja vei hänet päämiesten luo.

¹⁴Jérémie répondit: C'est faux! je ne passe pas aux Chaldéens. Mais Jireija ne l'écouta point; il arrêta Jérémie, et le conduisit devant les chefs.

¹⁵Nämä raivostuivat Jeremialle, löivät häntä ja telkesivät hänet kirjuri Jonatanin taloon, josta oli tehty vankila.

¹⁵Les chefs, irrités contre Jérémie, le frappèrent, et le mirent en prison dans la maison de Jonathan, le secrétaire; car ils en avaient fait une prison.

¹⁶Jeremia pantiin tyhjään vesisäiliöön, joka oli hakattu maan alle, ja sinne hän jäi virumaan pitkäksi aikaa.

¹⁶Ce fut ainsi que Jérémie entra dans la prison et dans les cachots, où il resta longtemps.

¹⁷Eräänä päivänä kuningas Sidkia käski noutaa Jeremian luokseen palatsiin ja kysyi häneltä kahden kesken: "Onko sinulle tullut sanaa Herralta?" "On", vastasi Jeremia. "Sinä joudut Babylonian kuninkaan käsiin!"

¹⁷Le roi Sédécias l'envoya chercher, et l'interrogea secrètement dans sa maison. Il dit: Y a-t-il une parole de la part de l'Eternel? Jérémie répondit: Oui. Et il ajouta: Tu seras livré entre les mains du roi de Babylone.

¹⁸Sitten hän sanoi kuningas Sidkialle: "Mitä pahaa minä olen tehnyt sinulle tai hovillesi tai tälle kansalle, kun pidätte minua vankilassa?

¹⁸Jérémie dit encore au roi Sédécias: En quoi ai-je péché contre toi, contre tes serviteurs, et contre ce peuple, pour que vous m'ayez mis en prison?

¹⁹Missä nyt ovat teidän profeettanne, ne, jotka julistivat teille: 'Ei hyökkää Babylonian kuningas tähän maahan eikä teidän kimppuunne'?

¹⁹Et où sont vos prophètes qui vous prophétisaient, en disant: Le roi de Babylone ne viendra pas contre vous, ni contre ce pays?

²⁰Armollinen kuningas! Kuule minua ja suostu pyyntööni: älä lähetä minua takaisin kirjuri Jonatanin taloon. Siellä minua odottaa varma kuolema."

²⁰Maintenant, écoute, je te prie, ô roi, mon seigneur, et que mes supplications soient favorablement reçues devant toi! Ne me renvoie pas dans la maison de Jonathan, le secrétaire, de peur que je n'y meure!

²¹Silloin kuningas Sidkia antoi käskyn, että Jeremia oli pidettävä vangittuna päävartiossa. Hänelle tuli antaa päivittäin ruoaksi yksi Leipurienkujalla valmistettu leipä niin kauan kuin kaupungissa leipää riittäisi. Niin Jeremia sai jäädä päävartioon.

²¹Le roi Sédécias ordonna qu'on gardât Jérémie dans la cour de la prison, et qu'on lui donnât chaque jour un pain de la rue des boulangers, jusqu'à ce que tout le pain de la ville fût consommé. Ainsi Jérémie demeura dans la cour de la prison.