¹Jeremian, Hilkian pojan, sanat. Jeremia oli pappissukua, kotoisin Anatotista, Benjaminin heimon alueelta.

¹Parole di Geremia, figliuolo di Hilkia, uno dei sacerdoti che stavano ad Anatoth, nel paese di Beniamino.

²Herran sana tuli hänelle Juudan kuninkaan Josian, Amonin pojan, kolmantenatoista hallitusvuotena.

²La parola dell’Eterno gli fu rivolta al tempo di Giosia, figliuolo d’Amon, re di Giuda, l’anno tredicesimo del suo regno, e al tempo di Jehoiakim,

³Herra puhui hänelle vielä kuningas Jojakimin, Josian pojan, aikana ja sen jälkeen aina kuningas Sidkian, Josian pojan, yhdenteentoista hallitusvuoteen saakka, jonka viidentenä kuukautena jerusalemilaiset vietiin pakkosiirtolaisuuteen.

³figliuolo di Giosia, re di Giuda, sino alla fine dell’anno undecimo di Sedechia, figliuolo di Giosia, re di Giuda, fino a quando Gerusalemme fu menata in cattività, il che avvenne nel quinto mese.

⁴Minulle tuli tämä Herran sana:

⁴La parola dell’Eterno mi fu rivolta, dicendo:

⁵-- Jo ennen kuin sinut äidinkohdussa muovasin, minä valitsin sinut. Jo ennen kuin sinä synnyit maailmaan, minä pyhitin sinut omakseni ja määräsin sinut kansojen profeetaksi.

⁵"Prima ch’io ti avessi formato nel seno di tua madre, io t’ho conosciuto; e prima che tu uscissi dal suo seno, io t’ho consacrato e t’ho costituito profeta delle nazioni".

⁶Mutta minä vastasin: "Voi, Herra, Jumalani, en minä osaa puhua, minä olen niin nuori!" Silloin Herra sanoi:

⁶E io risposi: "Ahimè, Signore, Eterno, io non so parlare, poiché non sono che un fanciullo".

⁷-- Älä sano, että olet nuori, vaan mene, minne ikinä sinut lähetän, ja puhu, mitä minä käsken sinun puhua.

⁷Ma l’Eterno mi disse: "Non dire: Sono un fanciullo, poiché tu andrai da tutti quelli ai quali ti manderò, e dirai tutto quello che io ti comanderò.

⁸Älä pelkää ketään, sillä minä, Herra, olen sinun kanssasi ja suojelen sinua.

⁸Non li temere, perché io son teco per liberarti, dice l’Eterno".

⁹Sitten Herra ojensi kätensä, kosketti suutani ja sanoi minulle: -- Minä annan sanani sinun suuhusi.

⁹Poi l’Eterno stese la mano e mi toccò la bocca; e l’Eterno disse: "Ecco, io ho messo le mie parole nella tua bocca.

¹⁰Minä asetan sinut tänä päivänä kansojen ja valtakuntien yläpuolelle. Sinun tulee repiä ja särkeä, tuhota ja hävittää, rakentaa ja istuttaa.

¹⁰Vedi, io ti costituisco oggi sulle nazioni e sopra i regni, per svellere, per demolire, per abbattere, per distruggere, per edificare e per piantare".

¹¹Herra kysyi minulta: "Mitä näet, Jeremia?" Minä vastasin: "Näen mantelipuun oksan."

¹¹Poi la parola dell’Eterno mi fu rivolta, dicendo: "Geremia, che vedi?" Io risposi: "Vedo un ramo di mandorlo". E l’Eterno mi disse:

¹²"Oikein, se on mantelipuun oksa", sanoi Herra, "minä itse valvon, että sanani toteutuu."

¹²"Hai veduto bene, poiché io vigilo sulla mia parola per mandarla ad effetto".

¹³Toisen kerran Herra kysyi minulta: "Mitä näet?" Minä vastasin: "Näen kiehuvan padan pohjoisen suunnalla."

¹³E la parola dell’Eterno mi fu rivolta per la seconda volta, dicendo: "Che vedi?" Io risposi: "Vedo una caldaia che bolle ed ha la bocca vòlta dal settentrione in qua". E l’Eterno mi disse:

¹⁴Herra sanoi minulle: "Pohjoisesta purkautuu onnettomuus tämän maan asukkaiden päälle.

¹⁴"Dal settentrione verrà fuori la calamità su tutti gli abitanti del paese.

¹⁵Kuuntele tarkoin, mitä sanon: Minä kutsun tänne kaikki pohjoisten valtakuntien kansat. Kun ne tulevat, niiden kuninkaat asettavat istuimensa Jerusalemin porttien eteen joka puolelle kaupungin muuria, samoin kaikkien muiden Juudan kaupunkien ympärille.

¹⁵Poiché, ecco, io sto per chiamare tutti i popoli dei regni del settentrione, dice l’Eterno; essi verranno, e porranno ognuno il suo trono all’ingresso delle porte di Gerusalemme, contro tutte le sue mura all’intorno, e contro tutte le città di Giuda.

¹⁶Minä julistan Juudan asukkaille tuomion kaikesta heidän pahuudestaan: he ovat hylänneet minut, uhranneet muille jumalille ja kumartaneet omatekoisia jumalankuviaan.

¹⁶E pronunzierò i miei giudizi contro di loro, a motivo di tutta la loro malvagità, perché m’hanno abbandonato e hanno offerto il loro profumo ad altri dèi e si son prostrati dinanzi all’opera delle loro mani.

¹⁷"Mutta lähde sinä, Jeremia, astu heidän eteensä ja puhu kaikki, mitä minä käsken sinun puhua. Älä säiky heitä, muuten minä annan sinun joutua pelon valtaan heidän edessään.

¹⁷Tu dunque, cingiti i lombi, lèvati, e di’ loro tutto quello che io ti comanderò. Non ti sgomentare per via di loro, ond’io non ti renda sgomento in loro presenza.

¹⁸Minä teen sinusta tänä päivänä linnoitetun kaupungin, rautapatsaan ja pronssimuurin, jotta voit puolustautua, kun koko maa, Juudan kuninkaat, päämiehet, papit ja kansa nousevat sinua vastaan.

¹⁸Ecco, oggi io ti stabilisco come una città fortificata, come una colonna di ferro e come un muro di rame contro tutto il paese, contro i re di Giuda, contro i suoi principi, contro i suoi sacerdoti e contro il popolo del paese.

¹⁹Vaikka he ryhtyvät sotaan, he eivät sinua voita, sillä minä, Herra, olen sinun kanssasi ja suojelen sinua."

¹⁹Essi ti faranno la guerra, ma non ti vinceranno, perché io son teco per liberarti, dice l’Eterno".