¹-- Kierrelkää Jerusalemin katuja, katselkaa ja kyselkää, tarkkailkaa väkeä toreilla. Jos löydätte yhden ainoankaan, joka tekee oikein, joka on rehellinen ja uskollinen, niin minä armahdan kaupunkia.

¹Andate attorno per le vie di Gerusalemme, e guardate, e informatevi, e cercate per le sue piazze se vi trovate un uomo, se ve n’è uno solo che operi giustamente, che cerchi la fedeltà; e io perdonerò Gerusalemme.

²-- He sanovat: "Niin totta kuin Herra elää", ja vannovat väärin.

²Anche quando dicono: "Com’è vero che l’Eterno vive", è certo che giurano il falso.

³Herra, rehellisyyttä sinä odotat. Sinä olet lyönyt heitä, mutta he eivät ole kivusta välittäneet, olet tehnyt heistä miltei lopun, mutta he eivät ole halunneet ottaa opikseen. He eivät ole suostuneet kääntymään, vaan ovat paaduttaneet itsensä kovemmaksi kuin kallio.

³O Eterno, gli occhi tuoi non cercano essi la fedeltà? Tu li colpisci, e quelli non sentono nulla; tu li consumi, e quelli rifiutano di ricevere la correzione; essi han reso il loro volto più duro della roccia, rifiutano di convertirsi.

⁴Minä ajattelin: "Nuo ovat yksinkertaista väkeä, tietämätöntä joukkoa -- he eivät ymmärrä kulkea niin kuin Herra tahtoo, eivät käsitä, mitä Jumala heiltä odottaa.

⁴Io dicevo: "Questi non son che i miseri; sono insensati perché non conoscono la via dell’Eterno, la legge del loro Dio;

⁵Minäpä menen niiden luo, joilla on valtaa ja voimaa, minä puhun heidän kanssaan. He varmaan ymmärtävät kulkea niin kuin Herra tahtoo ja käsittävät, mitä Jumala heiltä odottaa!" Mutta kaikki he olivat särkeneet ikeensä, katkoneet valjaansa.

⁵io andrò dai grandi e parlerò loro, perch’essi conoscono la via dell’Eterno, la legge del loro Dio"; ma anch’essi tutti quanti hanno spezzato il giogo, hanno rotto i legami.

⁶Siksi leijona tulee tiheiköstä ja lyö heidät kuoliaaksi, arojen susi raatelee heidät, pantteri väijyy heidän kaupunkejaan. Jokainen, joka tulee ulos portista, revitään palasiksi. Määrättömät ovat heidän syntinsä, lukemattomat kerrat he ovat luopuneet Herrasta!

⁶Perciò il leone della foresta li uccide, il lupo del deserto li distrugge, il leopardo sta in agguato presso le loro città; chiunque ne uscirà sarà sbranato, perché le loro trasgressioni son numerose, le loro infedeltà sono aumentate.

⁷-- Miksi minä siis armahtaisin sinua, Israel? Te olette hylänneet minut ja vannoneet olemattomien jumalien nimeen. Minä ruokin teidät kylläisiksi, mutta te olitte minulle uskottomia, parveilitte porttojen taloissa.

⁷Perché ti perdonerei io? I tuoi figliuoli m’hanno abbandonato, e giurano per degli dèi che non esistono. Io li ho satollati ed essi si dànno all’adulterio, e s’affollano nelle case di prostituzione.

⁸Niin kuin oriit hirnahtelevat kiimoissaan, niin te himoitsitte toistenne vaimoja.

⁸Sono come tanti stalloni ben pasciuti ed ardenti; ognun d’essi nitrisce dietro la moglie del prossimo.

⁹Herra sanoo: Enkö minä rankaisisi tällaisista teoista, enkö kostaisi tällaiselle kansalle?

⁹Non li punirei io per queste cose? dice l’Eterno; e l’anima mia non si vendicherebbe d’una simile nazione?

¹⁰-- Nouskaa viinitarhojen pengermille ja hävittäkää ne, mutta älkää täysin tuhotko! Repikää köynnökset irti, eivät ne kuulu Herralle!

¹⁰Salite sulle sue mura e distruggete, ma non la finite del tutto; portate via i suoi tralci, perché non son dell’Eterno!

¹¹Sillä Israelin heimo ja Juudan heimo ovat olleet minulle uskottomia, sanoo Herra.

¹¹Poiché la casa d’Israele e la casa di Giuda m’hanno tradito, dice l’Eterno.

¹²Ne ovat torjuneet Herran ja sanoneet: "Ei hänestä tarvitse välittää! Ei meitä kohtaa mikään onnettomuus, ei uhkaa miekka eikä nälkä.

¹²Rinnegano l’Eterno, e dicono: "Non esiste; nessun male ci verrà addosso, noi non vedremo né spada né fame;

¹³Profeetat ovat pelkkää ilmaa, ei heidän puheissaan ole mitään Jumalan voimaa. Tulkoon tuo onnettomuus heille itselleen!"

¹³i profeti non sono che vento, e nessuno parla in essi. Quel che minacciano sia fatto a loro!"

¹⁴Mutta Herra Jumala Sebaot sanoo näin: -- Koska israelilaiset ovat tällaista puhuneet, minun sanani, jotka annoin suuhusi, Jeremia, muuttuvat tuleksi. Ja tämän kansan minä teen polttopuiksi, se joutuu tulen ruoaksi.

¹⁴Perciò così parla l’Eterno, l’Iddio degli eserciti: Perché avete detto quelle parole, ecco, io farò che la parola mia sia come fuoco nella tua bocca, che questo popolo sia come legno, e che quel fuoco lo divori.

¹⁵-- Kuulkaa, israelilaiset! Minä tuon teitä vastaan kaukaisen kansan, sanoo Herra. Se on voittamaton kansa, ikivanha, kansa, jonka kieltä ette tunne, jonka puhetta ette ymmärrä.

¹⁵Ecco, io faccio venire da lungi una nazione contro di voi, o casa d’Israele, dice l’Eterno; una nazione valorosa, una nazione antica, una nazione della quale tu non conosci la lingua e non intendi le parole.

¹⁶Heidän nuoliviinensä on teidän hautanne, uljaita sotureita he ovat kaikki.

¹⁶Il suo turcasso è un sepolcro aperto; tutti quanti son dei prodi.

¹⁷He syövät sinun satosi ja leipäsi, poikasi ja tyttäresi, he syövät lampaasi ja härkäsi, viiniköynnöksesi ja viikunapuusi. Heidän miekkansa hävittää linnoitetut kaupunkisi, joihin sinä luotat.

¹⁷Essa divorerà le tue mèssi e il tuo pane, divorerà i tuoi figliuoli e le tue figliuole, divorerà le tue pecore e i tuoi buoi, divorerà le tue vigne e i tuoi fichi; abbatterà con la spada le tue città forti nelle quali confidi.

¹⁸"Mutta niinäkään päivinä minä en kansaani tyystin hävitä", sanoo Herra.

¹⁸Ma anche in quei giorni, dice l’Eterno, io non ti finirò del tutto.

¹⁹"Kun sinulta kysytään: 'Minkä tähden on Herra, meidän Jumalamme, tehnyt meille kaiken tämän?', niin vastaa: 'Te hylkäsitte Herran ja palvelitte vieraita jumalia omassa maassanne! Nyt teidän täytyy palvella vierasta kansaa maassa, joka ei ole teidän omanne.'"

¹⁹E quando direte: "Perché l’Eterno, il nostro Dio, ci ha egli fatto tutto questo?" tu risponderai loro: "Come voi m’avete abbandonato e avete servito degli dèi stranieri nel vostro paese, così servirete degli stranieri in un paese che non è vostro".

²⁰-- Ilmoittakaa tämä Jaakobin heimolle, kuuluttakaa näin Juudassa:

²⁰Annunziate questo alla casa di Giacobbe, banditelo in Giuda, e dite:

²¹Kuuntele, mitä nyt sanon, sinä tyhmä ja ymmärtämätön kansa! Teillä on silmät, mutta te ette näe, teillä on korvat, mutta te ette kuule!

²¹Ascoltate ora questo, o popolo stolto e senza cuore, che ha occhi e non vede, che ha orecchi e non ode.

²²Ettekö pelkää minua, sanoo Herra, ettekö vapise minun edessäni? Minä, Herra, olen pannut hietikon meren rajaksi, se järjestys pysyy ikuisesti, meri ei voi sitä muuttaa. Kuohukoot aallot -- voimattomina ne iskevät rantaan! Pauhatkoot tyrskyt -- meren rajaa ne eivät voi ylittää!

²²Non mi temerete voi? dice l’Eterno; non temerete voi dinanzi a me che ho posto la rena per limite al mare, barriera eterna, ch’esso non oltrepasserà mai? I suoi flutti s’agitano, ma sono impotenti; muggono, ma non la sormontano.

²³Mutta tällä kansalla on tottelematon ja kapinallinen sydän. Kaikki ovat luopuneet minusta ja lähteneet omille teilleen.

²³Ma questo popolo ha un cuore indocile e ribelle; si voltano indietro e se ne vanno.

²⁴Eivät he ajattele: "Me pelkäämme ja tottelemme Herraa, Jumalaamme. Hän antaa meille sateen oikeaan aikaan, niin kevätsateen kuin syyssateenkin. Hän huolehtii siitä, että sato kypsyy korjattavaksi joka vuosi ajallaan."

²⁴Non dicono in cuor loro: "Temiamo l’Eterno, il nostro Dio, che dà la pioggia a suo tempo: la pioggia della prima e dell’ultima stagione, che ci mantiene le settimane fissate per la mietitura".

²⁵Teidän rikoksenne ovat sekoittaneet vuoden kulun, syntinne ovat riistäneet teiltä kaiken hyvän.

²⁵Le vostre iniquità hanno sconvolto queste cose, e i vostri peccati v’han privato del benessere.

²⁶Kansassani on julkeita riistäjiä! He väijyvät kuin linnustajat, he virittävät ansoja ja vangitsevat niihin ihmisiä.

²⁶Poiché fra il mio popolo si trovan degli empi che spiano, come uccellatori in agguato; essi tendon tranelli, acchiappano uomini.

²⁷Niin kuin linnustajan häkki on täynnä lintuja, niin heidän talonsa ovat täynnä petoksella hankittua tavaraa. He ovat tulleet mahtaviksi ja rikkaiksi,

²⁷Come una gabbia e piena d’uccelli, così le loro case son piene di frode; perciò diventan grandi e s’arricchiscono.

²⁸lihaviksi ja kiiltäviksi. Heidän pahoilla puheillaan ei ole määrää. Eivät he aja orvon etua, eivät tahdo hänen voittavan asiaansa, eivät puolusta köyhän oikeutta.

²⁸Ingrassano, hanno il volto lucente, oltrepassano ogni limite di male. Non difendono la causa, la causa dell’orfano, eppur prosperano; e non fanno giustizia nei processi de’ poveri.

²⁹Enkö minä rankaisisi tällaisista teoista, enkö kostaisi tällaiselle kansalle? sanoo Herra.

²⁹E non punirei io queste cose? dice l’Eterno; e l’anima mia non si vendicherebbe di una simile nazione?

³⁰Hirveitä, kauhistuttavia asioita tapahtuu tässä maassa!

³⁰Cose spaventevoli e orride si fanno nel paese:

³¹Profeetat julistavat silkkaa valhetta, papit toimivat oman mielensä mukaan, ja tähän kansa on tyytyväinen! Mutta mitä te sitten teette, kun tästä tulee loppu?

³¹i profeti profetano bugiardamente; i sacerdoti governano agli ordini de’ profeti; e il mio popolo ha piacere che sia così. E che farete voi quando verrà la fine?