¹Daavid lähti Gatista ja pakeni Adullamin luolaan. Kun hänen veljensä ja koko sukunsa saivat siitä tiedon, he lähtivät hänen luokseen.

¹¶ Na ka haere atu a Rawiri i reira, a rere ana ki te ana o Aturama. A ka rongo ona tuakana, me te whare katoa o tona papa, na ka haere ki reira, ki a ia.

²Daavidin luo kokoontui myös joukoittain pulaan joutuneita, velkojien ahdistamia ja katkeroituneita miehiä, ja hänestä tuli heidän johtajansa. Näin hänen luokseen kerääntyi nelisensataa miestä.

²I huihui ano ki a ia nga tangata katoa e pehia ana e te aha, e te aha, me nga tangata i a ratou nei etahi taonga tarewa, me nga tangata katoa e mamae ana te ngakau: a ko ia hei rangatira mo ratou, tata tonu ki te wha rau nga tangata i piri ki a i a.

³Daavid lähti Adullamista Moabin Mispeen ja pyysi Moabin kuninkaalta: "Anna isäni ja äitini tulla tänne teidän luoksenne, kunnes näen, mitä Jumala aikoo minulle tehdä."

³Na ka haere atu a Rawiri i reira ki Mihipa o Moapa, ka mea ki te kingi Moapa, Tukua toku papa me toku whaea kia haere mai ki a koutou, kia mohio ra ano ahau ki ta te Atua e mea ai ki ahau.

⁴Daavid jätti heidät Moabin kuninkaan haltuun, ja he asuivat kuninkaan luona niin kauan kuin Daavid viipyi turvapaikassaan vuorilla.

⁴Na ka kawea raua e ia ki te aroaro o te kingi o Moapa, a noho ana kaua ki a ia i nga ra katoa i noho ai a Rawiri i te pourewa

⁵Mutta profeetta Gad sanoi Daavidille: "Älä jää turvapaikkaasi vuorille, vaan lähde Juudaan." Silloin Daavid lähti ja asettui Heretin metsään.

⁵Na ka mea a Kara poropiti ki a Rawiri, Kaua e noho ki te pourewa, whakatika, haere ki te whenua o hura. Na ka haere a Rawiri, a noho ana i te nehenehe i Harete

⁶Saul istui Gibeassa kukkulalla tamariskipuun alla keihäs kädessään, ja kaikki hänen miehensä seisoivat hänen ympärillään. Silloin Saulille tultiin kertomaan, että Daavid ja hänen miehensä oli nähty.

⁶¶ A, no te rongonga o Haora kua kitea a Rawiri ratou ko ona hoa, na i Kipea a Haora e noho ana, i raro i tetahi rakau, i Rama, me tana tao i tona ringa, me te tu ana tangata katoa i tona taha;

⁷Saul sanoi ympärillään seisovalle väelle: "Kuulkaa, Benjaminin miehet! Luuletteko, että Iisain poika antaa teille kaikille peltoja ja viinitarhoja ja tekee jokaisesta tuhannen tai sadan miehen päällikön?

⁷Ka mea a Haora ki ana tangata e tu ana i tona taha, Whakarongo mai ki ahau, e nga Pinemini; e homai ranei e te tama a Hehe he mara ki a koutou katoa, he kari waina, e meinga ranei koutou katoa e ia hei rangatira mano, hei rangatira rau;

⁸Siksikö te kaikki olette tehneet salaliiton minua vastaan? Kukaan ei paljastanut minulle, että poikani oli tehnyt liiton Iisain pojan kanssa. Kukaan teistä ei välittänyt minusta sen vertaa, että olisi paljastanut minulle, mitä poikani teki. Hän yllytti palvelijaani minua vastaan, ja nyt tämä väijyy minun henkeäni."

⁸I whakatenetene mai ai koutou ki ahau; a kahore tetahi hei whakaatu ki ahau i te whakaritenga kawenata a taku tama raua ko te tama a Hehe: kahore tetahi o koutou e pouri moku, e whaki ranei ki ahau, na taku tama i whakatutehu taku tangata ki ahau, kia whanga puku, penei me tenei inaianei?

⁹Silloin Doeg Edomilainen, joka oli Saulin miesten johtajia, sanoi Saulille: "Minä näin Iisain pojan tulevan Nobiin Ahitubin pojan Ahimelekin luo.

⁹Katahi ka oho mai ko Roeke Eromi, he kaitohutohu no nga tangata a Haora, ka mea, I kite ahau i te tama a Hehe e haere ana ki Nopo, ki a Ahimereke tama a Ahitupu.

¹⁰Ahimelek kysyi Daavidia varten neuvoa Herralta ja antoi hänelle matkaa varten evästä ja myös filistealaisen Goljatin miekan."

¹⁰Na uia ana e tera he tikanga mana i a Ihowa; i hoatu ano e ia he o mona; ko te hoari hoki a Koriata Pirihitini i hoatu ano e ia ki a ia.

¹¹Kuningas kutsutti luokseen pappi Ahimelekin, Ahitubin pojan, ja koko hänen isänsä suvun, Nobin papit. He kaikki saapuivat kuninkaan luo.

¹¹Katahi te kingi ka unga tangata atu hei karanga i te tohunga, i a Ahimereke tama a Ahitupu ratou ko te whare katoa o tona papa, i nga tohunga e noho ana i Nopo, a ka haere katoa mai ratou ki te kingi.

¹²Saul sanoi: "Kuuntele minua, Ahitubin poika!" Hän vastasi: "Mitä haluat, herra?"

¹²Na ka mea a Haora, Whakarongo mai, e te tama a Ahitupu. A ka mea tera, Tenei ahau, e toku ariki.

¹³Saul sanoi hänelle: "Miksi te olette tehneet salaliiton minua vastaan, sinä ja Iisain poika? Sinä annoit hänelle leipää ja miekan ja vielä kysyit häntä varten neuvoa Jumalalta vain siksi, että hän voisi nousta minua vastaan ja väijyä henkeäni, niin kuin nyt on käynyt!"

¹³Ano ra ko Haora ki a ia, He aha korua ko te tama a Hehe i whakatenetene mai ai ki ahau, a hoatu ana e koe he taro mana, he hoari, uia ana ano e koe he tikanga mana i te Atua, kia whakatika mai ai ia ki ahau whanga ai; koia ano tenei inaianei?

¹⁴Ahimelek vastasi kuninkaalle: "Kuka sinun miehistäsi olisi luotettavampi kuin Daavid? Onhan hän kuninkaan vävy, henkivartiostosi päällikkö ja suuresti kunnioitettu sinun hovissasi.

¹⁴Na ka utu a Ahimereke ki te kingi, ka mea, Ha, ko wai o au tangata katoa hei rite mo Rawiri te pono? ko te hunaonga hoki ia a te kingi, e haere ana i tau ngare, e whakahonoretia ana hoki i roto i tou whare?

¹⁵Ja kysyinkö minä silloin ensimmäistä kertaa häntä varten neuvoa Jumalalta? Varmasti en! Älköön kuningas syyttäkö mistään minua tai sukuani, sillä palvelijasi ei ole tiennyt tällaisesta puolta sanaakaan."

¹⁵No tenei ra koia i timata ai ahau ki te ui mea mana i te Atua? kahore rapea! kaua tetahi mea e whakairia mai e te kingi ki tana pononga, ki tetahi ranei o te whare o toku papa: kahore hoki tau pononga i mohio ki tetahi aha o tenei, ahakoa iti, a hakoa rahi.

¹⁶Mutta kuningas vastasi: "Nyt sinä totisesti kuolet, Ahimelek, sinä ja koko isäsi suku!"

¹⁶Na ka mea te kingi, Ko te mate anake mou, e Ahimereke, mou, mo te whare katoa ano o tou papa.

¹⁷Ja lähellä seisoville saattueensa miehille kuningas sanoi: "Menkää ja tappakaa Herran papit! Hekin pitävät yhtä Daavidin kanssa. He tiesivät, että hän oli pakomatkalla, mutta eivät paljastaneet sitä minulle." Kuninkaan miehet eivät kuitenkaan halunneet kohottaa kättään Herran pappeja vastaan.

¹⁷Na ka mea te kingi ki nga kaitiaki e tu ana i tona taha, Tahuri atu, whakamatea nga tohunga a Ihowa; he mea ko o ratou ringa ano kei a Rawiri; i mohio hoki ratou e rere ana ia, a kihai i whakaatu mai ki ahau. Otiia kihai i pai nga tangata a te k ingi kia totoro atu o ratou ringa, kia rere ki runga ki nga tohunga a Ihowa.

¹⁸Silloin kuningas sanoi Doegille: "Mene sinä ja lyö papit hengiltä!" Doeg Edomilainen meni, kävi yksin pappien kimppuun ja tappoi sinä päivänä kahdeksankymmentäviisi miestä, jotka kaikki olivat efodinkantajia.

¹⁸Na ka mea te kingi ki a Roeke, Tahuri atu, e rere ki runga ki nga tohunga. Na tahuri ana a Roeke, Eromi, a rere ana ki runga ki nga tohunga, a e waru tekau ma rima nga tangata i patua e ia i taua ra, he hunga kakahu i te epora rinena.

¹⁹Myös Nobin, pappien kaupungin, Saul hävitti miekallaan, ja miekka kaatoi sieltä miehet ja naiset, lapset ja imeväiset, sonnit, aasit ja lampaat.

¹⁹I patua ano hoki e ia a Nopo, te pa o nga tohunga, ki te mata o te hoari, te tane, te wahine, nga tamariki, nga mea ngote u, nga kau, nga kaihe, nga hipi, ki te mata o te hoari.

²⁰Vain yksi Ahitubin pojan Ahimelekin pojista pääsi pakoon. Hänen nimensä oli Abjatar. Hän pakeni Daavidin luo

²⁰¶ Na i mawhiti tetahi o nga tama a Ahimereke tama a Ahitupu, tona ingoa ko Apiatara; a rere ana ki te whai i a Rawiri.

²¹ja kertoi, että Saul oli murhannut Herran papit.

²¹A na Apiatara i korero ki a Rawiri ta Haora patunga i nga tohunga a Ihowa.

²²Silloin Daavid kertoi Abjatarille: "Kun Doeg Edomilainen oli sinä päivänä siellä, minä aavistin heti, että hän kertoisi kaiken Saulille. Minä olen syypää sukusi tuhoon.

²²Na ka mea a Rawiri ki a Apiatara, I mohio ano ahau i taua ra i a Roeke Eromi i kona, ka whakaaturia e ia ki a Haora. Naku i mate ai nga tangata katoa o te whare o tou papa.

²³Jää luokseni, niin sinun ei tarvitse pelätä. Se, joka tavoittelee sinun henkeäsi, tavoittelee myös minun henkeäni. Siksi olet minun luonani turvassa."

²³E noho koe ki ahau, kaua e wehi; ko te tangata hoki e whai ana i te mate moku, e whai ana i te mate mou: na kei ahau nei koe, ka tiakina koe.