¹Heti aamulla ylipapit pitivät neuvottelun vanhimpien ja lainopettajien kanssa, ja sitten neuvosto teki päätöksen: Jeesus pantiin köysiin, vietiin pois ja luovutettiin Pilatukselle.

¹Þegar að morgni gjörðu æðstu prestarnir samþykkt með öldungunum, fræðimönnunum og öllu ráðinu. Þeir létu binda Jesú og færa brott og framseldu hann Pílatusi.

²Pilatus kysyi Jeesukselta: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" "Sinä sen sanoit", Jeesus vastasi.

²Pílatus spurði hann: ,,Ert þú konungur Gyðinga?`` Hann svaraði: ,,Þú segir það.``

³Ylipapit esittivät nyt useita syytöksiä häntä vastaan,

³En æðstu prestarnir báru á hann margar sakir.

⁴ja Pilatus kysyi: "Etkö lainkaan vastaa? Kuulethan, mistä kaikesta he sinua syyttävät."

⁴Pílatus spurði hann aftur: ,,Svarar þú engu? Þú heyrir, hve þungar sakir þeir bera á þig.``

⁵Mutta Jeesus ei enää vastannut mitään. Tämä ihmetytti Pilatusta.

⁵En Jesús svaraði engu framar, og undraðist Pílatus það.

⁶Juhlan aikana maaherra aina päästi vapaaksi yhden vangin, sen jota kansa pyysi.

⁶En á hátíðinni var hann vanur að gefa þeim lausan einn bandingja, þann er þeir báðu um.

⁷Sillä kertaa oli vangittuna kapinoitsijoita, jotka kapinan aikana olivat tehneet murhan. Heidän joukossaan oli Barabbas- niminen mies.

⁷Maður að nafni Barabbas var þá í böndum ásamt upphlaupsmönnum. Höfðu þeir framið manndráp í upphlaupinu.

⁸Pilatuksen luo kerääntyi nyt väkijoukko, joka pyysi häntä tekemään niin kuin hänen tapansa oli.

⁸Nú kom mannfjöldinn og tók að biðja, að Pílatus veitti þeim hið sama og hann væri vanur.

⁹Pilatus kysyi: "Tahdotteko, että vapautan teille juutalaisten kuninkaan?"

⁹Pílatus svaraði þeim: ,,Viljið þér, að ég gefi yður lausan konung Gyðinga?``

¹⁰Hän näet ymmärsi, että ylipapit olivat pelkästä kateudesta jättäneet Jeesuksen hänen käsiinsä.

¹⁰Hann vissi, að æðstu prestarnir höfðu fyrir öfundar sakir framselt hann.

¹¹Ylipapit kuitenkin kiihottivat väkijoukkoa pyytämään, että hän pikemminkin vapauttaisi Barabbaksen.

¹¹En æðstu prestarnir æstu múginn til að heimta, að hann gæfi þeim heldur Barabbas lausan.

¹²Vielä Pilatus kysyi kansalta: "Mitä minä sitten teen tälle, jota te sanotte juutalaisten kuninkaaksi?"

¹²Pílatus tók enn til máls og sagði við þá: ,,Hvað á ég þá að gjöra við þann, sem þér kallið konung Gyðinga?``

¹³He huusivat: "Ristiinnaulitse!"

¹³En þeir æptu á móti: ,,Krossfestu hann!``

¹⁴"Mitä pahaa hän on tehnyt?" kysyi Pilatus. Mutta he huusivat entistä kovemmin: "Ristiinnaulitse se mies!"

¹⁴Pílatus spurði: ,,Hvað illt hefur hann þá gjört?`` En þeir æptu því meir: ,,Krossfestu hann!``

¹⁵Tehdäkseen kansalle mieliksi Pilatus päästi Barabbaksen vapaaksi, mutta Jeesuksen hän ruoskitti ja luovutti ristiinnaulittavaksi.

¹⁵En með því að Pílatus vildi gjöra fólkinu til hæfis, gaf hann þeim Barabbas lausan. Hann lét húðstrýkja Jesú og framseldi hann til krossfestingar.

¹⁶Sotilaat veivät Jeesuksen maaherran hallintopalatsin sisäpihalle ja kutsuivat koolle koko sotaväenosaston.

¹⁶Hermennirnir fóru með hann inn í höllina, aðsetur landshöfðingjans, og kölluðu saman alla hersveitina.

¹⁷He panivat hänen harteilleen purppuranpunaisen viitan ja väänsivät orjantappuroista kruunun ja asettivat sen hänen päähänsä.

¹⁷Þeir færa hann í purpuraskikkju, flétta þyrnikórónu og setja á höfuð honum.

¹⁸Sitten he alkoivat tervehtiä häntä: "Ole tervehditty, juutalaisten kuningas!"

¹⁸Þá tóku þeir að heilsa honum: ,,Heill þú, konungur Gyðinga!``

¹⁹He löivät häntä ruokokepillä päähän, sylkivät hänen päälleen ja polvistuivat ja kumarsivat häntä.

¹⁹Og þeir slógu höfuð hans með reyrsprota og hræktu á hann, féllu á kné og hylltu hann.

²⁰Aikansa pilkattuaan he riisuivat häneltä purppuraviitan, pukivat hänet hänen omiin vaatteisiinsa ja lähtivät kuljettamaan häntä pois ristiinnaulitakseen hänet.

²⁰Þegar þeir höfðu spottað hann, færðu þeir hann úr purpuraskikkjunni og í hans eigin klæði. Þá leiddu þeir hann út til að krossfesta hann.

²¹Jeesuksen ristiä kantamaan he pakottivat erään ohikulkijan, kyreneläisen Simonin, Aleksandroksen ja Rufuksen isän, joka oli tulossa kaupunkiin.

²¹En maður nokkur átti leið þar hjá og var að koma utan úr sveit. Hann neyða þeir til að bera kross Jesú. Það var Símon frá Kýrene, faðir þeirra Alexanders og Rúfusar.

²²He veivät Jeesuksen paikkaan, jonka nimi on Golgata, käännettynä Pääkallonpaikka.

²²Þeir fara með hann til þess staðar, er heitir Golgata, það þýðir ,,hauskúpustaður.``

²³He tarjosivat hänelle viiniä, johon oli sekoitettu mirhaa, mutta hän ei ottanut sitä vastaan.

²³Þeir báru honum vín, blandað myrru, en hann þáði ekki.

²⁴Sitten he ristiinnaulitsivat hänet ja jakoivat keskenään hänen vaatteensa, ratkaisten arpaa heittämällä, kuka mitäkin sai.

²⁴Þá krossfestu þeir hann. Og þeir skiptu með sér klæðum hans og köstuðu hlutum um, hvað hver skyldi fá.

²⁵Oli kolmas tunti, kun he ristiinnaulitsivat hänet.

²⁵En það var um dagmál, er þeir krossfestu hann.

²⁶Kaikkien nähtäväksi oli kirjoitettu hänen tuomionsa syy: "Juutalaisten kuningas".

²⁶Og yfirskriftin um sakargift hans var svo skráð: KONUNGUR GYÐINGA.

²⁷Samalla kertaa he ristiinnaulitsivat kaksi rosvoa, toisen hänen oikealle, toisen hänen vasemmalle puolelleen. [

²⁷Með honum krossfestu þeir tvo ræningja, annan til hægri handar honum, en hinn til vinstri. [

²⁸Näin kävivät toteen kirjoitusten sanat: "Hänet luettiin rikollisten joukkoon."]

²⁸Þá rættist sú ritning, er segir: Með illvirkjum var hann talinn.]

²⁹Ohikulkijat pilkkasivat häntä. Päätään nyökyttäen he sanoivat: "No niin, sinähän pystyt hajottamaan temppelin ja rakentamaan sen uudelleen kolmessa päivässä.

²⁹Þeir, sem fram hjá gengu, hæddu hann, skóku höfuð sín og sögðu: ,,Svei, þú, sem brýtur niður musterið og reisir það á þrem dögum!

³⁰Pelasta nyt itsesi, tule alas ristiltä!"

³⁰Bjarga nú sjálfum þér, og stíg niður af krossinum.``

³¹Ylipapit yhtyivät hekin pilkkaan yhdessä lainopettajien kanssa. He puhuivat keskenään: "Muita hän kyllä on auttanut, mutta itseään hän ei pysty auttamaan.

³¹Eins gjörðu æðstu prestarnir gys að honum og fræðimennirnir og sögðu hver við annan: ,,Öðrum bjargaði hann, sjálfum sér getur hann ekki bjargað.

³²Tulkoon nyt ristiltä alas -- Messias, Israelin kuningas! Kun sen näemme, me uskomme häneen." Myös ne, jotka oli ristiinnaulittu yhdessä hänen kanssaan, pilkkasivat häntä.

³²Stígi nú Kristur, konungur Ísraels, niður af krossinum, svo að vér getum séð og trúað.`` Einnig smánuðu hann þeir, sem með honum voru krossfestir.

³³Keskipäivällä, kuudennen tunnin aikaan, tuli pimeys koko maan ylle, ja sitä kesti yhdeksänteen tuntiin saakka.

³³Á hádegi varð myrkur um allt land til nóns.

³⁴Yhdeksännellä tunnilla Jeesus huusi kovalla äänellä: "Elohi, Elohi, lema sabaktani?" Se on käännettynä: Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?

³⁴Og á nóni kallaði Jesús hárri röddu: ,,Elóí, Elóí, lama sabaktaní!`` Það þýðir: Guð minn, Guð minn, hví hefur þú yfirgefið mig?

³⁵Tämän kuullessaan muutamat paikalla olevista sanoivat: "Kuulkaa, hän huutaa Eliaa."

³⁵Nokkrir þeirra, er hjá stóðu, heyrðu þetta og sögðu: ,,Heyrið, hann kallar á Elía!``

³⁶Joku kävi kiireesti kastamassa sienen hapanviiniin, pani sen kepin päähän ja tarjosi siitä juotavaa sanoen: "Katsotaanpa nyt, tuleeko Elia ottamaan hänet alas."

³⁶Hljóp þá einn til, fyllti njarðarvött ediki, stakk á reyrstaf og gaf honum að drekka. Hann mælti: ,,Látum sjá, hvort Elía kemur að taka hann ofan.``

³⁷Mutta Jeesus huusi kovalla äänellä ja antoi henkensä.

³⁷En Jesús kallaði hárri röddu og gaf upp andann.

³⁸Silloin temppelin väliverho repesi kahtia, ylhäältä alas asti.

³⁸Og fortjald musterisins rifnaði í tvennt, ofan frá allt niður úr.

³⁹Kun vastapäätä seisova sadanpäällikkö näki Jeesuksen tällä tavoin kuolevan, hän sanoi: "Tämä mies oli todella Jumalan Poika!"

³⁹Þegar hundraðshöfðinginn, sem stóð gegnt honum, sá hann gefa upp andann á þennan hátt, sagði hann: ,,Sannarlega var þessi maður sonur Guðs.``

⁴⁰Paikalla oli myös naisia jonkin matkan päässä tätä katselemassa. Heidän joukossaan olivat Magdalan Maria, toinen Maria, joka oli nuoremman Jaakobin ja Joosefin äiti, sekä Salome.

⁴⁰Þar voru og konur álengdar og horfðu á, meðal þeirra María Magdalena, María, móðir þeirra Jakobs yngra og Jóse, og Salóme.

⁴¹Jo Galileassa he olivat kulkeneet Jeesuksen mukana ja palvelleet häntä. Siellä oli monia muitakin naisia, jotka olivat tulleet Jerusalemiin Jeesuksen mukana.

⁴¹Þær höfðu fylgt honum og þjónað, er hann var í Galíleu. Þar voru margar aðrar konur, sem höfðu farið með honum upp til Jerúsalem.

⁴²Päivä alkoi olla illassa; oli sapatin aatto, valmistuspäivä.

⁴²Nú var komið kvöld. Þá var aðfangadagur, það er dagurinn fyrir hvíldardag.

⁴³Silloin saapui paikalle arimatialainen Joosef, arvossa pidetty neuvoston jäsen, joka hänkin odotti Jumalan valtakuntaa. Hän rohkaisi mielensä, meni Pilatuksen puheille ja pyysi Jeesuksen ruumista.

⁴³Þá kom Jósef frá Arímaþeu, göfugur ráðsherra, er sjálfur vænti Guðs ríkis. Hann dirfðist að fara inn til Pílatusar og biðja um líkama Jesú.

⁴⁴Pilatus hämmästyi kuullessaan Jeesuksen jo kuolleen. Hän kutsutti sadanpäällikön luokseen ja kysyi, oliko Jeesus todella jo kuollut.

⁴⁴Pílatus furðaði á, að hann skyldi þegar vera andaður. Hann kallaði til sín hundraðshöfðingjann og spurði, hvort hann væri þegar látinn.

⁴⁵Sadanpäällikön vahvistettua asian hän suostui luovuttamaan ruumiin Joosefille.

⁴⁵Og er hann varð þess vís hjá hundraðshöfðingjanum, gaf hann Jósef líkið.

⁴⁶Joosef osti pellavavaatteen, otti Jeesuksen ristiltä, kääri hänet vaatteeseen ja pani hänet valmiiseen kalliohautaan. Hautakammion ovelle hän vieritti kiven.

⁴⁶En hann keypti línklæði, tók hann ofan, sveipaði hann línklæðinu og lagði í gröf, höggna í klett, og velti steini fyrir grafarmunnann.María Magdalena og María móðir Jóse sáu, hvar hann var lagður.

⁴⁷Magdalan Maria ja Joosefin äiti Maria katsoivat, mihin Jeesus haudattiin.

⁴⁷María Magdalena og María móðir Jóse sáu, hvar hann var lagður.