¹Tietäkää: Jumala, Herra Sebaot, ottaa pois Juudalta ja Jerusalemilta kaiken tuen ja turvan, runsaan veden ja leveän leivän,

¹Ecco, il Signore, l’Eterno degli eserciti, sta per togliere a Gerusalemme ed a Giuda ogni risorsa ed ogni appoggio, ogni risorsa di pane e ogni risorsa di acqua,

²jokaisen sotaurhon ja valiosoturin, jokaisen tuomarin ja profeetan, ennustajan ja kansan vanhimman,

²il prode ed il guerriero, il giudice ed il profeta, l’indovino e l’anziano,

³jokaisen päällikön ja ylimyksen, jokaisen neuvonantajan ja tietäjän, jokaisen loitsujen lukijan.

³il capo di cinquantina e il notabile, il consigliere, l’artefice esperto, e l’abile incantatore.

⁴Minä panen poikaset kansan johtajiksi ja annan mielivallan sitä hallita.

⁴Io darò loro de’ giovinetti per principi, e de’ bambini domineranno sovr’essi.

⁵Silloin kaikki sortavat toisiaan, ahdistavat toinen toistaan. Nuori rehentelee vanhalle, mitätön kunnianarvoiselle.

⁵Il popolo sarà oppresso, uomo da uomo, ciascuno dal suo prossimo; il giovane insolentirà contro il vecchio, l’abietto contro colui che è onorato.

⁶Silloin veli tarttuu veljensä käsivarteen ja sanoo hänelle: "Kun sinulla sentään on viitta, ryhdy sinä meille johtajaksi! Ota haltuusi tämä rauniokasa."

⁶Quand’uno prenderà il fratello nella sua casa paterna e gli dirà: "Tu hai un mantello, sii nostro capo, prendi queste ruine sotto la tua mano",

⁷Niin toinen korottaa äänensä ja sanoo: "Minä en rupea teidän haavojenne hoitajaksi! Ei minulla ole talossa leipää eikä vaatetta, älkää yrittäkö minusta kansan johtajaa!"

⁷egli, in quel giorno, alzerà la voce, dicendo: "Io non sarò vostro medico, e nella mia casa non v’è né pane né mantello; non mi fate capo del popolo!"

⁸Jerusalem sortuu ja Juuda kaatuu, koska ne ovat Herraa vastaan sanoin ja teoin ja uhmaavat hänen valtansa kirkkautta.

⁸Poiché Gerusalemme vacilla e Giuda crolla, perché la loro lingua e le opere sono contro l’Eterno, sì da provocare ad ira il suo sguardo maestoso.

⁹Heidän röyhkeytensä ei jää kätköön, se näkyy heidän kasvoillaan. Kuin Sodoman väki he kerskuvat synneistään, mitään kaihtamatta. Voi heitä! Itselleen he pahaa tekevät.

⁹L’aspetto del loro volto testimonia contr’essi, pubblicano il loro peccato, come Sodoma, e non lo nascondono. Guai all’anima loro! perché procurano a se stessi del male.

¹⁰Onnellinen on vanhurskas! Hänen käy hyvin, hän saa nauttia tekojensa hedelmiä.

¹⁰Ditelo che il giusto avrà del bene, perch’ei mangerà il frutto delle opere sue!

¹¹Voi jumalatonta! Hänen käy huonosti, hänelle tehdään niin kuin hän itse teki.

¹¹Guai all’empio! male gl’incoglierà, perché gli sarà reso quel che le sue mani han fatto.

¹²Kansani valtiaat ovat lapsia, ja naiset hallitsevat sitä. Kansani, sinun opastajasi vievät sinut harhaan, he ovat hämmentäneet askeltesi suunnan.

¹²Il mio popolo ha per oppressori dei fanciulli, e delle donne lo signoreggiano. O popolo mio, quei che ti guidano ti sviano, e ti distruggono il sentiero per cui devi passare!

¹³Herra asettuu käymään oikeutta, hän ryhtyy tuomitsemaan kansaansa.

¹³L’Eterno si presenta per discutere la causa, e sta in piè per giudicare i popoli.

¹⁴Hän tulee ja vaatii tilille kansansa vanhimmat ja hallitusmiehet: -- Te olette riistäneet tyhjiin, te olette tärvelleet viinitarhan, köyhien omasta te olette koonneet omaisuutenne.

¹⁴L’Eterno entra in giudizio con gli anziani del suo popolo e coi principi d’esso: "Voi siete quelli che avete divorato la vigna! Le spoglie del povero sono nelle nostre case!

¹⁵Millä oikeudella te ruhjotte minun kansaani, iskette köyhiä vasten kasvoja? Näin sanoo Jumala, Herra Sebaot.

¹⁵Con qual diritto schiacciate voi il mio popolo e pestate la faccia de’ miseri?" dice il Signore, l’Eterno degli eserciti.

¹⁶Herra sanoo: -- Koska Siionin tyttäret ovat tulleet niin ylpeiksi, kenokauloina kulkevat silmät vilkkuen, ja keimaillen ja sipsutellen helisyttävät nilkkojensa helyjä,

¹⁶L’Eterno dice ancora: Poiché le figliuolo di Sion sono altere, sen vanno col collo teso, lanciando sguardi provocanti, camminando a piccoli passi e facendo tintinnare gli anelli de’ lor piedi,

¹⁷niin Herra peittää rupeen Siionin tyttärien päälaen ja paljastaa heidän häpynsä.

¹⁷il Signore renderà calvo il sommo del capo alle figliuole di Sion, e l’Eterno metterà a nudo le loro vergogne.

¹⁸Sinä päivänä Herra ottaa pois kaikki korut ja kauniit vaatteet: nilkkahelyt, otsakorut, puolikuuriipukset,

¹⁸In quel giorno, il Signore torrà via il lusso degli anelli de’ piedi, delle reti e delle mezzelune;

¹⁹korvariipukset, rannerenkaat, hunnut,

¹⁹gli orecchini, i braccialetti ed i veli;

²⁰tukkanauhat, nilkkavitjat, punokset, hajustepullot, taikahelyt,

²⁰i diademi, le catenelle de’ piedi, le cinture, i vasetti di profumo e gli amuleti;

²¹sormukset, nenärenkaat,

²¹gli anelli, i cerchietti da naso;

²²juhlapuvut, viitat, liinat, kukkarot,

²²gli abiti da festa, le mantelline, gli scialli e le borse;

²³harsovaatteet, pellavapaidat, päähineet ja huivit.

²³gli specchi, le camicie finissime, le tiare e le mantiglie.

²⁴Tuoksun sijaan tulee löyhkä ja vyön sijalle kahleköysi ja hiuslaitteen sijaan keritty pää ja muotipuvun sijaan säkkivaate. Ja kauneuden sijaan tulee poltinmerkki.

²⁴Invece del profumo s’avrà fetore; invece di cintura, una corda; invece di riccioli calvizie; invece d’ampio manto, un sacco stretto; un marchio di fuoco invece di bellezza.

²⁵Sinun miehesi kaatuvat miekkaan, sinun valioväkesi tuhoutuu sodassa.

²⁵I tuoi uomini cadranno di spada, e i tuoi prodi, in battaglia.

²⁶Ja Siionin portit surevat ja valittavat. Siion on paljaaksi ryöstetty, se on vaipunut maahan.

²⁶Le porte di Sion gemeranno e saranno in lutto; tutta desolata, ella sederà per terra.