¹Kun he lähestyivät Jerusalemia ja olivat tulossa Betfageen Öljymäelle, Jeesus lähetti edeltä kaksi opetuslastaan

¹Þegar þeir nálguðust Jerúsalem og komu til Betfage við Olíufjallið, sendi Jesús tvo lærisveina

²ja sanoi heille: "Menkää tuolla näkyvään kylään. Siellä on aasintamma kiinni sidottuna ja varsa sen vierellä; löydätte ne heti. Ottakaa ne siitä ja tuokaa minulle.

²og sagði við þá: ,,Farið í þorpið hér framundan ykkur, og jafnskjótt munuð þið finna ösnu bundna og fola hjá henni. Leysið þau og færið mér.

³Jos joku sanoo teille jotakin, vastatkaa, että Herra tarvitsee niitä mutta palauttaa ne pian."

³Ef einhver hefur orð um, þá svarið: ,Herrann þarf þeirra við,` og mun hann jafnskjótt senda þau.``

⁴Näin tapahtui, jotta kävisi toteen tämä profeetan sana:

⁴Þetta varð, svo að rættist það, sem sagt er fyrir munn spámannsins:

⁵-- Sanokaa tytär Siionille: Katso, kuninkaasi tulee! Hän tulee luoksesi lempeänä, ratsastaen aasilla, työjuhdan varsalla.

⁵Segið dótturinni Síon: Sjá, konungur þinn kemur til þín, hógvær er hann og ríður asna, fola undan áburðargrip.

⁶Opetuslapset lähtivät ja tekivät niin kuin Jeesus oli käskenyt.

⁶Lærisveinarnir fóru og gjörðu sem Jesús hafði boðið þeim,

⁷He toivat aasin ja varsan ja panivat niiden selkään vaatteitaan, ja Jeesus istuutui aasin selkään.

⁷komu með ösnuna og folann og lögðu á þau klæði sín, en hann steig á bak.

⁸Ihmisiä oli hyvin paljon, ja he levittivät vaatteitaan tielle, toiset katkoivat puista oksia ja levittivät tielle niitä.

⁸Fjöldamargir breiddu klæði sín á veginn, en aðrir hjuggu lim af trjánum og stráðu á veginn.

⁹Ja ihmisjoukko, joka kulki hänen edellään ja perässään, huusi: -- Hoosianna, Daavidin Poika! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Hoosianna korkeuksissa!

⁹Og múgur sá, sem á undan fór og eftir fylgdi, hrópaði: ,,Hósanna syni Davíðs! Blessaður sé sá sem kemur, í nafni Drottins! Hósanna í hæstum hæðum!``

¹⁰Kun hän tuli Jerusalemiin, koko kaupunki alkoi kuohua ja kaikki kyselivät: "Kuka hän on?"

¹⁰Þegar hann kom inn í Jerúsalem, varð öll borgin í uppnámi, og menn spurðu: ,,Hver er hann?``

¹¹Ihmiset sanoivat: "Hän on Jeesus, profeetta Galilean Nasaretista."

¹¹Fólkið svaraði: ,,Það er spámaðurinn Jesús frá Nasaret í Galíleu.``

¹²Jeesus meni temppeliin ja ajoi kaikki myyjät ja ostajat sieltä ulos. Hän kaatoi rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysenmyyjien jakkarat

¹²Þá gekk Jesús í helgidóminn og rak út alla, sem voru að selja þar og kaupa, hratt um borðum víxlaranna og stólum dúfnasalanna

¹³ja sanoi heille: "On kirjoitettu: 'Minun huoneeni on oleva rukouksen huone.' Mutta te teette siitä rosvojen luolan."

¹³og mælti við þá: ,,Ritað er: ,Hús mitt á að vera bænahús,` en þér gjörið það að ræningjabæli.``

¹⁴Jeesuksen luo temppeliin tuli sokeita ja rampoja, ja hän paransi heidät.

¹⁴Blindir og haltir komu til hans í helgidóminum, og hann læknaði þá.

¹⁵Mutta kun ylipapit ja lainopettajat näkivät, mitä kaikkea hämmästyttävää hän teki, ja kuulivat lasten huutavan temppelissä: "Hoosianna, Daavidin Poika!", he suuttuivat

¹⁵Æðstu prestarnir og fræðimennirnir sáu dásemdarverkin, sem hann gjörði, og heyrðu börnin hrópa í helgidóminum: ,,Hósanna syni Davíðs!`` Þeir urðu gramir við

¹⁶ja sanoivat hänelle: "Kuuletko, mitä nuo huutavat?" "Kuulen", vastasi Jeesus. "Ettekö ole koskaan lukeneet tätä sanaa: 'Lasten ja imeväisten suusta sinä olet hankkinut kiitoksesi'?"

¹⁶og sögðu við hann: ,,Heyrir þú, hvað þau segja?`` Jesús svaraði þeim: ,,Já, hafið þér aldrei lesið þetta: ,Af barna munni og brjóstmylkinga býrðu þér lof.```

¹⁷Hän jätti heidät siihen, meni kaupungin ulkopuolelle Betaniaan ja oli siellä yötä.

¹⁷Og hann fór frá þeim og úr borginni til Betaníu og hafði þar náttstað.

¹⁸Kun Jeesus varhain aamulla oli palaamassa kaupunkiin, hänen tuli nälkä.

¹⁸Árla morguns hélt hann aftur til borgarinnar og kenndi hungurs.

¹⁹Hän näki tien vierellä viikunapuun ja meni tutkimaan sitä, mutta ei löytänyt siitä muuta kuin lehtiä. Silloin hän sanoi puulle: "Ikinä et enää tee hedelmää." Siinä samassa viikunapuu kuivettui.

¹⁹Hann sá fíkjutré eitt við veginn og gekk að því, en fann þar ekkert nema blöðin tóm. Hann segir við það: ,,Aldrei framar vaxi ávöxtur á þér að eilífu.`` En fíkjutréð visnaði þegar í stað.

²⁰Kun opetuslapset sen näkivät, he hämmästyivät ja sanoivat: "Kuinka tuo puu noin äkkiä kuivettui?"

²⁰Lærisveinarnir sáu þetta, undruðust og sögðu: ,,Hvernig gat fíkjutréð visnað svo fljótt?``

²¹Jeesus vastasi: "Totisesti: jos teillä olisi uskoa ettekä epäilisi, te ette ainoastaan tekisi tätä viikunapuulle, vaan te voisitte sanoa tälle vuorellekin: 'Nouse paikaltasi ja paiskaudu mereen', ja niin tapahtuisi.

²¹Jesús svaraði þeim: ,,Sannlega segi ég yður: Ef þér eigið trú og efist ekki, getið þér ekki aðeins gjört slíkt sem fram kom við fíkjutréð. Þér gætuð enda sagt við fjall þetta: ,Lyft þér upp, og steyp þér í hafið,` og svo mundi fara.

²²Mitä tahansa te uskossa rukoillen pyydätte, sen te saatte."

²²Allt sem þér biðjið í bæn yðar, munuð þér öðlast, ef þér trúið.``

²³Kun Jeesus oli mennyt temppeliin ja opetti siellä, sinne tuli ylipappeja ja kansan vanhimpia. He kysyivät: "Millä valtuuksilla sinä tällaista teet? Kuka sinut on tähän valtuuttanut?"

²³Hann gekk í helgidóminn. Þá komu æðstu prestarnir og öldungar lýðsins til hans, þar sem hann var að kenna, og spurðu: ,,Með hvaða valdi gjörir þú þetta? Hver gaf þér þetta vald?``

²⁴Jeesus vastasi heille: "Minäkin teen teille kysymyksen. Jos te vastaatte siihen, minä puolestani sanon, millä valtuuksilla minä kaikkea tätä teen.

²⁴Jesús svaraði þeim: ,,Ég vil og leggja eina spurningu fyrir yður. Ef þér svarið mér, mun ég segja yður, með hvaða valdi ég gjöri þetta.

²⁵Mistä Johanneksen kaste oli peräisin? Taivaasta vai ihmisistä?" He neuvottelivat keskenään: "Jos sanomme: 'Taivaasta', hän sanoo meille: 'Miksi sitten ette uskoneet häntä?'

²⁵Hvaðan var skírn Jóhannesar? Frá himni eða frá mönnum?`` Þeir ráðguðust hver við annan og sögðu: ,,Ef vér svörum: ,Frá himni,` spyr hann: ,Hví trúðuð þér honum þá ekki?`

²⁶Jos taas sanomme: 'Ihmisistä', saamme pelätä kansaa, sillä kaikki pitävät Johannesta profeettana."

²⁶Ef vér segjum: ,Frá mönnum,` megum vér óttast lýðinn, því að allir telja Jóhannes spámann.``

²⁷Niin he vastasivat Jeesukselle: "Emme tiedä." Silloin Jeesus sanoi: "En minäkään sitten sano teille, millä valtuuksilla minä kaikkea tätä teen."

²⁷Og þeir svöruðu Jesú: ,,Vér vitum það ekki.`` Hann sagði við þá: ,,Ég segi yður þá ekki heldur, með hvaða valdi ég gjöri þetta.

²⁸"Mitä te tästä sanotte? Eräällä miehellä oli kaksi poikaa. Hän meni toisen luo ja sanoi: 'Poikani, mene tänään viinitarhaan työhön.'

²⁸Hvað virðist yður? Maður nokkur átti tvo sonu. Hann gekk til hins fyrra og sagði: ,Sonur minn, far þú og vinn í dag í víngarði mínum.`

²⁹'En minä halua', poika vastasi. Sitten hän kuitenkin tuli toisiin ajatuksiin ja meni.

²⁹Hann svaraði: ,Það vil ég ekki.` En eftir á sá hann sig um hönd og fór.

³⁰"Isä meni toisen pojan luo ja sanoi tälle saman. Poika vastasi: 'Menen kyllä, isä', mutta ei mennytkään.

³⁰Þá gekk hann til hins síðara og mælti á sömu leið. Hann svaraði: ,Já, herra,` en fór hvergi.

³¹Kumpi näistä kahdesta teki, mitä hänen isänsä tahtoi?" "Edellinen", he vastasivat. Jeesus sanoi: "Totisesti: portot ja publikaanit menevät Jumalan valtakuntaan ennemmin kuin te.

³¹Hvor þeirra tveggja gjörði vilja föðurins?`` Þeir svara: ,,Sá fyrri.`` Þá mælti Jesús: ,,Sannlega segi ég yður: Tollheimtumenn og skækjur verða á undan yður inn í Guðs ríki.

³²Johannes avasi teille vanhurskauden tien, mutta te ette uskoneet häntä. Portot ja publikaanit sen sijaan uskoivat, ja vaikka te sen näitte, te ette jälkeenpäinkään tulleet katumukseen ettekä uskoneet häntä.

³²Því að Jóhannes kom til yðar og vísaði veg réttlætis, og þér trúðuð honum ekki, en tollheimtumenn og skækjur trúðu honum. Það sáuð þér, en snerust samt ekki síðar og trúðuð honum.

³³"Kuulkaa toinen vertaus. Oli isäntä, joka istutti viinitarhan, ympäröi sen aidalla, louhi kallioon viinikuurnan ja rakensi vartiotornin. Sitten hän vuokrasi tarhan viininviljelijöille ja muutti itse pois maasta.

³³Heyrið aðra dæmisögu: Landeigandi nokkur plantaði víngarð. Hann hlóð garð um hann, gróf fyrir vínþröng og reisti turn, seldi hann síðan vínyrkjum á leigu og fór úr landi.

³⁴"Kun korjuuaika oli käsillä, hän lähetti palvelijoitaan perimään viinitarhan viljelijöiltä hänelle kuuluvan sadon.

³⁴Þegar ávaxtatíminn nálgaðist, sendi hann þjóna sína til vínyrkjanna að fá ávöxt sinn.

³⁵Mutta nämä ottivat palvelijat kiinni. Jonkun he pieksivät, jonkun iskivät kuoliaaksi, jonkun kivittivät.

³⁵En vínyrkjarnir tóku þjóna hans, börðu einn, drápu annan og grýttu hinn þriðja.

³⁶Isäntä lähetti uusia palvelijoita, enemmän kuin ensimmäisellä kerralla, mutta heidän kävi samalla tavoin.

³⁶Aftur sendi hann aðra þjóna, fleiri en þá fyrri, og eins fóru þeir með þá.

³⁷Lopulta hän lähetti vuokraajien luo poikansa ajatellen: 'Minun omaan poikaani he eivät sentään uskalla koskea.'

³⁷Síðast sendi hann til þeirra son sinn og sagði: ,,Þeir munu virða son minn.

³⁸Mutta kun nämä näkivät pojan, he sanoivat toisilleen: 'Hän on perillinen. Tapetaan hänet, niin perintö on meidän.'

³⁸Þegar vínyrkjarnir sáu soninn, sögðu þeir sín á milli: ,Þetta er erfinginn. Förum og drepum hann, og náum arfi hans.`

³⁹He ottivat hänet kiinni, raahasivat ulos viinitarhasta ja tappoivat hänet.

³⁹Og þeir tóku hann, köstuðu honum út fyrir víngarðinn og drápu hann.

⁴⁰"Kun viinitarhan omistaja tulee, mitä hän tekee noille viljelijöille?"

⁴⁰Hvað mun nú eigandi víngarðsins gjöra við vínyrkja þessa, þegar hann kemur?``

⁴¹He vastasivat: "Hän antaa noille pahoille pahan lopun ja vuokraa tarhan toisille viljelijöille, jotka toimittavat hänelle kuuluvan sadon määräaikaan."

⁴¹Þeir svara: ,,Þeim vondu mönnum mun hann vægðarlaust tortíma og selja víngarðinn öðrum vínyrkjum á leigu, sem gjalda honum ávöxtinn á réttum tíma.``

⁴²Jeesus sanoi heille: "Ettekö ole koskaan kirjoituksista lukeneet: -- Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on nyt kulmakivi. Herralta se on tullut, ja se on ihmeellinen meidän silmissämme.

⁴²Og Jesús segir við þá: ,,Hafið þér aldrei lesið í ritningunum: Sá steinn, sem smiðirnir höfnuðu, er orðinn hyrningarsteinn. Þetta er verk Drottins, og undursamlegt er það í augum vorum.

⁴³"Tämän takia minä sanon teille, että Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tekee sen hedelmiä.

⁴³Þess vegna segi ég yður: Guðs ríki verður frá yður tekið og gefið þeirri þjóð, sem ber ávexti þess. [

⁴⁴Joka tähän kiveen kaatuu, se ruhjoutuu, ja jonka päälle tämä kivi kaatuu, sen se murskaa."

⁴⁴Sá sem fellur á þennan stein, mun sundur molast, og þann sem hann fellur á, mun hann sundur merja.]``

⁴⁵Nämä vertaukset kuultuaan ylipapit ja fariseukset ymmärsivät, että Jeesus puhui heistä.

⁴⁵Þegar æðstu prestarnir og farísearnir heyrðu dæmisögur hans, skildu þeir, að hann átti við þá.Þeir vildu taka hann höndum, en óttuðust fólkið, þar eð menn töldu hann vera spámann.

⁴⁶He olisivat halunneet ottaa hänet kiinni mutta pelkäsivät kansaa, koska se piti häntä profeettana.

⁴⁶Þeir vildu taka hann höndum, en óttuðust fólkið, þar eð menn töldu hann vera spámann.