¹Avaa porttisi, Libanon, niin tuli pääsee syömään setrisi!

¹Upp lúk dyrum þínum, Líbanon, til þess að eldur geti eytt sedrustrjám þínum.

²Valittakaa, sypressit! Setrit ovat kaatuneet, mahtavat puut on hävitetty. Valittakaa, Basanin tammet! Sankka metsä on sortunut.

²Kveina þú, kýprestré, yfir því að sedrustréð er fallið. Kveinið þér, Basans eikur, yfir því að hinn þykki skógurinn liggur við velli.

³Kuulkaa paimenten valitusta, heidän rehevät laitumensa on hävitetty. Kuulkaa nuorten leijonien karjuntaa, kun Jordanin tiheikkö on tuhottu.

³Heyr, hversu hirðarnir kveina, af því að prýði þeirra er eyðilögð. Heyr, hversu ungljónin öskra, af því að vegsemd Jórdanar er eydd.

⁴Herra, minun Jumalani, sanoi: "Paimenna teuraslampaita,

⁴Svo sagði Drottinn, Guð minn: Hald til haga skurðarsauðunum,

⁵joita niiden omistajat tappavat tuntematta syyllisyyttä. He myyvät niitä, ja jokainen sanoo: 'Jumalan kiitos, minä olen rikastunut!' Edes paimenet eivät sääli lampaita.

⁵er kaupendur þeirra slátra að ósekju, og seljendur þeirra segja: ,,Lofaður sé Drottinn, nú er ég orðinn ríkur!`` og hirðar þeirra vægja þeim ekki.

⁶En minäkään enää säästä maanpiirin asukkaita, sanoo Herra. Minä annan ihmisten käydä toistensa kimppuun ja joutua kuninkaittensa mielivallan alle. Vaikka he hävittäisivät koko maailman, minä en pelasta ketään heidän käsistään."

⁶Því að nú vil ég ekki framar vægja íbúum landsins _ segir Drottinn _ heldur framsel ég nú sjálfur mennina, hvern í hendur konungi sínum. Þeir munu eyða landið, og ég mun engan frelsa undan valdi þeirra.

⁷Minä paimensin kauppiaille myytyjä teuraslampaita. Valitsin itselleni kaksi sauvaa, toiselle annoin nimen "Armo" ja toiselle nimen "Sopu". Niitä minä käytin paimentaessani lampaita.

⁷Þá hélt ég til haga skurðarsauðunum fyrir fjárkaupmennina, og tók ég mér tvo stafi. Kallaði ég annan þeirra Hylli og hinn Sameining. Gætti ég nú fjárins

⁸Mutta yhden kuukauden kuluessa minä panin pois kolme paimenta. Myös lampaita kohtaan kärsivällisyyteni loppui, ja nekin kyllästyivät minuun.

⁸og afmáði þrjá hirða á einum mánuði. Varð ég leiður á þeim, og þeir höfðu einnig óbeit á mér.

⁹Sanoin lampaille: "En halua enää paimentaa teitä. Joka teistä kuolee, kuolkoon, ja joka katoaa, kadotkoon! Ja jäljelle jäävät syökööt toistensa lihaa."

⁹Þá sagði ég: ,,Ég vil ekki gæta yðar. Deyi það sem deyja vill, farist það sem farast vill, og það sem þá verður eftir, eti hvað annað upp.``

¹⁰Tämän sanottuani löin palasiksi toisen sauvoista, "Armon", ja näin kumosin sen liiton, jonka Herra oli solminut kaikkien kansojen kanssa.

¹⁰Síðan tók ég staf minn Hylli og braut í sundur til þess að bregða þeim sáttmála, sem ég hafði gjört við allar þjóðir.

¹¹Näin siis purkautui tämä liitto sinä päivänä. Kun kauppiaat näkivät, mitä tein, he ymmärsivät, että toimin Herran käskystä.

¹¹En er honum var brugðið á þeim degi, þá könnuðust fjárkaupmennirnir við, þeir er gáfu mér gaum, að þetta var orð Drottins.

¹²Sitten sanoin heille: "Jos hyväksi näette, maksakaa minulle palkkani. Ellei se käy, olkaa maksamatta." Niin he antoivat minulle palkaksi vaivaiset kolmekymmentä hopearahaa.

¹²Þá sagði ég við þá: ,,Ef yður þóknast, þá greiðið mér kaup mitt, en að öðrum kosti látið það vera!`` Þá vógu þeir mér þrjátíu sikla silfurs í kaup mitt.

¹³Herra sanoi minulle: "Vie ne temppeliin ja viskaa metallinsulattajalle. Näin korkean hinnan arvoisena he minua pitävät!" Minä viskasin ne kolmekymmentä hopearahaa metallinsulattajalle, Herran temppeliin.

¹³En Drottinn sagði við mig: ,,Kasta þú því til leirkerasmiðsins, hinu dýra verðinu, er þú varst metinn af þeim!`` Og ég tók þá þrjátíu sikla silfurs og kastaði þeim til leirkerasmiðsins í musteri Drottins.

¹⁴Sen jälkeen löin poikki toisenkin sauvani, "Sovun", ja näin särjin Juudan ja Israelin veljeyden.

¹⁴Síðan braut ég sundur hinn stafinn, Sameining, til þess að bregða upp bræðralaginu milli Júda og Ísrael.

¹⁵Herra sanoi minulle: "Ota vielä itsellesi paimenen varusteet. Nyt sinun tulee esiintyä kelvottomana paimenena.

¹⁵Því næst sagði Drottinn við mig: Tak þér enn verkfæri heimsks hirðis,

¹⁶Minä näet annan tähän maahan tulla sellaisen paimenen, joka ei pidä huolta nääntyneistä, ei etsi kadonneita, ei hoida loukkaantuneita eikä hanki uupuneille ruokaa. Se paimen halkaisee lampailta sorkat, etteivät ne pääsisi karkuun, ja syö itse lihavimmat lampaat."

¹⁶því að sjá, ég ætla sjálfur að láta hirði rísa upp í landinu, sem vitjar ekki þess, sem er að farast, leitar ekki þess, sem villst hefir, græðir ekki hið limlesta, annast ekki hið heilbrigða, heldur etur kjötið af feitu skepnunum og rífur klaufirnar af þeim.Vei hinum ónýta hirði, sem yfirgefur sauðina. Glötun komi yfir armlegg hans og yfir hægra auga hans! Armleggur hans visni gjörsamlega, og hægra auga hans verði steinblint.

¹⁷-- Voi kelvotonta paimenta, joka hylkää lauman! Miekka viiltäköön hänen käsivartensa ja hänen oikean silmänsä! Kuivettukoon se käsivarsi, ja tulkoon se silmä sokeaksi!

¹⁷Vei hinum ónýta hirði, sem yfirgefur sauðina. Glötun komi yfir armlegg hans og yfir hægra auga hans! Armleggur hans visni gjörsamlega, og hægra auga hans verði steinblint.