¹Kun Joab, Serujan poika, ymmärsi kuninkaan kaipaavan Absalomia,

¹Yoab tahu bahwa Raja Daud sangat merindukan Absalom,

²hän haetti Tekoasta erään viisaan naisen ja sanoi tälle: "Tekeydy surevaksi, pukeudu suruvaatteisiin äläkä voitele itseäsi öljyllä, vaan ole kuin olisit jo kauan pitänyt suruaikaa.

²sebab itu dia menyuruh jemput seorang wanita cerdik yang tinggal di Tekoa. Ketika wanita itu sampai, Yoab berkata kepadanya, "Ibu harus pura-pura berkabung; pakailah pakaian berkabung, dan jangan memakai minyak wangi. Buatlah seperti wanita yang sudah lama menangisi kematian orang yang tercinta.

³Mene sitten kuninkaan luo ja puhu hänelle näin." Ja Joab pani sanat hänen suuhunsa.

³Kemudian pergilah kepada raja, katakanlah kepadanya begini." Lalu Yoab memberitahukan kepadanya apa yang harus dikatakannya.

⁴Tekoalainen nainen meni kuninkaan puheille, heittäytyi kasvoilleen maahan ja sanoi: "Auta minua, kuningas!"

⁴Lalu wanita itu pergi menghadap raja, dan sujud menyembah serta berkata, "Tuanku Yang Mulia, tolonglah hamba!"

⁵Kuningas kysyi: "Mikä sinun on?" Nainen sanoi: "Voi, palvelijasi on leski, mieheni on kuollut.

⁵"Ada apa?" tanya raja kepadanya. Wanita itu menjawab, "Hamba ini seorang janda yang miskin. Suami hamba sudah mati.

⁶Minulla oli kaksi poikaa. Ollessaan kerran kaupungin ulkopuolella he riitaantuivat, ja kun ei ollut ketään heitä erottamassa, toinen löi toisen hengiltä.

⁶Hamba mempunyai dua orang anak laki-laki, dan pada suatu hari mereka bertengkar di padang. Karena tak ada orang yang melerai, maka seorang di antaranya mati dibunuh.

⁷Nyt koko suku on noussut minua vastaan ja sanoo: 'Luovuta meille poikasi, joka tappoi veljensä, niin me surmaamme hänet ja kostamme hänen murhatun veljensä puolesta. Näin saamme samalla perillisen raivatuksi tieltämme.' He haluavat näin sammuttaa viimeisenkin kipinän, joka on jäljellä perheestämme, jottei miehestäni jäisi nimeä eikä jälkeläistä maan päälle."

⁷Dan sekarang, seluruh kaum keluarga hamba memusuhi hamba dan menuntut supaya hamba menyerahkan anak hamba yang membunuh itu kepada mereka, agar mereka menghukumnya dengan hukuman mati, sebab dia telah membunuh saudaranya. Jika hamba serahkan anak itu, tinggallah hamba sebatang kara. Mereka akan menghancurkan harapan hamba satu-satunya dan tidak meninggalkan seorang anak laki-laki bagi suami hamba untuk meneruskan keturunannya."

⁸Kuningas sanoi naiselle: "Mene kotiisi, minä käsken hoitaa asiasi."

⁸"Pulanglah," jawab raja, "akan kuurus perkara itu."

⁹Tekoalainen nainen sanoi hänelle: "Herrani ja kuninkaani, vain minä ja isäni suku olemme syylliset. Kuningas ja hänen valtaistuimensa olkoot syyllisyydestä vapaat."

⁹"Tuanku Yang Mulia," kata wanita itu, "apa pun yang akan Tuanku perbuat, hamba dan keluarga hambalah yang akan menanggung akibatnya; Tuanku dan keluarga Tuanku tidaklah bersalah."

¹⁰Kuningas sanoi: "Jos joku vielä puhuu sinulle tuosta asiasta, tuo hänet minun eteeni, niin hän kyllä jättää sinut rauhaan."

¹⁰Raja menjawab, "Jika ada orang yang mengancam engkau, bawalah dia kepadaku, maka selanjutnya pasti ia tak akan mengganggumu lagi."

¹¹Nainen sanoi: "Jospa kuningas vakuuttaisi Herransa ja Jumalansa kautta, ettei verikosto saa aiheuttaa lisää tuhoa ja ettei poikaani raivata pois tieltä!" Daavid vastasi: "Niin totta kuin Herra elää, ei yksikään hius ole putoava poikasi päästä."

¹¹Kata wanita itu, "Kiranya berdoalah Tuanku kepada TUHAN Allah Tuanku, supaya orang yang hendak membalas kematian anak hamba itu jangan sampai melakukan kejahatan yang lebih besar lagi dengan membunuh anak hamba yang seorang lagi." Jawab Daud, "Demi TUHAN yang hidup, anakmu itu tidak akan diapa-apakan walau sedikit pun."

¹²Silloin nainen sanoi: "Saako palvelijasi vielä sanoa jotakin herralleen ja kuninkaalleen?" Daavid sanoi: "Puhu."

¹²Lalu berkatalah wanita itu, "Tuanku Yang Mulia, izinkanlah kiranya hamba berbicara sedikit lagi." "Baiklah," jawab raja.

¹³Nainen sanoi: "Miksi sinä aiot nyt tehdä aivan samoin Jumalan kansaa kohtaan? Puhuessasi noin, kuningas, teet itsesi syylliseksi, kun et anna sen miehen palata takaisin, joka on joutunut pakenemaan luotasi.

¹³Kata wanita itu, "Dengan ucapan Tuanku itu, Tuanku telah mengaku bahwa Tuanku sendiri bersalah karena tidak mengizinkan putra Tuanku pulang dari pengasingan. Mengapa Tuanku melakukan kesalahan seperti itu terhadap umat Allah?

¹⁴Meidät korjaa kuolema, me olemme kuin maahan valunut vesi, jota ei voi koota takaisin. Jumala ei kuitenkaan vaadi ihmisen henkeä, eikä hän soisi, että karkotettu jää pysyvästi hänen kansastaan eroon.

¹⁴Kita semua akan mati; kita ini seumpama air yang tumpah ke tanah dan tidak dapat dikumpulkan kembali. Allah pun tidak akan menghidupkan lagi orang yang sudah mati; sebab itu hendaklah kiranya Tuanku berusaha supaya orang buangan dapat pulang lagi.

¹⁵Juuri tästä asiasta olen tullut puhumaan kuninkaalle. Ihmiset ovat saaneet minut pelkäämään, ja siksi ajattelin: 'Minun on puhuttava kuninkaalle. Ehkäpä kuningas täyttää palvelijansa pyynnön,

¹⁵Hamba menghadap Tuanku karena hamba diancam orang. Lalu hamba berpikir sebaiknya hamba berbicara dengan Tuanku dengan harapan permintaan hamba ini akan Tuanku kabulkan.

¹⁶ehkä hän kuulee minua ja pelastaa minut sen miehen käsistä, joka tahtoo hävittää sekä minut että poikani meidän Jumalamme maasta.'

¹⁶Hamba pikir Tuanku akan mendengarkan dan menyelamatkan hamba dari orang yang berusaha hendak membunuh hamba dan anak hamba. Mereka bermaksud menyingkirkan kami dari tanah yang diberikan Allah kepada umat-Nya.

¹⁷Palvelijasi ajatteli: 'Kunpa herrani ja kuninkaani sana toisi sovinnon. Pystyyhän hän niin kuin Jumalan enkeli erottamaan, mikä on hyvää ja mikä pahaa.' Olkoon Herra, sinun Jumalasi, sinun kanssasi."

¹⁷Hamba yakin bahwa janji Tuanku itu akan menjamin keselamatan hamba sebab Tuanku adalah seperti malaikat Allah, yang dapat membedakan apa yang baik dan apa yang jahat. Semoga TUHAN Allah Tuanku menyertai Tuanku!"

¹⁸Kuningas vastasi naiselle: "Älä salaa minulta mitään siitä, mitä nyt kysyn." Nainen sanoi: "Herrani ja kuninkaani puhukoon."

¹⁸Raja menjawab, "Aku mau menanyakan sesuatu kepadamu, jawablah dengan jujur." "Silakan Tuanku berbicara," jawab wanita itu.

¹⁹Kuningas kysyi: "Onko Joab tämän kaiken takana?" Nainen vastasi: "Herrani ja kuninkaani, niin totta kuin elät, kysymystäsi ei voi väistää oikeaan eikä vasempaan. Palvelijasi Joab käski minua ja pani kaikki nämä sanat suuhuni.

¹⁹Kata raja, "Yoabkah yang menyuruh engkau?" Jawab wanita itu, "Demi nyawa Tuanku, hamba tidak mungkin mengelak diri dari pertanyaan Tuanku. Memang benar Tuanku, Yoab telah memberitahukan kepada hamba apa yang harus hamba lakukan dan hamba katakan.

²⁰Hän teki tällä tavoin tuodakseen esiin toisen puolen asiasta. Mutta herrani on viisas kuin Jumalan enkeli ja ymmärtää kaiken mitä maan päällä tapahtuu."

²⁰Tetapi ia berbuat begitu untuk menyelesaikan perkara itu dengan baik. Tuanku adalah bijaksana seperti malaikat Allah sehingga mengetahui segala sesuatu yang terjadi."

²¹Kuningas sanoi Joabille: "Hyvä on, minä teen niin kuin sanoit. Mene ja hae Absalom takaisin."

²¹Setelah itu raja memanggil Yoab dan berkata kepadanya, "Keinginanmu itu akan kupenuhi. Pergilah menjemput Absalom dan bawalah dia ke mari."

²²Joab heittäytyi maahan kasvoilleen, kiitti kuningasta ja sanoi: "Herrani ja kuninkaani, nyt näen, että olen päässyt suosioosi, kun olet täyttänyt palvelijasi toiveen."

²²Yoab sujud di hadapan Daud, lalu berkata, "Kiranya Allah memberkati Baginda! Sekarang hamba tahu bahwa Baginda menyukai hamba karena Baginda telah mengabulkan permohonan hamba."

²³Sitten Joab lähti Gesuriin ja toi Absalomin Jerusalemiin.

²³Lalu berangkatlah Yoab ke Gesur untuk menjemput Absalom kembali ke Yerusalem.

²⁴Mutta kuningas sanoi: "Absalom pysyköön omassa talossaan, minun kasvojeni eteen hän ei saa tulla." Niinpä Absalomin täytyi pysyä omassa talossaan, eikä hän päässyt tapaamaan kuningasta.

²⁴Tetapi raja tidak mengizinkan Absalom tinggal di istana. "Aku tidak mau melihatnya," kata raja. Jadi Absalom langsung pulang ke rumahnya sendiri, dan tidak menghadap raja.

²⁵Koko Israelissa ei ollut miestä, jota olisi ylistetty niin kauniiksi kuin Absalomia. Hän oli virheetön kiireestä kantapäähän.

²⁵Absalom dipuji sebagai orang yang paling tampan di seluruh Israel. Tidak ada orang yang lebih tampan dari dia. Dari telapak kaki sampai ke ujung rambut tak ada cacatnya.

²⁶Kun hänen hiuksensa leikattiin -- hän leikkautti ne kerran vuodessa, kun ne kävivät liian raskaiksi -- ne painoivat kuninkaan painomittojen mukaan kaksisataa sekeliä.

²⁶Rambutnya sangat lebat, dan dia harus memotongnya sekali setahun sebab dirasanya terlalu berat. Rambut yang dipotongnya itu beratnya lebih dari dua kilogram menurut timbangan raja.

²⁷Absalomille syntyi kolme poikaa ja tytär, joka sai nimekseen Tamar. Hänestä tuli hyvin kaunis nainen.

²⁷Absalom mempunyai tiga orang putra dan seorang putri yang sangat cantik, bernama Tamar.

²⁸Absalom asui Jerusalemissa kaksi vuotta näkemättä kuningasta.

²⁸Sudah dua tahun Absalom tinggal di Yerusalem, tetapi belum juga ia bertemu dengan raja.

²⁹Sitten hän kutsui Joabia luokseen lähettääkseen tämän mukana sanan kuninkaalle, mutta Joab ei halunnut tulla. Hän kutsui Joabia uudelleen, mutta Joab ei nytkään suostunut tulemaan.

²⁹Maka pada suatu hari ia memanggil Yoab, untuk menyuruhnya menghadap raja, tetapi Yoab tidak mau datang, Absalom memanggilnya sekali lagi, tetapi Yoab tidak mau datang juga.

³⁰Silloin hän sanoi palvelijoilleen: "Te tiedätte, että Joabilla on minun maani vieressä pelto, joka kasvaa ohraa. Menkää ja sytyttäkää se tuleen." Absalomin palvelijat sytyttivät pellon palamaan.

³⁰Kemudian berkatalah Absalom kepada budak-budaknya, "Kamu tahu ladang Yoab di sebelah ladangku yang ditanami jelai? Bakarlah ladang itu." Mereka pun pergi membakarnya.

³¹Silloin Joab tuli Absalomin taloon ja kysyi: "Miksi palvelijasi ovat sytyttäneet minun peltoni tuleen?"

³¹Maka Yoab datang ke rumah Absalom dan bertanya, "Mengapa budak-budakmu membakar ladangku?"

³²Absalom vastasi: "Minähän kutsuin sinua luokseni, jotta voisin lähettää sinut sanomaan kuninkaalle: 'Miksi minun piti tulla pois Gesurista? Siellä minun oli hyvä olla. Nyt tahdon päästä kuninkaan eteen. Jos olen syyllinen, kuningas surmatkoon minut.'"

³²Jawab Absalom, "Sebab engkau tidak mau datang ketika kupanggil. Aku hendak mengutusmu menghadap raja dan menyampaikan pertanyaanku ini, 'Apa gunanya aku meninggalkan Gesur dan kembali ke mari? Lebih baik aku tinggal di sana saja.'" Dan kata Absalom lagi, "Usahakanlah supaya aku dapat menghadap raja, dan jika aku masih dianggap bersalah, aku bersedia dihukum mati."

³³Joab meni kuninkaan puheille ja kertoi tämän hänelle, ja kuningas kutsui Absalomin luokseen. Hän tuli kuninkaan luo ja heittäytyi kasvoilleen maahan hänen eteensä, ja kuningas suuteli häntä.

³³Kemudian pergilah Yoab menghadap Raja Daud dan menyampaikan permohonan Absalom. Lalu raja memanggil Absalom, dan Absalom datang bersujud di hadapan raja. Dan raja menyambutnya dengan ciuman.