¹Ahabin kuoleman jälkeen Moab nousi kapinaan ja irrottautui Israelista.

¹¶ Na i muri i te matenga o Ahapa ka whakakeke a Moapa ki a Iharaira.

²Ahasja putosi Samarian kaupungissa kattohuoneestaan ikkunasäleikön läpi ja loukkaantui pahasti. Hän lähetti silloin miehiä kysymään Ekronin jumalalta Baal-Sebubilta, toipuisiko hän vammastaan.

²Na ka taka iho a Ahatia i te taiepa ripekapeka i tona ruma i runga, i Hamaria, a ka takoto mate: na ka tono tangata ia, ka mea ki a ratou, Tikina, uia ki a Paarahepupa atua o Ekerono, e ora ranei ahau i tenei mate.

³Mutta Herran enkeli sanoi tisbeläiselle Elialle: "Lähde Samarian kuninkaan sananviejiä vastaan ja sano heille: Eikö Israelissa muka ole Jumalaa, kun teidän pitää käydä kuulemassa Ekronin jumalaa Baal- Sebubia?

³Otiia i mea te anahera a Ihowa ki a Iraia Tihipi, Whakatika, haere ki runga, ki te whakatau i nga tangata a te kingi o Hamaria, mea atu ki a ratou, He kore Atua ianei no Iharaira i haere ai koutou ki te ui ki a Paarahepupa atua o Ekerono?

⁴Herra sanoo kuninkaalle näin: 'Vuoteelta, jolle olet asettunut, sinä et enää nouse, sillä sinä olet kuoleman oma.'" Elia lähti matkaan.

⁴No reira ko te kupu tenei a Ihowa, Ko te moenga i pikitia na e koe, e kore koe e heke iho i reira, engari ko te mate kau mou. Na haere ana a Iraia.

⁵Lähetit palasivat kuninkaan luo, ja hän kysyi heiltä: "Kuinka te nyt jo tulette takaisin?"

⁵Na, i te hokinga atu o nga tangata ki a ia, ka mea ia ki a ratou, He aha koutou i hoki mai ai?

⁶Lähetit vastasivat hänelle: "Eräs mies tuli meitä vastaan ja sanoi meille: 'Palatkaa kuninkaan luo, joka teidät lähetti, ja viekää hänelle tämä Herran sana: Eikö Israelissa muka ole Jumalaa, kun lähetät pyytämään vastausta Baal-Sebubilta, Ekronin jumalalta? Tämän vuoksi sinä et enää nouse vuoteelta, jolle olet asettunut, vaan olet kuoleman oma.'"

⁶Na ka mea ratou ki a ia, I haere mai tetahi tangata ki te whakatau i a matou, a ka mea ki a matou, Haere, hoki atu ki te kingi i tonoa mai ai koutou, mea atu ki a ia, Ko te kupu tenei a Ihowa, He kore Atua no Iharaira i tono tangata ai koe ki te ui ki a Paarahepupa atua o Ekerono? Na, ko te moenga i pikitia na e koe, e kore koe e heke iho i reira; engari ko te mate kau mou.

⁷Kuningas kysyi läheteiltä: "Minkä näköinen se mies oli, joka tuli teitä vastaan ja puhui teille noin?"

⁷Na ka mea ia ki a ratou, Tena koa te ahua o taua tangata i haere mai na ki te whakatau i a koutou, i korero na i aua kupu ki a koutou?

⁸He vastasivat: "Hänellä oli talja yllään ja vyötäisillään nahkavyö." "Se oli tisbeläinen Elia!" sanoi kuningas.

⁸Na ka mea ratou ki a ia, He tangata puhuruhuru, he whitiki hiako te whitiki o tona hope. Na ka mea ia, Ko Iraira Tihipi tena.

⁹Kuningas lähetti Elian luo viidenkymmenenpäällikön miehineen. Elia istui vuoren laella, kun päällikkö tuli hänen luokseen ja sanoi hänelle: "Jumalan mies! Kuningas käskee sinun tulla kaupunkiin."

⁹¶ Katahi ia ka unga i tetahi rangatira rima tekau me tana rima tekau. Na haere ana ia ki a ia; na i te tihi tera o te maunga e noho ana. A ka mea ia ki a ia, E te tangata a te Atua, i mea mai te kingi, Heke iho.

¹⁰Mutta Elia vastasi päällikölle: "Jos minä olen Jumalan mies, tulkoon tuli alas taivaasta ja polttakoon sinut ja kaikki viisikymmentä miestäsi." Silloin taivaasta löi alas tuli, ja se poltti päällikön ja hänen viisikymmentä miestään.

¹⁰Na ka whakahoki a Iraia, ka mea ki te rangatira rima tekau, Ki te mea he tangata ahau na te Atua, kia heke iho he ahi i te rangi hei kai i a koutou ko tau rima tekau. Na heke iho ana he ahi i te rangi, pau ake ia me tana rima tekau.

¹¹Kuningas lähetti Elian luo toisen viidenkymmenenpäällikön miehineen. Päällikkö tuli hänen luokseen ja sanoi: "Jumalan mies! Kuningas käskee sinun tulla heti kaupunkiin."

¹¹Na ka unga ano e ia tetahi atu rangatira rima tekau me tana rima tekau. A ka oho tera, ka mea atu ki a ia, E te tangata a te Atua, ko te kupu tenei a te kingi, Hohoro te heke iho.

¹²Mutta Elia vastasi heille: "Jos minä olen Jumalan mies, tulkoon tuli alas taivaasta ja polttakoon sinut ja kaikki viisikymmentä miestäsi." Taas löi Jumalan tuli alas taivaasta ja poltti päällikön kaikkine miehineen.

¹²Na ka whakahoki a Iraia, ka mea ki a ratou, Ki te mea he tangata ahau na te Atua, kia heke iho he ahi i te rangi hei kai i a koutou ko tau rima tekau. Ko te hekenga iho o te ahi a te Atua i te rangi, pau ake ia me tana rima tekau.

¹³Kuningas lähetti vielä kolmannenkin viidenkymmenenpäällikön joukkonsa kanssa. Kun tämä kolmas päällikkö tuli paikalle, hän polvistui Elian eteen ja pyysi häneltä armoa sanoen: "Jumalan mies! Säästä minun henkeni ja näiden viidenkymmenen palvelijasi henki!

¹³Na ka unga ano e ia, ka tuatorutia, he rangatira rima tekau me tana rima tekau. Na haere ana te tuatoru o nga rangatira rima tekau, ka tae, ka tuku i nga turi ki raro, ki te aroaro o Iraia, ka tangi ki a ia, ka mea ki a ia, E te tangata a te Atu a, kia nui ki tou whakaaro toku wairua me nga wairua o enei pononga e rima tekau au.

¹⁴Taivaasta on lyönyt alas tuli, ja se on polttanut kaksi edellistä päällikköä miehineen, mutta säästä minun henkeni!"

¹⁴Nana, i heke iho he ahi i te rangi, a pau ake nga rangatira tokorua o nga rima tekau o mua ake nei me a raua rima tekau: na kia nui toku wairua ki tou whakaaro.

¹⁵Herran enkeli sanoi silloin Elialle: "Lähde hänen kanssaan, älä pelkää häntä." Niin Elia lähti ja meni päällikön kanssa kuninkaan luo.

¹⁵Na ka mea te anahera a Ihowa ki a Iraia, Heke atu korua, kaua e wehi i a ia. Na whakatika ana ia, heke tahi ana raua ki te kingi.

¹⁶Hän sanoi kuninkaalle: "Näin sanoo Herra: 'Sinä panit miehesi pyytämään vastausta Baal-Sebubilta, Ekronin jumalalta, ikään kuin Israelissa ei olisi Jumalaa, jonka puoleen kääntyä. Siksi sinä et enää nouse vuoteelta, jolle olet asettunut, vaan olet kuoleman oma.'"

¹⁶Na ka mea tera ki a ia, Ko te kupu tenei a Ihowa, Na kua unga tangata na koe ki te ui ki a Paarahepupa atua o Ekerono, he kore Atua ianei no Iharaira hei uinga mau i tana kupu? na reira, e kore koe e heke iho i te moenga i pikitia na e koe, enga ri ko te mate kau mou.

¹⁷Ahasja kuoli, niin kuin Elia Herran sanan mukaisesti oli ennustanut. Hänellä ei ollut poikaa, ja niin hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen veljensä Joram. Tämä tapahtui Juudan kuninkaan Joramin, Josafatin pojan, toisena hallitusvuotena.

¹⁷Heoi mate iho ia, i rite tonu ki te kupu a Ihowa i korerotia e Iraia. A ko Iehorama te kingi i muri i a ia, i te rua o nga tau o Iehorama tama a Iehohapata kingi o Hura; kahore hoki ana tama.

¹⁸Kaikki muu, mitä Ahasjasta ja hänen teoistaan on kerrottavaa, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden historiaan.

¹⁸Na ko era atu mahi a Ahatia i mea ai ia, kahore ianei i tuhituhia ki te pukapuka o nga meatanga o nga ra o nga kingi o Iharaira?