¹Kuningas Salomolla oli vaimoinaan lukuisia vieraiden maiden naisia, joita hän rakasti. Faraon tyttären lisäksi hänellä oli moabilaisia, ammonilaisia, edomilaisia, sidonilaisia ja heettiläisiä vaimoja.

¹¶ Otiia he tini nga wahine ke i arohaina e Kingi Horomona, he Moapi, he Amoni, he Eromi, he Haironi, he Hiti, me te tamahine ano a Parao;

²He olivat lähtöisin niiden kansojen parista, joista Herra oli sanonut israelilaisille: "Pysykää loitolla heistä, ja hekin pysykööt teistä loitolla. Muuten he viekoittelevat teidän sydämenne omien jumaliensa puoleen." Salomo rakasti näitä naisia ja kiintyi heidän jumaliinsa.

²No nga iwi i mea ra a Ihowa ki nga tama a Iharaira, kaua e haere atu ki a ratou, kaua hoki ratou e haere mai ki a koutou: he pono ma ratou o koutou ngakau e whakaanga ke ki te whai i o ratou atua: piri tonu, aroha tonu a Horomona ki enei.

³Hänellä oli seitsemänsataa kuninkaallista vaimoa ja kolmesataa sivuvaimoa, ja he veivät hänen sydämensä harhaan.

³Na e whitu rau ana wahine rangatira, e toru rau nga wahine iti: a whakaanga ketia ana tona ngakau e ana wahine.

⁴Salomon vanhuuden päivinä vaimot viekoittelivat hänen sydämensä muiden jumalien puoleen, eikä hän ollut enää täydestä sydämestään uskollinen Herralle, Jumalalleen, niin kuin hänen isänsä Daavid oli ollut.

⁴Na, koroheke rawa ake a Horomona, kua whakaanga ketia tona ngakau e ana wahine, kua whai i nga atua ke; kihai hoki tona ngakau i tapatahi ki a Ihowa, ki tona Atua, kihai i rite ki te ngakau o Rawiri, o tona papa.

⁵Salomo rupesi palvelemaan Astartea, sidonilaisten jumalatarta, ja ammonilaisten iljetystä Milkomia.

⁵I haere hoki a Horomona i whai i a Ahatorete atua o nga Haironi, i a Mirikomo hoki, i te mea whakarihariha a nga Amoni.

⁶Salomo teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä, eikä seurannut Herraa uskollisesti niin kuin isänsä Daavid.

⁶Na kua he ta Horomona mahi ki te aroaro o Ihowa, kihai hoki i anga nui ki te whai i a Ihowa, kihai i pera me tona papa, me Rawiri.

⁷Hän rakensi Jerusalemin itäpuolella olevalle vuorelle uhripaikan Kemosille, moabilaisten iljetykselle, ja ammonilaisten iljetykselle Milkomille.

⁷Na ka hanga e Horomona he wahi tiketike mo ta Moapa mea whakarihariha, mo Kemoho, ki runga ki te maunga e anga ana ki Hiruharama; mo Moreke hoki, mo te mea whakarihariha a nga tama a Amona.

⁸Samoin hän teki uhripaikkoja muitakin vierasmaisia vaimojaan varten, niin että he saivat suitsuttaa ja uhrata jumalilleen.

⁸Pera tonu tana i mea ai mo ana wahine ke katoa, i tahu whakakakara nei, i patu whakahere hoki ki o ratou atua.

⁹Herra vihastui siitä, että Salomon sydän oli kääntynyt pois hänestä, Israelin Jumalasta. Vaikka Herra oli kahdesti ilmestynyt Salomolle

⁹¶ Na ka riri a Ihowa ki a Horomona, no te mea kua anga ke tona ngakau i a Ihowa, i te Atua o Iharaira, ka rua nei ona putanga ki a ia,

¹⁰ja kieltänyt häntä palvelemasta muita jumalia, hän ei ollut totellut Herran kieltoa.

¹⁰Me te ako i tenei kupu ki a ia kia kaua ia e haere ki te whai i nga atua ke: otiia kihai i mau i a ia ta Ihowa i whakahau ai.

¹¹Herra sanoi Salomolle: "Sinä et ole pitänyt kunniassa liittoani etkä määräyksiä, jotka sinulle annoin. Sen tähden minä repäisen rikki valtakuntasi ja annan sen palvelijallesi.

¹¹Na reira ka mea a Ihowa ki a Horomona, I te mea ka penei tau mahi, kahore nei i mau i a koe taku kawenata me taku tikanga i akona e ahau ki a koe, ka haea rawatia atu e ahau te kingitanga i a koe, a ka hoatu ki tau tangata.

¹²Isäsi Daavidin vuoksi minä en kuitenkaan tee sitä sinun elinaikanasi, minä riistän sen poikasi kädestä.

¹²Otiia e kore tenei e meatia e ahau i ou ra, he whakaaro hoki ki tou papa, ki a Rawiri: ka haea atu ia e ahau i te ringa o tau tama.

¹³En myöskään riistä pojaltasi koko valtakuntaa, vaan jätän hänelle yhden heimon palvelijani Daavidin ja valitsemani kaupungin, Jerusalemin tähden."

¹³Otiia e kore e haea atu e ahau te kingitanga katoa; kotahi te iwi e hoatu e ahau ki tau tama, he whakaaro ki a Rawiri, ki taku pononga, ki Hiruharama i whiriwhiria nei e ahau.

¹⁴Herra nosti Salomolle vastustajaksi Hadadin, joka oli Edomin kuningassukua.

¹⁴¶ Na ka whakaarahia ake e Ihowa he hoariri mo Horomona, ko Harara Eromi: he uri ia no te kingi i Eroma.

¹⁵Siihen aikaan, kun Daavid kävi sotaa Edomia vastaan, sotaväen päällikkö Joab oli mennyt hautaamaan kaatuneita ja oli samalla sotaretkellä surmannut kaikki miespuoliset edomilaiset.

¹⁵Tera, i a Rawiri i Eroma, ka haere atu a Ioapa rangatira o te ope ki te tanu i te hunga i patua, kua oti hoki nga tane katoa o Eroma te patu e ia;

¹⁶Joab ja koko Israelin sotaväki olivat viipyneet siellä kuusi kuukautta, niin pitkään että olivat saaneet kaikki miespuoliset edomilaiset tapetuksi.

¹⁶E ono hoki nga marama i noho ai a Ioapa ratou ko Iharaira katoa ki reira, a poto noa nga tane katoa o Eroma te hautope atu;

¹⁷Hadad oli silloin päässyt pakoon ja lähtenyt Egyptiin yhdessä joidenkin edomilaisten kanssa, jotka olivat olleet hänen isänsä palveluksessa. Hadad oli silloin vasta pieni poika.

¹⁷Na ka rere a Harara ratou ko etahi Eromi, he tangata na tona papa, haere ana ki Ihipa: a e nohinohi tonu ana a Harara.

¹⁸Kun he olivat lähteneet Midianista ja tulleet Paraniin, he ottivat sieltä miehiä mukaansa ja tulivat Egyptiin faraon, Egyptin kuninkaan luo. Farao antoi Hadadille asunnon, järjesti hänen elatuksensa ja lahjoitti hänelle maata.

¹⁸A ka whakatika atu ratou i Miriana, a ka tae ki Parana: na ka tangohia e ratou etahi tangata o Parana hei hoa mo ratou, a haere ana ki Ihipa ki a Parao kingi o Ihipa; a na tera i hoatu he whare mona, i whakarite he kai mana; i hoatu ano he whenu a ki a ia.

¹⁹Hadad nautti faraon suosiota, ja farao antoi hänelle vaimoksi kälynsä, kuningatar Tahpenesin sisaren.

¹⁹Na ka manakohia nuitia a Harara e Parao, a hoatu ana e ia hei wahine mana te teina o tana wahine ake, te teina o te Kuini, o Tahapene.

²⁰Tämä synnytti hänelle pojan, Genubatin. Tahpenes otti pojan faraon palatsiin kasvatettavaksi, ja niin Genubat eli palatsissa faraon poikien joukossa.

²⁰Na ka whanau he tama mana i te teina o Tahapene, ko Kenupata, a na Tahapene ano i whakamutu tana kai u i roto i te whare o Parao: na noho ana a Kenupata i te whare o Parao i roto i nga tama a Parao.

²¹Kun Hadad Egyptissä kuuli, että Daavid oli mennyt lepoon isiensä luo ja sotaväen päällikkö Joab oli kuollut, hän sanoi faraolle: "Anna minun palata maahani."

²¹A, i te rongonga o Harara i Ihipa, kua takoto a Rawiri ki ona matua, kua mate hoki a Ioapa rangatira ope, ka mea a Harara ki a Parao, Tukua ahau kia haere ki toku whenua.

²²Farao sanoi hänelle: "Mitä sinulta puuttuu täällä minun luonani, kun noin pyrit omaan maahasi?" Hadad vastasi: "Ei mitään, mutta sallithan minun kuitenkin lähteä."

²²Na ka mea a Parao ki a ia, I hapa koe i te aha i a koe i ahau nei, i whai ai koe kia haere ki tou whenua? Na ko tana kianga, Kahore: he ahakoa ra tukua ahau kia haere.

²³Jumala nosti Salomon vastustajaksi myös Resonin, Eljadan pojan. Hän oli paennut herransa Hadadeserin, Soban kuninkaan luota, kun Daavid oli lyönyt tämän joukot.

²³I ara ano i te Atua he hoariri mona, a Retona tama a Eriara, i rere nei i tona ariki i a Hararetere kingi o Topa.

²⁴Reson kokosi miehiä ympärilleen, ja hänestä tuli rosvojoukon päällikkö. Hän meni joukkoineen Damaskokseen ja asettui sinne, ja hänestä tuli Damaskoksen hallitsija.

²⁴Na ka huihuia e ia etahi tangata, a ka meinga ia hei rangatira ropu, i te mea e patua ana ratou e Rawiri: na haere ana ratou ki Ramahiku, a noho ana i reira, a ko ratou hei kingi mo Ramahiku.

²⁵Niin pitkään kuin Salomo eli, Reson soti Israelia vastaan ja tuotti Hadadin tavoin sille vahinkoa. Hän oli Syyrian kuningas ja Israelin vannoutunut vihollinen.

²⁵A he hoariri ia ki a Iharaira i nga ra katoa o Horomona, haunga hoki ta Harara kino i mea ai: heoi whakarihariha ana ia ki a Iharaira, ko ia ano te kingi o Hiria.

²⁶Kuningasta vastaan kohotti kätensä myös Jerobeam, joka oli hänen palveluksessaan. Jerobeam, Nebatin poika, oli kotoisin Efraimin Seredasta, ja hänen äitinsä oli Serua, leskeksi jäänyt nainen.

²⁶¶ Me Ieropoama ano tama a Nepata, he Eparati, no Terera, he tangata na Horomona, ko te ingoa o tona whaea, ko Terua, he wahine pouaru, i ara ano tona ringa ki te kingi.

²⁷Tämä on kertomus hänen kapinastaan. Salomo rakensi Milloa ja täytti aukon, joka oli Daavidin kaupungin muurissa.

²⁷A ko te take tenei i ara ai tona ringa ki te kingi: e hanga ana a Horomona i Miro, e tutaki ana i nga wahi pakaru o te pa o tona papa, o Rawiri.

²⁸Jerobeam oli väkevä ja uuttera mies. Kun Salomo näki, miten hyvin nuorukainen teki työnsä, hän määräsi hänet Joosefin heimon työvelvollisten valvojaksi.

²⁸Na he marohirohi a Ieropoama, he toa: a ka kite a Horomona i taua taitama he uaua ki te mahi, na meinga ana ia e ia hei kaitirotiro mo nga mahi katoa a te whare o Hohepa.

²⁹Kun Jerobeam kerran lähti Jerusalemista, hän kohtasi tiellä silolaisen profeetan Ahian, jolla oli uusi viitta yllään. Paikalla ei ollut muita kuin he kaksi.

²⁹Na i taua wa ka puta a Ieropoama i Hiruharama, a ka tutaki a Ahia Hironi, te poropiti ki a ia i te ara; na kua kakahuria e Ahia he kakahu hou; a ko raua tokorua anake i te parae.

³⁰Ahia tarttui uuteen viittaansa ja repi sen kahteentoista osaan.

³⁰Na ka hopukia e Ahia tona kakahu hou, haea ana kia tekau ma rua nga wahi:

³¹Ahia sanoi Jerobeamille: "Ota itsellesi kymmenen palaa, sillä näin sanoo Herra, Israelin Jumala: "Minä repäisen valtakunnan Salomon kädestä ja annan sinulle kymmenen heimoa.

³¹A ka mea atu ia ki a Ieropoama, kia tekau nga wahi e tangohia e koe mau: ko te kupu hoki tenei a Ihowa, a te Atua o Iharaira, Nana, ka haea e ahau te kingitanga i te ringa o Horomona, a tekau nga iwi e hoatu ki a koe;

³²Yhden heimon minä jätän hänelle palvelijani Daavidin tähden ja Jerusalemin tähden, sillä tämän kaupungin minä olen valinnut omakseni kaikkien Israelin heimojen keskeltä.

³²Kotahi ia te iwi mana; he whakaaro ki taku pononga, ki a Rawiri, he whakaaro ki Hiruharama, ki te pa i whiriwhiria e ahau i roto i nga iwi katoa o Iharaira;

³³Minä riistän häneltä valtakunnan siksi, että hän on hylännyt minut ja kumartanut Astartea, sidonilaisten jumalatarta, Kemosia, Moabin jumalaa, ja ammonilaisten jumalaa Milkomia. Hän ei ole vaeltanut minun teitäni, ei tehnyt sitä, mikä on oikein minun silmissäni, ei noudattanut säädöksiäni ja lakejani niin kuin isänsä Daavid.

³³Mo ratou i whakarere i ahau, a koropiko ana ki a Ahatorete atua o nga Haironi, ki a Kemoho atua o nga Moapi, ki a Mirikomo atua o nga tama a Amona; kihai hoki i haere i aku ara, i mahi i te mea tika ki taku titiro, i pupuri hoki i aku tikanga, i aku whakaritenga, a kihai i pera me tona papa, me Rawiri.

³⁴"Minä en kuitenkaan ota valtakuntaa vielä hänen kädestään, koska olen asettanut hänet valtiaaksi koko hänen elinajakseen. Näin olen päättänyt palvelijani Daavidin tähden, jonka minä valitsin ja joka noudatti määräyksiäni ja säädöksiäni.

³⁴Otiia e kore e tangohia e ahau te kingitanga katoa i tona ringa; engari ka whakarangatira ahau i a ia i nga ra katoa e ora ai ia, he whakaaro ki taku pononga, ki a Rawiri, i whiriwhiria nei e ahau, mona i pupuri i aku whakahau, i aku tikanga.

³⁵Minä otan valtakunnan Salomon pojan kädestä ja annan sen sinulle, kymmenen heimoa.

³⁵Engari ka tangohia e ahau te kingitanga i te ringa o tana tama, a ka hoatu ki a koe, ara tekau nga iwi.

³⁶Hänelle minä annan yhden heimon, jotta palvelijallani Daavidilla olisi aina lamppu minun edessäni Jerusalemissa, kaupungissa, jonka olen itselleni valinnut ja josta olen tehnyt nimeni asuinsijan.

³⁶Kotahi te iwi e hoatu e ahau ki tana tama, hei rama ma taku pononga, ma Rawiri ki toku aroaro i nga ra katoa ki Hiruharama, ki te pa i whiriwhiria e ahau hei waihotanga iho mo toku ingoa.

³⁷"Mutta sinut minä nostan Israelin kuninkaaksi ja annan hallittavaksesi kaiken mitä mielit.

³⁷A ka tangohia koe e ahau, a hei kingi koe, ka rite ki nga mea katoa i hiahia ai tou ngakau, a hei kingi koe mo Iharaira.

³⁸Jos noudatat kaikkia käskyjäni, kuljet minun teitäni ja teet sitä, mikä on minun silmissäni oikein, jos sinä palvelijani Daavidin tavoin pidät säädökseni ja määräykseni kunniassa, minä olen sinun kanssasi, annan suvullesi pysyvän kuninkuuden, niin kuin annoin Daavidin suvulle, ja annan sinulle Israelin.

³⁸Na, tenei ake, ki te rongo koe i nga mea katoa e whakahau ai ahau ki a koe, a ka haere i aku ara, ka mahi i te mea e tika ana ki taku titiro, ka pupuri i aku tikanga, i aku whakahau, ka pera me ta taku pononga, me ta Rawiri i mea ai, na hei hoa ahau mou, ka hanga hoki e ahau tou whare kia pumau, ka peratia me to Rawiri i hanga ra e ahau; a ka hoatu a Iharaira ki a koe.

³⁹Daavidin sukua minä nöyryytän sen tekojen vuoksi, en kuitenkaan ainaisesti."

³⁹A ka whakawhiua e ahau nga uri o Rawiri mo tenei mea nei; otiia ehara i te mea mo ake tonu atu.

⁴⁰Kun Salomo sitten yritti surmauttaa Jerobeamin, tämä pakeni Egyptiin Sisakin, Egyptin kuninkaan, luo ja viipyi siellä Salomon kuolemaan saakka.

⁴⁰Na ka whai a Horomona kia whakamatea a Ieropoama; otiia i whakatika a Ieropoama, a rere ana ki Ihipa, ki a Hihaka kingi o Ihipa, a i Ihipa ia a mate noa a Horomona.

⁴¹Kaikki muu, mitä Salomosta on kerrottavaa, hänen teoistaan ja viisaudestaan, on kirjoitettu Salomon historiaan.

⁴¹¶ Na, ko era atu mahi a Horomona, ko nga mea katoa i mea ai ia, me ona whakaaro nui, kahore ianei i tuhituhia ki te pukapuka o nga mahi a Horomona?

⁴²Salomo hallitsi Jerusalemissa koko Israelia neljäkymmentä vuotta.

⁴²Na, ko te roa o te kingitanga o Horomona ki Hiruharama ki a Iharaira katoa, e wha tekau tau.

⁴³Sitten Salomo meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin isänsä Daavidin kaupunkiin. Salomon jälkeen tuli kuninkaaksi hänen poikansa Rehabeam.

⁴³Na ka moe a Horomona ki ona matua, a tanumia ana ki te pa o Rawiri, o tona papa; a ko Rehopoama, ko tana tama, te kingi i muri i a ia.