¹Kuningas Daavid puhui koolla olevalle kansalle: "Poikani Salomo, jonka Herra on valinnut seuraajakseni, on nuori ja kokematon. Mutta hänellä on edessään suuri tehtävä, sillä tätä rakennusta ei ole tarkoitettu ihmisille vaan Herralle Jumalalle.

¹¶ I mea ano a Kingi Rawiri ki te whakaminenga katoa, Ko taku tama, ko Horomona, ko te mea kotahi i whiriwhiria nei e te Atua, he tamariki ia, he mea ngawari, he nui hoki te mahi; ehara hoki i te whare mo te tangata; engari mo Ihowa, mo te Atua.

²Minä olen voimieni mukaan koonnut Jumalani temppeliä varten kultaa siihen mihin tarvitaan kultaa, hopeaa siihen mihin tarvitaan hopeaa, pronssia siihen mihin tarvitaan pronssia, rautaa siihen mihin tarvitaan rautaa, puuta siihen mihin tarvitaan puuta, sekä onykskiviä ja muita jalokiviä, mustia ja erivärisiä kiviä, kaikenlaisia kalliita kiviä, ja suuret määrät marmoria.

²Na kua whakapaua nei e ahau oku uaua ki te mahi mea mai mo te whare o toku Atua, te koura mo nga mea koura, te hiriwa mo nga mea hiriwa, te parahi mo nga mea parahi, te rino mo nga mea rino, te rakau mo nga mea rakau, nga kohatu onika, nga kohatu e whakanohoia ana, nga kohatu kanapa, me nga mea kakano whakauru, nga kohatu utu nui katoa, me nga kohatu mapere, tona tini.

³Ja koska Jumalani temppeli on minulle rakas, annan sen lisäksi, mitä olen temppeliä varten koonnut, omista varoistani temppelille kultaa ja hopeaa:

³Tenei ano etahi, he pai tonu hoki noku ki te whare o toku Atua: naku ake tenei, he koura, he hiriwa ka hoatu nei mo te whare o toku Atua, hei tapiri mo nga mea katoa kua oti nei i ahau te mahi mai mo te whare tapu,

⁴kolmetuhatta talenttia Ofirin kultaa, ja seitsemäntuhatta talenttia puhdasta hopeaa temppelin seinien päällystämiseen,

⁴Ata, e toru mano taranata koura, no te koura o Opira, e whitu mano taranata hiriwa, he mea parakore, hei kopaki mo nga taha o nga whare:

⁵kultaa siihen mihin kultaa tarvitaan ja hopeaa siihen mihin hopeaa tarvitaan, kaikkeen mitä taitavat käsityöläiset tekevät. Onko myös teistä joku nyt valmis antamaan lahjansa Herralle?"

⁵Ko te koura mo nga mea koura, ko te hiriwa mo nga mea hiriwa, mo nga mea katoa, e mahia e nga ringa o nga kaimahi. Na ko wai e hihiko ana inaianei ki te tapae i a ia ma Ihowa?

⁶Israelin heimojen ja sukujen päämiehet, tuhannen- ja sadanpäälliköt ja kuninkaan töiden ylivalvojat toivat silloin auliisti lahjoja.

⁶Na hihiko tonu nga rangatira o nga whare o nga matua, me nga rangatira o nga iwi o Iharaira, nga rangatira o nga mano, o nga rau, ratou ko nga rangatira o te mahi a te kingi.

⁷He lahjoittivat temppelin rakennustöitä varten viisituhatta talenttia kultaa ja kymmenentuhatta kultadareikkia, kymmenentuhatta talenttia hopeaa, kahdeksantoistatuhatta talenttia pronssia ja satatuhatta talenttia rautaa.

⁷A homai ana e ratou mo te mahi ki te whare o te Atua he koura e rima mano taranata, tekau mano tarami, he hiriwa kotahi tekau mano taranata, he parahi kotahi tekau ma waru mano taranata, he rino kotahi rau mano taranata.

⁸Ja kaikki, joilla oli jalokiviä, antoivat ne temppelin aarrekammioon Gersonin sukuun kuuluvan Jehielin huostaan.

⁸Na, ko te hunga i kitea nei ki a ratou he kohatu pai, homai ana e ratou ki roto ki nga taonga o te whare o Ihowa, ara ki te ringa o Tehiere Kerehoni.

⁹Kansa iloitsi heidän anteliaisuudestaan, kun he antoivat näin auliisti lahjoja Herralle. Myös kuningas Daavid iloitsi suuresti.

⁹Na ka koa te iwi, i a ratou i hihiko nei ki te tapae noa; he tapatahi hoki te ngakau i hihiko ai ratou ki ta Ihowa, mahi: nui atu hoki te koa i koa ai a Kingi Rawiri.

¹⁰Daavid ylisti kansan edessä Herraa: "Ylistetty olet sinä, Herra, isämme Israelin Jumala, aina ja ikuisesti!

¹⁰¶ Na ka whakapai a Rawiri i a Ihowa i te tirohanga a te whakaminenga katoa. I mea a Rawiri, Kia whakapaingia koe, e Ihowa, e te Atua o to matou matua, o Iharaira, he mea no tua whakarere a ake tonu atu.

¹¹Sinun, Herra, on suuruus ja voima, kunnia, kirkkaus ja valta, sillä sinun on kaikki, mitä on taivaassa ja maan päällä. Sinun on kuninkuus, sinä olet kaikkea muuta korkeammalla.

¹¹Nou hoki, e Ihowa, te nui, te mana, te kororia, te wikitoria, te honore; nou nga mea katoa i te rangi, i te whenua; nou te rangatiratanga, e Ihowa; he tiketike noa ake hoki koe, hei upoko mo te katoa.

¹²Sinulta tulevat rikkaus ja kunnia, kaikkea sinä hallitset. Kaikki voima ja valta on lähtöisin sinulta, sinun vallassasi on tehdä suureksi ja väkeväksi kenet tahdot.

¹²Nau nga taonga, me te honore, ko koe hoki hei kingi mo te katoa; kei tou ringa te kaha me te mana; ma tou ringa ano e homai te nui, te kaha, mo te katoa.

¹³"Nyt me kiitämme sinua, Jumalamme, ja ylistämme nimesi kunniaa.

¹³Na, tenei matou, e to matou Atua, te whakawhetai nei ki a koe, te whakamoemiti nei ki tou ingoa kororia.

¹⁴Sillä mikä olen minä, tai mikä on minun kansani? Kuinka me itse pystyisimme antamaan tällaisia lahjoja? Sinulta me olemme kaiken saaneet, sinulta on tullut kaikki, minkä sinulle annamme.

¹⁴Ko wai oti ahau, a he aha toku iwi, i whai kaha ai matou, i penei ai te hihiko? nau hoki te katoa, nou ano hoki ta matou ka hoatu nei ki a koe.

¹⁵Me olemme edessäsi vieraita ja muukalaisia niin kuin isämmekin olivat. Elämämme maan päällä on kuin varjo, eikä meillä ole täällä toivoa.

¹⁵He manene hoki matou i tou aroaro, he noho noa iho, he pera me o matou matua; rite tonu ki te atarangi o matou ra i runga i te whenua; kahore hoki he tuturutanga.

¹⁶"Herra, meidän Jumalamme! Kaikki nämä rikkaudet, jotka olemme koonneet rakentaaksemme temppelin sinun pyhän nimesi kunniaksi, ovat sinun antamiasi ja kuuluvat sinulle.

¹⁶E Ihowa, e to matou Atua, ko tenei puranga katoa kua pae nei i a matou hei hanga i tetahi whare mou, mo tou ingoa tapu, na tou ringa enei, nau hoki te katoa.

¹⁷Mutta minä tiedän, Jumalani, että sinä tutkit sydämet ja iloitset vilpittömyydestä. Vilpittömin mielin olen itse antanut kaikki nämä lahjat, ja nyt saan nähdä, kuinka tänne kokoontunut kansasi iloiten ja vapaaehtoisesti antaa lahjansa sinulle.

¹⁷E mohio ana hoki ahau, e toku Atua, e whakamatauria ana te ngakau e koe, e manako ana hoki koe ki te tika. Ko ahau nei, he tika toku ngakau i meatia noatia mai ai e ahau enei mea katoa; a tenei ahau te koa nei i toku kitenga i tau iwi i konei e hihiko ana ki tau mahi.

¹⁸Herra, isiemme Abrahamin, Iisakin ja Israelin Jumala, säilytä kansassasi tämä mielenlaatu, niin että se haluaa aina pysyä lähelläsi!

¹⁸E Ihowa, e te Atua o Aperahama, o Ihaka, o Iharaira, o o matou matua, kia mau tenei ake nei, ake nei, i roto i nga tokonga ake o nga whakaaro o te ngakau o tau iwi, whakaangahia hoki o ratou ngakau ki a koe.

¹⁹Ja anna pojalleni Salomolle vilpitön halu noudattaa sinun käskyjäsi, säädöksiäsi ja määräyksiäsi, niin että hän täyttäisi ne kaikki ja myös rakentaisi tämän temppelin, jota varten minä olen tehnyt valmisteluja."

¹⁹Ki taku tama hoki, ki a Horomona, homai he ngakau tapatahi, kia puritia ai e ia au whakahau, au whakaaturanga, au tikanga, kia oti katoa i a ia; kia hanga hoki te whare, mo reira nei nga mea kua pae nei i ahau.

²⁰Sitten Daavid sanoi kansalle: "Kiittäkää Herraa, Jumalaanne!" Ja kansa kiitti Herraa, isiensä Jumalaa, ja kaikki kumartuivat kunnioittavasti maahan Herran ja kuninkaan edessä.

²⁰Na ka mea a Rawiri ki te whakaminenga katoa, Tena, whakapaingia a Ihowa, to koutou Atua. Na kei te whakapai te whakaminenga katoa ki a Ihowa, ki te Atua o o ratou matua, tuohu ana ratou, piko ana ki a Ihowa, ki te kingi hoki.

²¹Seuraavana päivänä he uhrasivat Herralle teurasuhreja ja polttouhreja, tuhat sonnia, tuhat pässiä ja tuhat karitsaa sekä niihin kuuluvat juomauhrit, ja lisäksi he uhrasivat paljon teurasuhreja koko Israelin puolesta.

²¹I patu whakahere ano ratou ki a Ihowa, i whakaeke i nga tahunga tinana ki a Ihowa i te aonga ake o taua ra; kotahi mano puru, kotahi mano hipi toa, kotahi mano reme, me nga ringihanga, me nga patunga tapu, tona tini, hei mea mo Iharaira katoa.

²²He söivät ja joivat riemuiten ja Herraa kiittäen. Sitten he toistamiseen asettivat Salomon, Daavidin pojan, kuninkaaksi ja voitelivat hänet Herran kansan ruhtinaaksi, ja Sadokin he voitelivat ylipapiksi.

²²Na kai ana ratou, inu ana i te aroaro o Ihowa i taua ra, he nui te koa. A ka tuaruatia ta ratou whakakingi i a Horomona tama a Rawiri; whakawahia ana ia ki a Ihowa, hei rangatira; ko Haroko hoki hei tohunga.

²³Näin Salomo nousi kuninkaaksi isänsä Daavidin jälkeen Herran valtaistuimelle. Hän menestyi hallitsijana, ja koko Israel oli hänelle kuuliainen.

²³¶ Katahi ka noho a Horomona ki te torona o Ihowa, hei kingi i muri i tona papa, i a Rawiri, a kake ana; rongo tonu ano ki a ia a Iharaira katoa.

²⁴Myös kaikki päälliköt ja soturit ja kaikki kuningas Daavidin pojat tunnustivat Salomon kuninkaakseen.

²⁴Na, ko nga rangatira katoa, me nga marohirohi, me nga tama katoa a Kingi Rawiri, ngawari noa iho ratou ki te kingi, ki a Horomona.

²⁵Herra teki Salomosta koko Israelin kunnioittaman hallitsijan ja antoi hänen hallituskaudelleen loiston, jollaista ei kenelläkään Israelin kuninkaalla ennen häntä ollut.

²⁵A whakanuia rawatia ake a Horomona e Ihowa i te tirohanga a Iharaira katoa, homai ana ki a ia he kororia hingi, kahore nei he rite i nga kingi katoa o Iharaira i mua i a ia

²⁶Daavid, Iisain poika, oli hallinnut koko Israelia.

²⁶Heoi ko Rawiri tama a Hehe te kingi o Iharaira katoa.

²⁷Neljäkymmentä vuotta hän oli ollut Israelin kuninkaana. Hebronissa hän hallitsi seitsemän, Jerusalemissa kolmekymmentäkolme vuotta.

²⁷Na, ko nga ra i kingi ai ia ki te Iharaira, e wha tekau tau; e whitu nga tau i kingi ai ia ki Heperona, e toru tekau ma toru nga tau i kingi ai ki Hiruharama.

²⁸Hän kuoli korkeassa iässä, elämästä, rikkaudesta ja kunniasta kyllänsä saaneena, ja hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Salomo.

²⁸Na ka mate ia, he pai tona koroheketanga, hira tonu ona ra, ona taonga, tona kororia; a ko tana tama, ko Horomona te kingi i muri i a ia.

²⁹Kuningas Daavidin ajan tapahtumat, ensimmäisestä viimeiseen, on kirjoitettu profeetta Samuelin, profeetta Natanin ja näkijä Gadin aikakirjoihin.

²⁹Na, ko nga mahi a Kingi Rawiri, o mua, o muri, nana, kua oti te tuhituhi ki nga kupu a Hamuera matakite, ki nga kupu ano a Natana poropiti, ki nga kupu ano hoki a Kara matakite,

³⁰Niissä kerrotaan hänen kuninkuudestaan, hänen suurista teoistaan ja kaikesta, mitä hän itse sekä Israel ja muut valtakunnat saivat kokea.

³⁰Me tona kingitanga katoa, me tona maia, me nga wa i a ia, i a Iharaira, i nga rangatiratanga katoa o nga whenua.