¹Job puhui:

¹[Ny teny navalin'i Joba] Dia namaly Joba ka nanao hoe:

²-- Kunpa joku punnitsisi minun ahdistukseni, panisi kaikki minun vaivani vaakakuppiin!

²Enga anie ka holanjaina tokoa ny fahasosorako, ka hampifandaniaina amin'ny mizana izy sy ny fahoriako!

³Ne painavat enemmän kuin meren hiekka. Onko siis ihme, jos puheestani puuttuu mieli ja maltti?

³Fa ankehitriny mavesatra noho ny fasika any an-dranomasina ny fahoriako, koa dia nirediredy aho.

⁴Kaikkivaltiaan nuolet ovat osuneet minuun, niiden myrkkyä minun sieluni juo, minua uhkaavat Jumalan lähettämät kauhut.

⁴Fa ny zana-tsipiky ny Tsitoha mitsatoka amiko, ka mifoka ny poizina avy aminy ny fanahiko; Ary ny fampitahorana Andriamanitra milahatra hamely ahy.

⁵Huutaako aasi keskellä tuoretta nurmea, mylviikö härkä, kun sillä on rehua edessään?

⁵Maneno va ny boriki-dia, raha eo amin'ny vilona? Na mimàmà va ny omby, raha eo amin'ny fihinany?

⁶Kuka huolisi suolatonta ruokaa, kenelle maistuisi limainen malva?

⁶Azo hanina va ny matsatso, raha tsy asian-tsira? Na mba misy tsirony va ny tafotsin'atody? [Na: ranon-tsikobonkobon-danitra]

⁷Tämä, mitä joudun nielemään, on yhtä iljettävää, voin pahoin, kun vain näenkin sitä.

⁷Ny zavatra izay nolaviko tsy hotendrena, dia ireny no tsy maintsy haniko, na dia maharikoriko ahy aza.

⁸Kunpa pyyntöni kuultaisiin! Kunpa Jumala tekisi, mitä toivon,

⁸Enga anie ka ho azoko izay angatahiko, ary homen'Andriamanitra ahy anie izay iriko!

⁹ja murskaisi minut! Kunpa hän antaisi kädelleen toimeksi leikata poikki minun elämäni langan.

⁹Ka ho sitrak'Andriamanitra anie ny hanorotoro ahy! Eny, halefany anie ny tànany ka hahamaito ny aiko,

¹⁰En silloin jäisi vaille toivoa ja lohdutusta! Vaikka tuskani ei armoa anna, minä hyppelisin riemusta, sillä sitä, minkä Pyhä on sanonut, en ole koskaan kieltänyt.

¹⁰Dia hahita fiononana amin'izany aho ka hiravoravo na dia amin'ny fangirifiriana tsy mifaditrovana aza, satria tsy nandà ny tenin'ny Iray Masina aho.

¹¹Mistä saan voimaa, että vielä kestän? Mistä päämäärän, että vielä jaksan?

¹¹Inona moa ny heriko, no hanantena aho? Ary hanao ahoana moa ny farako, no hanindry fo aho? [Na: hanalava ny androko]

¹²Onko minun voimani kuin kiveä, ovatko lihakseni rautaa?

¹²Herim-bato va ny heriko? Na varahina va ny nofoko?

¹³Ei. Minä olen lopussa, kaikki on toivotonta.

¹³Tsy efa foana va ny hery ho entiko mamonjy tena, ary tsy efa nakifika hiala amiko va ny faharetana?

¹⁴Tosi ystävä ei jätä ystävää ahdinkoon -- joka niin tekee, hylkää myös Kaikkivaltiaan.

¹⁴Izay efa mivarahontsana dia tokony hiantran'ny sakaizany. Fandrao mahafoy ny fahatahorana ny Tsitoha izy.

¹⁵Minun ystäväni ovat pettäneet minut kuin kevätpuro, joka juoksee tyhjiin.

¹⁵Ny rahalahiko mampihambo manana ahy tahaka ny ranotrambo, dia tahaka ny mason-drano any an-dohasahan-driaka, izay malaky ritra,

¹⁶Kun jää sulaa, puro samenee, se on tulvillaan vuorilta sulanutta lunta.

¹⁶Izay mainty azon'ny ranomandry Sady iafenan'ny oram-panala;

¹⁷Mutta pian vedet ehtyvät, ja kun helteet tulevat, uomat jäävät tyhjilleen.

¹⁷Fa raha taninin'ny hainandro izy, dia levona; raha maina ny andro, dia ritra eo amin'ny fitoerany izy;

¹⁸Karavaanit etsivät niistä vettä, muuttavat suuntaansa, eksyvät autiomaahan ja tuhoutuvat.

¹⁸Mivilivily no fandehany tankina izy ka levona.

¹⁹Teman karavaaneissa tähyillään joka taholle, Saban karavaanit uskovat löytävänsä vettä.

¹⁹Ny antokon'i Tema mitazana, ny andian'i Sheba manantena azy;

²⁰Kaikki pettyvät: karavaani saapuu purolle, vettä ei ole.

²⁰Very hevitra ireo, satria samy nanampo; tonga teo izy, kanjo nangaihay.

²¹Te olette nyt minulle tyhjän veroiset: minun kurjuuteni saa teidät vain kauhistumaan.

²¹Fa ankehitriny efa tsinontsinona ianareo; Nahita ny fahoriana ianareo ka raiki-tahotra.

²²Olenko pyytänyt teiltä jotakin? Olenko pyytänyt teitä maksamaan puolestani lunnaita?

²²Moa aho va efa nanao hoe: Omeo aho, ka mahafoiza zavatra ho ahy amin'ny fanananareo,

²³Olenko pyytänyt teitä pelastamaan minut vainoojiltani, ostamaan minut vapaaksi väkivaltaisten käsistä?

²³Ary vonjeo amin'ny tanan'ny fahavalo aho, ka afaho amin'ny tanan'ny mpitohatoha?

²⁴Opettakaa minua, niin kuuntelen hiljaa. Osoittakaa minulle, missä olen mennyt harhaan.

²⁴Mampianara ahy, dia hangina aho; Ary ampahafantaro izay nahadisoako aho.

²⁵Rehti puhe ei ketään vahingoita. Mutta mitä hyödyttävät teidän nuhdesaarnanne?

²⁵Endrey ny herin'ny teny marina! Fa mba mahavoa inona kosa moa ny anatra ataonareo?

²⁶Te takerrutte sanoihin moittiessanne minua ja annatte tuskanhuutoni haipua tuuleen.

²⁶Ny amin'ny teniko ihany va no ananaranareo ahy? Fa ho amin'ny rivotra ny tenin'ny olona mamoy fo.

²⁷Te heitätte orvosta arpaa ja olette valmiit myymään ystävänne.

²⁷Eny, fa na dia ny kamboty aza dia ataonareo loka, ary ny sakaizanareo dia ataonareo varotra.

²⁸Katsokaa nyt minua silmiin: valehtelisinko minä teille vasten kasvoja?

²⁸Fa ankehitriny, masìna ianareo, mba atreho kely aho, dia ho hitanareo fa tsy handainga tsy akory aho.

²⁹Harkitkaa vielä kerran, ettei vääryys tapahtuisi. Ajatelkaa tarkoin. Minä olen syytön!

²⁹Masìna ianareo, diniho indray aho, ary aoka tsy hisy fitsarana tsy marina; eny, diniho indray aho, fa mbola ao ihany ny fahamarinako.Moa misy heloka va eo amin'ny lelako?

³⁰Onko minun huulilleni noussut valheen sanoja? Eikö minun kieleni erottaisi oikeaa ja väärää?

³⁰Moa misy heloka va eo amin'ny lelako?