1Daavidin ja Saulin keskustelun jälkeen Jonatan kiintyi Daavidiin ja rakasti häntä tästä lähtien kuin omaa henkeään.
1¶ A ka mutu tana korero ki a Haora, na piri tonu te wairua o Honatana ki te wairua o Rawiri, a aroha ana a Honatana ki a ia me te mea ko tona wairua ake.
2Saul otti tuona päivänä Daavidin luokseen eikä päästänyt häntä enää palaamaan isänsä luo.
2Na ka mau a Haora ki a ia i taua ra, kihai hoki ia i tukua kia hoki ki te whare o tona papa.
3Jonatan solmi Daavidin kanssa ystävyysliiton, sillä hän rakasti tätä kuin omaa henkeään.
3I whakarite kawenata ano a Honatana raua ko Rawiri; i arohaina hoki ia e ia, me te mea ko tona wairua ake.
4Hän riisui viittansa ja antoi sen Daavidille, samoin sotapaitansa, miekkansa, jousensa ja vyönsäkin.
4I huia ano e Honatana tona koroka i runga i a ia, a hoatu ana ki a Rawiri, me ona kakahu, tae noa ki tana hoari, me tana kopere, me tona whitiki.
5Kaikkialla, minne Saul Daavidin lähetti, Daavid menestyi niin hyvin, että Saul asetti hänet sotureittensa päälliköksi. Hän oli sekä kansan että Saulin miesten suosiossa.
5Na ka haere a Rawiri ki nga wahi katoa i tonoa ai ia e Haora, ka mahi tupato; a ka meinga ia e Haora hei rangatira mo nga tangata whawhai, a pai tonu ia ki te titiro a te iwi katoa, ki te titiro ano hoki a nga tangata a Haora.
6Kun sotajoukko palasi takaisin Daavidin surmattua filistealaisen, naiset lähtivät kaikista Israelin kaupungeista kuningas Saulia vastaan laulaen, tanssien ja iloiten, rumpuja ja symbaaleja lyöden.
6¶ Na i to ratou haerenga mai, i te hokinga mai o Rawiri i te patu i te Pirihitini, ka puta nga wahine i nga pa katoa o Iharaira, me te waiata, me te kanikani, me nga timipera, me te koa, me nga mea whakatangi, ki te whakatau i a Kingi Haora.
7Riemuitsevat naiset lauloivat kertosäettä: -- Saul kaatoi miehiä tuhansin, Daavid kymmenintuhansin.
7Na ka waiata whakatene nga wahine i a ratou e takaro ana, ka mea, Na Haora ana mano, na Rawiri ana tekau mano i patu.
8Mutta Saul pani tämän pahakseen ja sanoi suuttuneena: "Daavidin nimiin he panivat kymmeniätuhansia, minun nimiini vain tuhansia. Kuninkuus häneltä enää puuttuu!"
8Na nui rawa te riri o Haora; he mea kino hoki taua kupu ki tona whakaaro. Na ka mea ia, Tekau a ratou mano i hoatu ai ki a Rawiri, he mano kau nei a ratou i homai nei ki ahau: ko te aha ake mana ki te kahore te kingitanga?
9Siitä hetkestä alkaen Saul katseli karsaasti Daavidia.
9Na whakatau ana te kanohi o Haora ki a Rawiri no taua ra tonu iho.
10Seuraavana päivänä Jumalan lähettämä paha henki valtasi Saulin, ja hän riehui hurmoksissa kotonaan. Daavid soitti tapansa mukaan harppua, mutta Saul puristeli keihästään.
10Na i te aonga ake ka puta kaha mai he wairua kino i te Atua ki a Haora, a ka poropiti ia i waenganui o te whare; a ka whakatangi te ringa o Rawiri i te hapa, ko tana hanga i tena ra, i tena ra: he tao ano i te ringa o Haora:
11Saul ajatteli: "Minäpä naulitsen Daavidin seinään." Kahdesti hän kohotti keihäänsä, mutta Daavid väistyi sivuun.
11Ko te tino werohanga a Haora i te tao; i mea hoki ia, Me patu a Rawiri e ahau, kia titi rawa ki te pakitara. Na karohia ana e Rawiri: e rua nga mawhititanga i tona aroaro.
12Silloin Saul alkoi pelätä Daavidia, koska Herra oli Daavidin kanssa mutta oli hylännyt hänet itsensä.
12¶ Na ka wehi a Haora i a Rawiri, no te mea i a ia a Ihowa, a kua mawehe i a Haora.
13Saul lähetti Daavidin pois luotaan ja teki hänestä tuhannen miehen päällikön. Daavid johti miehiään taisteluissa
13Koia i wehea atu ai ia e Haora i a ia, a meinga ana ia e ia ko tana rangatira mano: na ka haere atu ia, ka haere mai i te aroaro o te iwi.
14ja menestyi kaikessa, sillä Herra oli hänen kanssaan.
14Na tupato tonu te whakahaere a Rawiri i ona ara katoa: i a ia ano a Ihowa.
15Saul näki Daavidin menestyksen ja pelkäsi häntä yhä enemmän.
15A, i te kitenga o Haora he tangata tupato rawa ia, ka wehi ia i a ia.
16Mutta Israelin ja Juudan miehet ihailivat Daavidia, joka johti heitä sotaretkillä.
16A i aroha a Iharaira katoa ratou ko Hura ki a Rawiri, no te mea i haere atu ia, i haere mai i to ratou aroaro.
17Saul sanoi Daavidille: "Minä annan sinulle vaimoksi vanhemman tyttäreni Merabin. Pysy sinä minun soturinani ja käy Herran sotia." Saul näet ajatteli: "Itse en voi koskea Daavidiin, kaatakoon hänet filistealaisen käsi."
17Na ka mea a Haora ki a Rawiri, Nana, taku tamahine matamua, a Merapa, me hoatu e ahau hei wahine mau, otiia ko koe hei toa maku, hei whawhai i nga whawhai a Ihowa. I mea hoki a Haora, Kaua toku ringa e pa ki a ia; engari kia pa te ringa o nga Pi rihitini ki a ia.
18Daavid vastasi: "Mikä minä olen, mikä arvo on minun suvullani ja isäni perheellä Israelissa? Kuinka minä voin kelvata kuninkaan vävyksi?"
18Na ka mea a Rawiri ki a Haora, Ko wai ahau, he oranga aha hoki toku, he hapu aha to toku papa i roto i a Iharaira, e meinga ai ahau hei hunaonga me te kingi?
19Mutta kun tuli aika, jolloin Daavidin piti saada vaimokseen Saulin tytär Merab, tämä olikin jo annettu meholalaiselle Adrielille.
19I te wa ia e homai ai a Merapa, te tamahine a Haora ma Rawiri, na ka hoatu ia hei wahine ma Atariere o Mehora.
20Saulin tytär Mikal rakastui Daavidiin. Tieto tästä miellytti Saulia,
20Na i aroha a Mikara, te tamahine a Haora ki a Rawiri, a ka korerotia ki a Haora, a he mea ahuareka tena ki tona whakaaro.
21ja hän ajatteli: "Hänet minä annan Daavidille. Tulkoon hänestä ansa, joka saattaa Daavidin filistealaisten käsiin." Niinpä Saul sanoi toistamiseen Daavidille: "Nyt sinusta tulee minun vävyni."
21Na ka mea a Haora, Me hoatu ia e ahau ki a ia a hei rore ia mona e pa ai te ringa o nga Pirihitini ki a ia. Koia a Haora i mea ai ki a Rawiri, Ko aianei te rua o ou meatanga hei hunaonga maku.
22Omille miehilleen hän antoi käskyn: "Puhukaa vaivihkaa Daavidille tähän tapaan: 'Kuningas on mieltynyt sinuun, ja kaikki hänen miehensäkin pitävät sinusta. Nyt sinusta voisi tulla kuninkaan vävy!'"
22Na ka whakahau a Haora ki ana tangata, Korero puku ki a Rawiri, mea atu, Nana, e whakaahuareka ana te kingi ki a koe, e aroha ana hoki ana tangata katoa ki a koe: na reira ko koe hei hunaonga ma te kingi.
23Saulin miehet kuiskuttelivat tällaisia puheita Daavidin korvaan, mutta Daavid sanoi: "Onpa teidän mielestänne helppoa päästä kuninkaan vävyksi! Minähän olen vain köyhä ja vähäpätöinen mies."
23Na korerotia ana aua kupu e nga tangata a Haora ki nga taringa o Rawiri. A ka mea a Rawiri, He mea noa iho koia ki a koutou kia meinga ahau hei hunaonga ma te kingi, he rawakore nei hoki ahau, he ware?
24Saulin miehet kertoivat kuninkaalle, mitä Daavid oli vastannut,
24Na ka korero nga tangata a Haora ki a ia, ka mea, ko nga kupu enei i puaki mai i a Rawiri.
25ja Saul neuvoi heitä sanomaan Daavidille: "Kuningas haluaa morsiamenhintana ainoastaan sata filistealaisten esinahkaa kostoksi vihollisilleen." Itse asiassa Saul pyrki vain siihen, että Daavid sortuisi filistealaisten käsiin.
25Na ka mea a Haora, Kia penei ta koutou ki ki a Rawiri, Kahore o te kingi hiahia ki te kaipakuha; engari ki nga kiri matamata kotahi rau o nga Pirihitini: kia whai utu ai i nga hoariri o te kingi. I whakaaro hoki a Haora kia hinga a Rawiri i te r inga o nga Pirihitini.
26Saulin miehet kertoivat Daavidille nämä sanat. Daavidista oli mieluisaa päästä tällä tavalla kuninkaan vävyksi, ja määräaikaa odottelematta
26A, no ka korerotia e ana tangata enei kupu ki a Rawiri, ahuareka tonu ki a Rawiri kia meinga ia hei hunaonga ma te kingi. A kahore ano nga ra kia rite.
27hän lähti miehineen liikkeelle ja tappoi kaksisataa filistealaista. Daavid toi mukanaan heidän esinahkansa ja laski ne kaikki kuninkaan eteen päästäkseen kuninkaan vävyksi. Ja Saul antoi hänelle tyttärensä Mikalin vaimoksi.
27Na ka whakatika a Rawiri, a haere ana ratou ko ana tangata, na patua iho e ia o nga Pirihitini e rua rau nga tangata; a kawea ana e Rawiri o ratou kiri matamata; na hoatu ana e ratou ki te kingi te mea e rite ana, kia meinga ai ia hei hunaonga m a te kingi. Na ka homai e Haora a Mikara, tana tamahine hei wahine mana.
28Saul ymmärsi nyt, että Herra oli Daavidin kanssa. Mikal, Saulin tytär, rakasti Daavidia,
28A i kite a Haora, i mohio, kei a Rawiri a Ihowa; a i arohaina ia e Mikara tamahine a Haora.
29mutta Saul alkoi pelätä Daavidia yhä enemmän ja piti lopun ikäänsä häntä vihollisenaan.
29Na ka nui rawa atu te wehi o Haora i a Rawiri; a he ito a Rawiri ki a Haora i nga ra katoa.
30Filistealaisten päälliköt jatkoivat edelleen hyökkäyksiään. Jokaisessa taistelussa Daavid menestyi paremmin kuin muut Saulin miehet, ja näin hän hankki itselleen suuren maineen.
30Katahi ka whakaputa nga rangatira o nga Pirihitini, a i nga wa katoa i whakaputa ai ratou, nui atu te tika o te ngarahu a Rawiri i ta nga tangata katoa a Haora; koia i tino matea nuitia ai tona ingoa.