¹Jo monet ovat ryhtyneet työhön ja laatineet kertomuksia niistä asioista, jotka meidän keskuudessamme ovat toteutuneet,

¹Margir hafa tekið sér fyrir hendur að rekja sögu þeirra viðburða, er gjörst hafa meðal vor,

²sen mukaan kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta alkaen olivat silminnäkijöitä ja joista tuli sanan palvelijoita.

²samkvæmt því, sem oss hafa flutt þeir menn, er frá öndverðu voru sjónarvottar og þjónar orðsins.

³Niin olen nyt minäkin, otettuani alusta asti kaikesta tarkan selon, päättänyt kirjoittaa yhtenäisen esityksen sinua varten, kunnioitettu Teofilos,

³Nú hef ég athugað kostgæfilega allt þetta frá upphafi og réð því einnig af að rita samfellda sögu fyrir þig, göfugi Þeófílus,

⁴jotta tietäisit, kuinka luotettavaa sinulle annettu opetus on.

⁴svo að þú megir ganga úr skugga um sannindi þeirra frásagna, sem þú hefur fræðst um.

⁵Herodeksen, Juudean kuninkaan, aikana eli pappi Sakarias, joka kuului Abian pappisosastoon. Hänen vaimonsa Elisabet oli hänkin Aaronin jälkeläisiä.

⁵Á dögum Heródesar, konungs í Júdeu, var uppi prestur nokkur að nafni Sakaría, af sveit Abía. Kona hans var og af ætt Arons og hét Elísabet.

⁶He olivat kumpikin Jumalan silmissä hurskaita ja elivät nuhteettomasti kaikkien Herran käskyjen ja säädösten mukaan.

⁶Þau voru bæði réttlát fyrir Guði og lifðu vammlaus eftir öllum boðum og ákvæðum Drottins.

⁷Mutta lapsia heillä ei ollut, sillä Elisabet oli hedelmätön, ja he molemmat olivat jo iäkkäitä.

⁷En þau áttu ekki barn, því að Elísabet var óbyrja, og bæði voru þau hnigin að aldri.

⁸Eräänä päivänä Sakarias oli osastonsa vuorolla toimittamassa papin tehtäviä Jumalan edessä.

⁸En svo bar við, er röðin kom að sveit hans og hann var að gegna þjónustu fyrir Guði,

⁹Palvelustoimia tavan mukaan arvottaessa tuli hänen tehtäväkseen mennä Herran temppeliin toimittamaan suitsutusuhri.

⁹að það féll í hans hlut, samkvæmt venju prestdómsins, að ganga inn í musteri Drottins og fórna reykelsi.

¹⁰Kansanjoukko oli suitsuttamisen aikana ulkopuolella ja rukoili.

¹⁰En allur fólksfjöldinn var fyrir utan á bæn, meðan reykelsisfórnin var færð.

¹¹Silloin Sakariaalle ilmestyi Herran enkeli suitsutusalttarin oikealla puolella.

¹¹Birtist honum þá engill Drottins, sem stóð hægra megin við reykelsisaltarið.

¹²Enkelin nähdessään Sakarias säikähti ja joutui pelon valtaan.

¹²Sakaría varð hverft við sýn þessa, og ótta sló á hann.

¹³Mutta enkeli puhui hänelle: "Älä pelkää, Sakarias. Rukouksesi on kuultu, vaimosi Elisabet synnyttää sinulle pojan ja sinä annat hänelle nimeksi Johannes.

¹³En engillinn sagði við hann: ,,Óttast þú eigi, Sakaría, því bæn þín er heyrð. Elísabet kona þín mun fæða þér son, og þú skalt láta hann heita Jóhannes.

¹⁴Ilo ja riemu täyttävät sinut, ja monet iloitsevat hänen syntymästään.

¹⁴Og þér mun veitast gleði og fögnuður, og margir munu gleðjast vegna fæðingar hans.

¹⁵Hän on oleva suuri Jumalan mies. Viiniä ja väkijuomaa hän ei juo. Jo äitinsä kohdusta asti hän on täynnä Pyhää Henkeä.

¹⁵Því að hann mun verða mikill í augliti Drottins. Aldrei mun hann drekka vín né áfengan drykk, en fyllast heilögum anda þegar frá móðurlífi.

¹⁶Hän kääntää Israelin kansasta monet jälleen Herran, heidän Jumalansa, puoleen.

¹⁶Og mörgum af Ísraels sonum mun hann snúa til Drottins, Guðs þeirra.

¹⁷Hän kulkee Herran edelläkävijänä Elian hengessä ja voimassa, hän kääntää isien sydämet lasten puoleen ja ohjaa tottelemattomat ajattelemaan hurskaiden tavoin, näin valmistaakseen kansan Herran tuloa varten."

¹⁷Og hann mun ganga fyrir honum í anda og krafti Elía til að snúa hjörtum feðra til barna og óhlýðnum til hugarfars réttlátra og búa Drottni altygjaðan lýð.``

¹⁸Sakarias kysyi enkeliltä: "Mistä voin tietää, että niin käy? Minähän olen jo vanha, ja vaimonikin on iäkäs."

¹⁸Sakaría sagði við engilinn: ,,Af hverju get ég vitað þetta? Ég er gamall og kona mín hnigin að aldri.``

¹⁹Enkeli vastasi: "Minä olen Gabriel, yksi niistä, jotka seisovat Jumalan edessä. Minut on lähetetty puhumaan sinulle ja tuomaan tätä iloista sanomaa.

¹⁹En engillinn svaraði honum: ,,Ég er Gabríel, sem stend frammi fyrir Guði, ég var sendur til að tala við þig og flytja þér þessa gleðifregn.

²⁰Mutta sinun suusi mykistyy nyt, etkä kykene puhumaan ennen kuin sinä päivänä, jona tämä tapahtuu, koska et uskonut sanojani, jotka aikanaan käyvät toteen."

²⁰Og þú munt verða mállaus og ekki geta talað til þess dags, er þetta kemur fram, vegna þess að þú trúðir ekki orðum mínum, en þau munu rætast á sínum tíma.``

²¹Kansa odotti Sakariasta, ja kaikki kummeksuivat sitä, että hän viipyi temppelissä niin pitkään.

²¹Og fólkið beið eftir Sakaría og undraðist, hve honum dvaldist í musterinu.

²²Kun hän sitten tuli ulos, hän ei kyennyt puhumaan heille, ja siitä he ymmärsivät, että hän oli nähnyt temppelissä näyn. Hän vain viittoili heille ja jäi mykäksi.

²²En er hann kom út, gat hann ekki talað við þá, og skildu þeir, að hann hafði séð sýn í musterinu. Hann gaf þeim bendingar og var mállaus áfram.

²³Palveluspäivien päätyttyä Sakarias meni kotiinsa,

²³Og er þjónustudagar hans voru liðnir, fór hann heim til sín.

²⁴ja jonkin ajan kuluttua hänen vaimonsa Elisabet tuli raskaaksi. Viisi kuukautta Elisabet pysytteli poissa näkyviltä. Hän ajatteli:

²⁴En eftir þessa daga varð Elísabet kona hans þunguð, og hún leyndi sér í fimm mánuði og sagði:

²⁵"Tämän on Herra minulle tehnyt. Hän on katsonut minun puoleeni ja päästää minut ihmisten halveksunnasta."

²⁵,,Þannig hefur Drottinn gjört við mig, er hann leit til mín að afmá hneisu mína í augum manna.``

²⁶Kun Elisabet oli kuudennella kuukaudellaan, Jumala lähetti enkeli Gabrielin Nasaretin kaupunkiin Galileaan

²⁶En á sjötta mánuði var Gabríel engill sendur frá Guði til borgar í Galíleu, sem heitir Nasaret,

²⁷neitsyen luo, jonka nimi oli Maria. Maria oli kihlattu Daavidin sukuun kuuluvalle Joosefille.

²⁷til meyjar, er var föstnuð manni, sem Jósef hét, af ætt Davíðs, en mærin hét María.

²⁸Enkeli tuli sisään hänen luokseen ja sanoi: "Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!"

²⁸Og engillinn kom inn til hennar og sagði: ,,Heil vert þú, sem nýtur náðar Guðs! Drottinn er með þér.``

²⁹Nämä sanat saivat Marian hämmennyksiin, ja hän ihmetteli, mitä sellainen tervehdys mahtoi merkitä.

²⁹En hún varð hrædd við þessi orð og hugleiddi, hvílík þessi kveðja væri.

³⁰Mutta enkeli jatkoi: "Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa.

³⁰Og engillinn sagði við hana: ,,Óttast þú eigi, María, því að þú hefur fundið náð hjá Guði.

³¹Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus.

³¹Þú munt þunguð verða og son ala, og þú skalt láta hann heita JESÚ.

³²Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen.

³²Hann mun verða mikill og kallaður sonur hins hæsta. Drottinn Guð mun gefa honum hásæti Davíðs föður hans,

³³Hän hallitsee Jaakobin sukua ikuisesti, hänen kuninkuudellaan ei ole loppua."

³³og hann mun ríkja yfir ætt Jakobs að eilífu, og á ríki hans mun enginn endir verða.``

³⁴Maria kysyi enkeliltä: "Miten se on mahdollista? Minähän olen koskematon."

³⁴Þá sagði María við engilinn: ,,Hvernig má þetta verða, þar eð ég hef ekki karlmanns kennt?``

³⁵Enkeli vastasi: "Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi.

³⁵Og engillinn sagði við hana: ,,Heilagur andi mun koma yfir þig og kraftur hins hæsta mun yfirskyggja þig. Fyrir því mun og barnið verða kallað heilagt, sonur Guðs.

³⁶Ja tiedä tämä: Myös sukulaisesi Elisabet kantaa poikalasta, vaikka on jo vanha. Hän on jo kuudennella kuukaudella -- hän, jota on pidetty hedelmättömänä!

³⁶Elísabet, frændkona þín, er einnig orðin þunguð að syni í elli sinni, og þetta er sjötti mánuður hennar, sem kölluð var óbyrja,

³⁷Jumalalle ei mikään ole mahdotonta."

³⁷en Guði er enginn hlutur um megn.``

³⁸Silloin Maria sanoi: "Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit." Niin enkeli lähti hänen luotaan.

³⁸Þá sagði María: ,,Sjá, ég er ambátt Drottins. Verði mér eftir orðum þínum.`` Og engillinn fór burt frá henni.

³⁹Muutaman päivän kuluttua Maria lähti matkaan ja kiiruhti Juudean vuoriseudulla olevaan kaupunkiin.

³⁹En á þeim dögum tók María sig upp og fór með flýti til borgar nokkurrar í fjallbyggðum Júda.

⁴⁰Hän meni Sakariaan taloon ja tervehti Elisabetia.

⁴⁰Hún kom inn í hús Sakaría og heilsaði Elísabetu.

⁴¹Kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi hänen kohdussaan ja hän täyttyi Pyhällä Hengellä.

⁴¹Þá varð það, þegar Elísabet heyrði kveðju Maríu, að barnið tók viðbragð í lífi hennar, og Elísabet fylltist heilögum anda

⁴²Hän huusi kovalla äänellä ja sanoi: "Siunattu olet sinä, naisista siunatuin, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä!

⁴²og hrópaði hárri röddu: ,,Blessuð ert þú meðal kvenna og blessaður ávöxtur lífs þíns.

⁴³Kuinka minä saan sen kunnian, että Herrani äiti tulee minun luokseni?

⁴³Hvaðan kemur mér þetta, að móðir Drottins míns kemur til mín?

⁴⁴Samalla hetkellä kun tervehdyksesi tuli korviini, lapsi hypähti riemusta kohdussani.

⁴⁴Þegar kveðja þín hljómaði í eyrum mér, tók barnið viðbragð af gleði í lífi mínu.

⁴⁵Autuas sinä, joka uskoit! Herran sinulle antama lupaus on täyttyvä!"

⁴⁵Sæl er hún, sem trúði því, að rætast mundi það, sem sagt var við hana frá Drottni.``

⁴⁶Silloin Maria sanoi: -- Minun sieluni ylistää Herran suuruutta,

⁴⁶Og María sagði: Önd mín miklar Drottin,

⁴⁷minun henkeni riemuitsee Jumalasta, Vapahtajastani,

⁴⁷og andi minn gleðst í Guði, frelsara mínum.

⁴⁸sillä hän on luonut katseensa vähäiseen palvelijaansa. Tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi,

⁴⁸Því að hann hefur litið til ambáttar sinnar í smæð hennar, héðan af munu allar kynslóðir mig sæla segja.

⁴⁹sillä Voimallinen on tehnyt minulle suuria tekoja. Hänen nimensä on pyhä,

⁴⁹Því að mikla hluti hefur hinn voldugi við mig gjört, og heilagt er nafn hans.

⁵⁰polvesta polveen hän osoittaa laupeutensa niille, jotka häntä pelkäävät.

⁵⁰Miskunn hans við þá, er óttast hann, varir frá kyni til kyns.

⁵¹Hänen kätensä on tehnyt mahtavia tekoja, hän on lyönyt hajalle ne, joilla on ylpeät ajatukset sydämessään.

⁵¹Máttarverk hefur hann unnið með armi sínum og drembilátum í hug og hjarta hefur hann tvístrað.

⁵²Hän on syössyt vallanpitäjät istuimiltaan ja korottanut alhaiset.

⁵²Valdhöfum hefur hann steypt af stóli og upp hafið smælingja,

⁵³Nälkäiset hän on ruokkinut runsain määrin, mutta rikkaat hän on lähettänyt tyhjin käsin pois.

⁵³hungraða hefur hann fyllt gæðum, en látið ríka tómhenta frá sér fara.

⁵⁴Hän on pitänyt huolen palvelijastaan Israelista, hän on muistanut kansaansa ja osoittanut laupeutensa

⁵⁴Hann hefur minnst miskunnar sinnar og tekið að sér Ísrael, þjón sinn,

⁵⁵Abrahamille ja hänen jälkeläisilleen, ajasta aikaan, niin kuin hän on isillemme luvannut.

⁵⁵eins og hann talaði til feðra vorra, við Abraham og niðja hans ævinlega.

⁵⁶Maria viipyi Elisabetin luona noin kolme kuukautta ja palasi sitten kotiinsa.

⁵⁶En María dvaldist hjá henni hér um bil þrjá mánuði og sneri síðan heim til sín.

⁵⁷Elisabetin aika tuli, ja hän synnytti pojan.

⁵⁷Nú kom sá tími, að Elísabet skyldi verða léttari, og ól hún son.

⁵⁸Kun naapurit ja sukulaiset kuulivat suuresta laupeudesta, jonka Herra oli hänelle osoittanut, he iloitsivat yhdessä hänen kanssaan.

⁵⁸Og nágrannar hennar og ættmenn heyrðu, hversu mikla miskunn Drottinn hafði auðsýnt henni, og samfögnuðu henni.

⁵⁹Kahdeksantena päivänä kokoonnuttiin ympärileikkaamaan lasta. Muut tahtoivat antaa hänelle isän mukaan nimeksi Sakarias,

⁵⁹Á áttunda degi komu þeir að umskera sveininn, og vildu þeir láta hann heita Sakaría í höfuðið á föður sínum.

⁶⁰mutta hänen äitinsä sanoi: "Ei, hänen nimekseen tulee Johannes."

⁶⁰Þá mælti móðir hans: ,,Eigi skal hann svo heita, heldur Jóhannes.``

⁶¹Toiset sanoivat: "Eihän sinun suvussasi ole ketään sen nimistä."

⁶¹En þeir sögðu við hana: ,,Enginn er í ætt þinni, sem heitir því nafni.``

⁶²He kysyivät viittomalla isältä, minkä nimen hän tahtoi antaa lapselle.

⁶²Bentu þeir þá föður hans, að hann léti þá vita, hvað sveinninn skyldi heita.

⁶³Sakarias pyysi kirjoitustaulun ja kirjoitti siihen: "Hänen nimensä on Johannes." Kaikki hämmästyivät.

⁶³Hann bað um spjald og reit: ,,Jóhannes er nafn hans,`` og urðu þeir allir undrandi.

⁶⁴Samalla hetkellä Sakarias sai puhekykynsä takaisin, ja hän puhkesi ylistämään Jumalaa.

⁶⁴Jafnskjótt laukst upp munnur hans og tunga, og hann fór að tala og lofaði Guð.

⁶⁵Sillä seudulla joutuivat kaikki pelon valtaan, ja näistä tapahtumista puhuttiin laajalti koko Juudean vuoriseudulla.

⁶⁵En ótta sló á alla nágranna þeirra og þótti þessi atburður miklum tíðindum sæta í allri fjallbyggð Júdeu.

⁶⁶Ne, jotka niistä kuulivat, painoivat kaiken mieleensä ja sanoivat: "Mikähän tästä lapsesta tulee?" Sillä Herran käsi oli hänen yllään.

⁶⁶Og allir, sem þetta heyrðu, festu það í huga sér og sögðu: ,,Hvað mun barn þetta verða?`` Því að hönd Drottins var með honum.

⁶⁷Sakarias, lapsen isä, täyttyi Pyhällä Hengellä ja puhui profeetallisin sanoin:

⁶⁷En Sakaría faðir hans fylltist heilögum anda og mælti af spámannlegri andagift:

⁶⁸-- Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala! Armossaan hän on katsonut kansansa puoleen

⁶⁸Lofaður sé Drottinn, Guð Ísraels, því að hann hefur vitjað lýðs síns og búið honum lausn.

⁶⁹ja valmistanut sille lunastuksen. Väkevän pelastajan hän on nostanut meille palvelijansa Daavidin suvusta,

⁶⁹Hann hefur reist oss horn hjálpræðis í húsi Davíðs þjóns síns,

⁷⁰niin kuin hän ikiajoista asti on luvannut pyhien profeettojensa suulla.

⁷⁰eins og hann talaði fyrir munn sinna heilögu spámanna frá öndverðu,

⁷¹Hän on pelastanut meidät vihollistemme vallasta, kaikkien vihamiestemme käsistä.

⁷¹frelsun frá óvinum vorum og úr höndum allra, er hata oss.

⁷²Hän on nyt osoittanut laupeutensa, uskollisuutensa isiämme kohtaan. Hän on pitänyt mielessään pyhän liittonsa,

⁷²Hann hefur auðsýnt feðrum vorum miskunn og minnst síns heilaga sáttmála,

⁷³valan, jonka hän isällemme Abrahamille vannoi.

⁷³þess eiðs, er hann sór Abraham föður vorum

⁷⁴Näin me saamme pelotta palvella häntä vihollisistamme vapaina,

⁷⁴að hrífa oss úr höndum óvina og veita oss að þjóna sér óttalaust

⁷⁵pyhinä ja vanhurskaina hänen edessään kaikkina elämämme päivinä.

⁷⁵í heilagleik og réttlæti fyrir augum hans alla daga vora.

⁷⁶Ja sinua, lapsi, kutsutaan Korkeimman profeetaksi. Sinä käyt Herran edellä ja raivaat hänelle tien.

⁷⁶Og þú, sveinn! munt nefndur verða spámaður hins hæsta, því að þú munt ganga fyrir Drottni að greiða vegu hans

⁷⁷Sinä johdat hänen kansansa tuntemaan pelastuksen, syntien anteeksiantamisen.

⁷⁷og veita lýð hans þekkingu á hjálpræðinu, sem er fyrirgefning synda þeirra.

⁷⁸Näin meidän Jumalamme hyvyydessään armahtaa meitä: Korkeudesta saapuu luoksemme aamun koitto.

⁷⁸Þessu veldur hjartans miskunn Guðs vors. Hún lætur upp renna sól af hæðum að vitja vor

⁷⁹Se loistaa pimeydessä ja kuoleman varjossa eläville, se ohjaa jalkamme rauhan tielle.

⁷⁹og lýsa þeim, sem sitja í myrkri og skugga dauðans, og beina fótum vorum á friðar veg.En sveinninn óx og varð þróttmikill í anda. Hann dvaldist í óbyggðum til þess dags, er hann skyldi koma fram fyrir Ísrael.

⁸⁰Lapsi kasvoi ja vahvistui Hengessä. Hän oli autiomaassa siihen päivään saakka, jolloin hänen oli määrä astua Israelin eteen.

⁸⁰En sveinninn óx og varð þróttmikill í anda. Hann dvaldist í óbyggðum til þess dags, er hann skyldi koma fram fyrir Ísrael.