1Laulunjohtajalle. Niin kuin "Aamuruskon peura". Daavidin psalmi. (H22:2)Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut? Minä huudan sinua avuksi, mutta sinä olet kaukana.
1Au chef des chantres. Sur Biche de l'aurore. Psaume de David. Mon Dieu! mon Dieu! pourquoi m'as-tu abandonné, Et t'éloignes-tu sans me secourir, sans écouter mes plaintes?
2(H22:3)Jumalani, minä kutsun sinua päivisin, mutta sinä et vastaa. Yöt kaikki huudan saamatta rauhaa.
2Mon Dieu! je crie le jour, et tu ne réponds pas; La nuit, et je n'ai point de repos.
3(H22:4)Sinä olet pyhä, sinä olet kuningas, sinulle soivat Israelin ylistysvirret.
3Pourtant tu es le Saint, Tu sièges au milieu des louanges d'Israël.
4(H22:5)Sinuun ovat turvanneet isämme ennen. Sinuun he turvasivat ja pääsivät suojaan,
4En toi se confiaient nos pères; Ils se confiaient, et tu les délivrais.
5(H22:6)sinua he huusivat ja saivat avun, sinuun he luottivat eivätkä pettyneet.
5Ils criaient à toi, et ils étaient sauvés; Ils se confiaient en toi, et ils n'étaient point confus.
6(H22:7)Mutta minä olen maan mato, en enää ihminen, olen kansani hylkäämä, ihmisten pilkka.
6Et moi, je suis un ver et non un homme, L'opprobre des hommes et le méprisé du peuple.
7(H22:8)Kaikki ilkkuvat, kun minut näkevät, pudistavat päätään ja ivaavat minua:
7Tous ceux qui me voient se moquent de moi, Ils ouvrent la bouche, secouent la tête:
8(H22:9)"Hän on turvannut Herraan, auttakoon Herra häntä. Herra on häneen mieltynyt, pelastakoon siis hänet!"
8Recommande-toi à l'Eternel! L'Eternel le sauvera, Il le délivrera, puisqu'il l'aime! -
9(H22:10)Herra, sinä minut päästit äitini kohdusta ja annoit minulle turvan äitini rinnoilla.
9Oui, tu m'as fait sortir du sein maternel, Tu m'as mis en sûreté sur les mamelles de ma mère;
10(H22:11)Syntymästäni saakka olen ollut sinun varassasi, sinä olet ollut Jumalani ensi hetkestä alkaen.
10Dès le sein maternel j'ai été sous ta garde, Dès le ventre de ma mère tu as été mon Dieu.
11(H22:12)Älä ole kaukana nyt, kun hätä on lähellä eikä kukaan minua auta.
11Ne t'éloigne pas de moi quand la détresse est proche, Quand personne ne vient à mon secours!
12(H22:13)Sonnien laumat piirittävät minua, villit Basanin härät minut saartavat,
12De nombreux taureaux sont autour de moi, Des taureaux de Basan m'environnent.
13(H22:14)kuin raatelevat pedot ne uhkaavat minua, kuin karjuvat leijonat, kita ammollaan.
13Ils ouvrent contre moi leur gueule, Semblables au lion qui déchire et rugit.
14(H22:15)Voimani valuu maahan kuin vesi, luuni irtoavat toisistaan. Sydämeni on kuin pehmeää vahaa, se sulaa rinnassani.
14Je suis comme de l'eau qui s'écoule, Et tous mes os se séparent; Mon coeur est comme de la cire, Il se fond dans mes entrailles.
15(H22:16)Kurkkuni on kuiva kuin ruukunsiru, kieleni on tarttunut kitalakeen. Maan tomuun sinä suistat minut kuolemaan!
15Ma force se dessèche comme l'argile, Et ma langue s'attache à mon palais; Tu me réduis à la poussière de la mort.
16(H22:17)Koirien lauma saartaa minut, minut ympäröi vihamiesten piiri. Käteni ja jalkani ovat runnellut,
16Car des chiens m'environnent, Une bande de scélérats rôdent autour de moi, Ils ont percé mes mains et mes pieds.
17(H22:18)ruumiini luut näkyvät kaikki. Ilkkuen he katsovat minuun,
17Je pourrais compter tous mes os. Eux, ils observent, ils me regardent;
18(H22:19)jakavat vaatteeni keskenään ja heittävät puvustani arpaa.
18Ils se partagent mes vêtements, Ils tirent au sort ma tunique.
19(H22:20)Herra, älä ole niin kaukana! Anna minulle voimaa, riennä avuksi!
19Et toi, Eternel, ne t'éloigne pas! Toi qui es ma force, viens en hâte à mon secours!
20(H22:21)Pelasta minut miekalta, pelasta henkeni koirilta,
20Protège mon âme contre le glaive, Ma vie contre le pouvoir des chiens!
21(H22:22)pelasta minut leijonien kidasta, pelasta villihärkien sarvista!
21Sauve-moi de la gueule du lion, Délivre-moi des cornes du buffle!
22(H22:23)Silloin minä julistan nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä.
22Je publierai ton nom parmi mes frères, Je te célébrerai au milieu de l'assemblée.
23(H22:24)Ylistäkää Jumalaa, te Herran palvelijat! Jaakobin suku, kunnioita häntä, palvele vavisten, Israelin kansa!
23Vous qui craignez l'Eternel, louez-le! Vous tous, postérité de Jacob, glorifiez-le! Tremblez devant lui, vous tous, postérité d'Israël!
24(H22:25)Ei hän halveksinut heikkoa eikä karttanut kurjaa, ei kääntänyt pois kasvojaan vaan kuuli, kun huusin.
24Car il n'a ni mépris ni dédain pour les peines du misérable, Et il ne lui cache point sa face; Mais il l'écoute quand il crie à lui.
25(H22:26)Sinua minä ylistän seurakunnan keskellä. Sinun palvelijoittesi edessä lunastan lupaukseni.
25Tu seras dans la grande assemblée l'objet de mes louanges; J'accomplirai mes voeux en présence de ceux qui te craignent.
26(H22:27)Köyhät syökööt ja tulkoot kylläisiksi, Herraa etsivät ylistäkööt häntä! Olkoon teillä voimaa ja rohkeutta iäti!
26Les malheureux mangeront et se rassasieront, Ceux qui cherchent l'Eternel le célébreront. Que votre coeur vive à toujours!
27(H22:28)Muistakoot maan kansat tämän teon ja kääntykööt hänen puoleensa. Kumartakoot häntä myös vieraat heimot,
27Toutes les extrémités de la terre penseront à l'Eternel et se tourneront vers lui; Toutes les familles des nations se prosterneront devant ta face.
28(H22:29)sillä Herran on kuninkuus! Hänen valtansa alla ovat kaikki kansat.
28Car à l'Eternel appartient le règne: Il domine sur les nations.
29(H22:30)Vain häntä kumartakoot maan mahtavat, hänen eteensä langetkoot kaikki, jotka maan tomuun vaipuvat. He eivät voi elossa pysyä,
29Tous les puissants de la terre mangeront et se prosterneront aussi; Devant lui s'inclineront tous ceux qui descendent dans la poussière, Ceux qui ne peuvent conserver leur vie.
30(H22:31)mutta ne, jotka heidän jälkeensä tulevat, saavat palvella Herraa. He kertovat hänestä lapsilleen,
30La postérité le servira; On parlera du Seigneur à la génération future.
31(H22:32)ja vastedes syntyvälle kansalle he julistavat Herran hyvyyttä, sillä hän on tämän tehnyt.
31Quand elle viendra, elle annoncera sa justice, Elle annoncera son oeuvre au peuple nouveau-né.