¹Dareioksen toisena hallitusvuotena, sen kahdeksantena kuukautena, tuli profeetta Sakarjalle, Berekjan pojalle, Iddon pojanpojalle, tämä Herran sana:

¹Le huitième mois, la seconde année de Darius, la parole de l'Eternel fut adressée à Zacharie, fils de Bérékia, fils d'Iddo, le prophète, en ces mots:

²"Herra on ankarasti vihastunut teidän isiinne.

²L'Eternel a été très irrité contre vos pères.

³Julista siis kansalle nämä Herran Sebaotin sanat: -- Palatkaa minun luokseni, niin minä palaan teidän luoksenne, sanoo Herra Sebaot.

³Dis-leur donc: Ainsi parle l'Eternel des armées: Revenez à moi, dit l'Eternel des armées, et je reviendrai à vous, dit l'Eternel des armées.

⁴"Älkää tehkö niin kuin isänne! Aikaisemmat profeetat julistivat heille: 'Näin sanoo Herra Sebaot: Palatkaa vääriltä teiltänne ja lakatkaa tekemästä pahaa!' Mutta teidän isänne eivät kuunnelleet minua, eivät välittäneet puheistani, sanoo Herra.

⁴Ne soyez pas comme vos pères, auxquels s'adressaient les premiers prophètes, en disant: Ainsi parle l'Eternel des armées: Détournez-vous de vos mauvaises voies, de vos mauvaises actions! Mais ils n'écoutèrent pas, ils ne firent pas attention à moi, dit l'Eternel.

⁵-- Missä isänne nyt ovat? Entä profeetat? Elävätkö hekään ikuisesti?

⁵Vos pères, où sont-ils? et les prophètes pouvaient-ils vivre éternellement?

⁶Mutta minun sanani ja käskyni, jotka minä annoin palvelijoitteni, profeettojen, julistaa, ovat kaikki käyneet toteen teidän isienne kohdalla." He tutkivat itseään ja myönsivät: "Niin kuin Herra Sebaot oli sanonut tekevänsä meille pahojen töittemme ja syntiemme vuoksi, niin hän on myös tehnyt."

⁶Cependant mes paroles et les ordres que j'avais donnés à mes serviteurs, les prophètes, n'ont-ils pas atteint vos pères? Ils se sont retournés, et ils ont dit: L'Eternel des armées nous a traités comme il avait résolu de le faire selon nos voies et nos actions.

⁷Dareioksen toisena hallitusvuotena, yhdennentoista kuukauden eli sebat-kuun kahdentenakymmenentenäneljäntenä päivänä, tuli Herran sana profeetta Sakarjalle, Berekjan pojalle, Iddon pojanpojalle. Profeetta kertoo:

⁷Le vingt-quatrième jour du onzième mois, qui est le mois de Schebat, la seconde année de Darius, la parole de l'Eternel fut adressée à Zacharie, fils de Bérékia, fils d'Iddo, le prophète, en ces mots:

⁸Minä näin yöllä näyn. Mies ratsasti punaruskealla hevosella ja pysähtyi myrttipensaita kasvavaan laaksoon. Hänen jäljessään ratsasti toisia miehiä punaruskeilla, vaaleanruskeilla ja valkoisilla hevosilla.

⁸Je regardai pendant la nuit, et voici, un homme était monté sur un cheval roux, et se tenait parmi des myrtes dans un lieu ombragé; il y avait derrière lui des chevaux roux, fauves, et blancs.

⁹Minä kysyin: "Herrani, keitä nämä ratsastajat ovat?" Enkeli, joka puhui kanssani, vastasi: "Sinä saat tietää, keitä he ovat."

⁹Je dis: Qui sont ces chevaux, mon seigneur? Et l'ange qui parlait avec moi me dit: Je te ferai voir qui sont ces chevaux.

¹⁰Myrttipensaiden keskelle seisahtunut mies sanoi: "Nämä ovat ratsastajia, jotka Herra on lähettänyt kulkemaan maata pitkin ja poikin."

¹⁰L'homme qui se tenait parmi les myrtes prit la parole et dit: Ce sont ceux que l'Eternel a envoyés pour parcourir la terre.

¹¹He ilmoittivat Herran enkelille, joka oli seisahtunut myrttipensaiden keskelle: "Me olemme kulkeneet maata ristiin rastiin, ja yhä on kaikkialla hiljaista."

¹¹Et ils s'adressèrent à l'ange de l'Eternel, qui se tenait parmi les myrtes, et ils dirent: Nous avons parcouru la terre, et voici, toute la terre est en repos et tranquille.

¹²Sen kuultuaan enkeli lausui: "Herra Sebaot, kuinka kauan kestää, ennen kuin armahdat Jerusalemia ja Juudan kaupunkeja? Olethan ollut niille vihoissasi jo seitsemänkymmentä vuotta."

¹²Alors l'ange de l'Eternel prit la parole et dit: Eternel des armées, jusques à quand n'auras-tu pas compassion de Jérusalem et des villes de Juda, contre lesquelles tu es irrité depuis soixante-dix ans?

¹³Silloin Herra lohdutti enkeliä ja puhui hänelle lempeästi.

¹³L'Eternel répondit par de bonnes paroles, par des paroles de consolation, à l'ange qui parlait avec moi.

¹⁴Enkeli, joka puhui kanssani, lausui minulle: "Julista ja sano: Näin sanoo Herra Sebaot: -- Minä rakastan palavasti Jerusalemia, minä puolustan Siionia.

¹⁴Et l'ange qui parlait avec moi me dit: Crie, et dis: Ainsi parle l'Eternel des armées: Je suis ému d'une grande jalousie pour Jérusalem et pour Sion,

¹⁵Mutta minä vihaan niitä kansoja, jotka kerskuvat olevansa turvassa. Kun minä hetkeksi vihastuin omalle kansalleni, nuo kansat tekivät sen kärsimyksen raskaaksi.

¹⁵et je suis saisi d'une grande irritation contre les nations orgueilleuses; car je n'étais que peu irrité, mais elles ont contribué au mal.

¹⁶"Sen tähden Herra sanoo: -- Minä käännyn jälleen Jerusalemin puoleen ja armahdan sitä. Minun temppelini rakennetaan sinne, sanoo Herra Sebaot. Mittanuora pingotetaan Jerusalemin yli, koko kaupunki rakennetaan uudelleen.

¹⁶C'est pourquoi ainsi parle l'Eternel: Je reviens à Jérusalem avec compassion; ma maison y sera rebâtie, et le cordeau sera étendu sur Jérusalem.

¹⁷"Julista edelleen: Näin sanoo Herra Sebaot: -- Vielä tulee minun kaupungeissani vallitsemaan yltäkylläisyys. Vielä minä annan Siionille lohdutuksen, vielä minä valitsen Jerusalemin omaksi kaupungikseni."

¹⁷Crie de nouveau, et dis: Ainsi parle l'Eternel des armées: Mes villes auront encore des biens en abondance; l'Eternel consolera encore Sion, il choisira encore Jérusalem.

¹⁸(H2:1)Sitten sain nähdä neljä sarvea.

¹⁸Je levai les yeux et je regardai, et voici, il y avait quatre cornes.

¹⁹(H2:2)Minä kysyin enkeliltä, joka puhui kanssani: "Mitä nämä tarkoittavat?" Hän vastasi: "Nämä sarvet tarkoittavat niitä kansoja, jotka ovat hajottaneet Juudan, Israelin ja Jerusalemin asukkaat ympäri maailmaa."

¹⁹Je dis à l'ange qui parlait avec moi: Qu'est-ce que ces cornes? Et il me dit: Ce sont les cornes qui ont dispersé Juda, Israël et Jérusalem.

²⁰(H2:3)Sen jälkeen Herra antoi minun nähdä neljä seppää.

²⁰L'Eternel me fit voir quatre forgerons.

²¹(H2:4)Minä kysyin: "Mitä he aikovat tehdä?" Hän vastasi: "Nuo sarvet ovat hajottaneet Juudan asukkaat ympäri maailmaa, niin ettei kukaan ole voinut enää nostaa päätään. Nuo sepät taas ovat tulleet pelottamaan viholliskansat pois ja murskaamaan niiden sarvet, joilla ne ovat puskeneet Juudan maata ja karkottaneet sen asukkaat kaikkialle maailmaan."

²¹Je dis: Que viennent-ils faire? Et il dit: Ce sont les cornes qui ont dispersé Juda, tellement que nul ne lève la tête; et ces forgerons sont venus pour les effrayer, et pour abattre les cornes des nations qui ont levé la corne contre le pays de Juda, afin d'en disperser les habitants.