¹Kuningas lähetti kutsun kaikille Juudan ja Jerusalemin vanhimmille, ja he kokoontuivat hänen luokseen.

¹¶ Na ka unga tangata atu te kingi, a huihuia ana e ratou nga kaumatua katoa o Hura, o Hiruharama, ki a ia.

²Kuningas meni Herran temppeliin, ja hänen kanssaan menivät kaikki Juudan miehet ja kaikki Jerusalemin asukkaat, papit ja profeetat ja koko kansa, niin ylhäiset kuin alhaiset. Hän luki heidän kuultensa kaiken, mitä temppelistä löytyneessä liiton kirjassa sanottiin.

²Na ka haere te kingi ki te whare o Ihowa, ratou ko nga tangata katoa o Hura, ko nga tangata katoa o Hiruharama, ko nga tohunga, ko nga poropiti, ko te iwi katoa hoki, te iti, te rahi. A korerotia ana e ia ki o ratou taringa nga kupu katoa o te pu kapuka o te kawenata i kitea nei ki te whare o Ihowa.

³Sitten kuningas nousi korokkeelle ja teki Herran edessä liiton. Sen mukaan heidän tuli seurata Herraa ja kaikesta sydämestään ja kaikesta sielustaan noudattaa hänen käskyjään, liitonehtojaan ja säädöksiään. Näin he täyttäisivät sen, mitä kirjassa oli liitosta sanottu. Koko kansa yhtyi tähän liittoon.

³Na tu ana te kingi ki te taha o te pou, a whakaritea ana e ia he kawenata ki te aroaro o Ihowa, ara kia whakapaua tona ngakau, tona wairua, ki te whai ki a Ihowa, ki te pupuri i ana whakahau, i ana whakaaturanga, i ana tikanga, ki te whakamana ho ki i nga kupu o tenei kawenata kua tuhituhia nei ki tenei pukapuka; a tu tonu te iwi katoa ki te kawenata.

⁴Kuningas antoi ylipappi Hilkialle, häntä avustaville papeille ja ovenvartijoille käskyn, että Herran temppelistä oli vietävä pois kaikki esineet, jotka oli tehty Baalin, Astarten ja taivaan tähtien palvelusta varten. Hän poltti ne Jerusalemin ulkopuolella Kidronin rinteessä ja vei niiden tuhkan Beteliin.

⁴¶ Na ka whakahau te kingi ki te tino tohunga, ki a Hirikia, ki nga tohunga tuarua, ki nga kaitiaki kuwaha, kia whakaputaina ki waho o te temepara o Ihowa nga oko katoa i hanga ma Paara, mo te Ahera, ma te ope katoa ano hoki o te rangi. Na tahuna an a e ia aua mea ki waho o Hiruharama, ki nga mara i Kitirono, kawea ana nga pungarehu ki Peteere.

⁵Samoin hän hävitti maasta epäjumalien papit, jotka Juudan kuninkaat olivat asettaneet polttamaan uhreja Juudan kaupunkien ja Jerusalemin ympäristön uhrikukkuloilla. Papit olivat polttaneet uhreja Baalille sekä auringolle, kuulle ja tähtikuvioille, taivaan koko tähtijoukolle.

⁵I whakakahoretia hoki e ia nga tohunga whakapakoko i whakaritea ra e nga kingi o Hura hei tahu whakakakara ki nga wahi tiketike i nga pa o Hura, a ki nga taha o Hiruharama, ratou ko nga kaitahu whakakakara ki a Paara, ki te ra, ki te marama, ki n ga whetu, ki te ope katoa hoki o te rangi.

⁶Josia poisti asera-paalun Herran temppelistä, ja se vietiin Jerusalemin ulkopuolelle Kidroninlaaksoon. Siellä hän poltti paalun, hienonsi sen tomuksi ja heitti tomun yleiselle hautausmaalle.

⁶I mauria ano e ia te Ahera i roto i te whare o Ihowa ki waho o Hiruharama, ki te awa ki Kitirono, a tahuna ana ki te awa ki Kitirono, a tukia ana kia ririki, ano he puehu, maka ana te puehu o taua mea ki runga ki nga tanumanga o te iwi nui.

⁷Hän hävitti Herran temppelin alueelta myös haureutta harjoittavien pyhäkköpalvelijoiden huoneet, joissa naiset olivat kutoneet pukuja Astartelle.

⁷I tukitukia ano e ia nga whare o te hunga whakahoroma i te taha o te whare o Ihowa, i te wahi i whatu ai nga wahine i nga pa mo te Ahera.

⁸Kuningas siirsi kaikkien Juudan kaupunkien papit Jerusalemiin, ja Gebasta Beersebaan asti hän hävitti ja kirosi kukkulat, joilla papit olivat polttaneet uhreja. Samoin hän hajotti uhripaikat, jotka sijaitsivat kaupunginpäällikkö Joosuan portin pielessä, ulkopuolelta katsoen vasemmalla puolella.

⁸A i whakaputaina e ia nga tohunga katoa i nga pa o Hura, whakapokea iho nga wahi tiketike i tahu whakakakara ai nga tohunga, o Kepa a tae noa ki Peerehepa; a i wahia e ia nga wahi tiketike o nga keti, era i te kuwaha o te keti o Hohua kawana o te pa, i te taha maui o te tangata i te keti o te pa.

⁹Kukkuloilla uhranneet papit eivät Jerusalemissa saaneet toimittaa uhreja Herran alttarilla. Heidän sallittiin kuitenkin syödä happamatonta leipää pappistoveriensa kanssa.

⁹Otiia kihai nga tohunga o nga wahi tiketike i haere ki te aata a Ihowa i Hiruharama; engari i kai ratou i te taro rewenakore i roto i o ratou teina.

¹⁰Josia hävitti ja kirosi myös Ben-Hinnomin laakson polttopaikan, jottei kukaan enää voisi palvella Molokia panemalla poikansa tai tyttärensä kulkemaan tulen läpi.

¹⁰A i whakapokea e ia a Topete, tera i te raorao o nga tama a Hinomo, kei mea tetahi tangata kia tika tana tama, tana tamahine ranei, na waenganui i te ahi hei mea ki a Moreke.

¹¹Samoin hän hävitti ne auringon kunniaksi pystytetyt hevoset, jotka oli Juudan kuninkaiden määräyksestä asetettu Herran temppelin oven luo, lähelle pylväikössä olevaa hoviherra Netan-Melekin virkahuonetta. Auringon vaunut hän poltti tulessa.

¹¹I whakawateatia atu ano e ia nga hoiho i homai e nga kingi o Hura hei mea ki te ra, i te tomokanga o te whare o Ihowa, i te ruma o Natanamereke, o te kaitiaki ruma, i reira i waho ake; tahuna ana hoki e ia nga hariata o te ra ki te ahi.

¹²Hän hajotti alttarit, joita Juudan kuninkaat olivat pystyttäneet temppelin katolle Ahasin yläsalin luo, sekä ne alttarit, jotka Manasse oli rakennuttanut Herran temppelin molempiin esipihoihin. Ne murskattiin niillä sijoillaan, ja niiden tomu heitettiin Kidroninlaaksoon.

¹²Na, ko nga aata i te tuanui o te ruma o runga, o Ahata, i hanga ra e nga kingi o Hura, me nga aata i hanga e Manahi ki nga marae e rua e te whare o Ihowa, i tukitukia e te kingi, wahia iho i reira, maka ana te puehu o aua mea ki te awa ki Kitiro no.

¹³Kuningas hävitti ja kirosi myös uhrikukkulat, jotka olivat Jerusalemista itään Turmionvuoren eteläpuolella. Salomo, Israelin kuningas, oli rakentanut nämä kukkulat sidonilaisten iljetykselle Astartelle, Moabin iljetykselle Kemosille ja ammonilaisten iljettävälle jumalalle Milkomille.

¹³A, ko nga wahi tiketike, ko era i te ritenga atu o Hiruharama i te taha matau o te maunga o te whakangaromanga, i hanga nei e Horomona kingi o Iharaira ma Ahatorete, ma te mea whakarihariha a nga Haironi, ma Kemoho, ma te mea whakarihariha a nga Moapi, ma Mirikomo, ma te mea whakarihariha a nga tama a Amono, whakapokea iho era e te kingi.

¹⁴Josia murskasi kivipatsaat ja kaatoi asera- tarhat, ja sitten hän täytti niiden paikan ihmisten luilla.

¹⁴I wawahia hoki e ia nga pou, i tapahia ki raro nga Aherimi, a whakakiia ana o ratou wahi ki nga whenua tangata.

¹⁵Josia hajotti myös Beteliin rakennetun alttarin sekä kukkulapyhäkön, jonka sinne oli pystyttänyt Jerobeam, Nebatin poika, hän, joka johdatti Israelin synnintekoon. Kuningas poltti pyhäkön, murskasi sen kivet ja hienonsi ne tomuksi. Myös asera-tarhan hän poltti.

¹⁵Ko te aata hoki i Peteere, ko te wahi tiketike i hanga nei e Ieropoama tama a Nepata i hara ai a Iharaira, wahia iho ana e ia taua aata me te wahi tiketike; a tahuna ana e ia te wahi tiketike, tukia ana kia ririki, ano he puehu, a tahuna ana e i a te Ahera.

¹⁶Katsellessaan Betelissä ympärilleen Josia huomasi siellä olevat haudat. Hän käski kaivaa luut haudoista, ja sitten hän hävitti ja kirosi alttarin polttamalla luut sen päällä. Näin toteutui se Herran sana, jonka Jumalan mies oli julistanut silloin, kun Jerobeam juhlan aikana seisoi alttarilla. Kun Josia vielä katsoi ympärilleen, hänen silmiinsä osui sen Jumalan miehen hauta, joka oli julistanut Herran sanan.

¹⁶A, i a Hohia e tahuri ana, ka kite ia i nga tanumanga i reira, i te maunga; na ka tonoa e ia he tangata ki te tiki i nga whenua i roto i nga tanumanga, na tahuna ana e ia ki runga ki te aata, whakapokea iho e ia, hei whakarite mo te kupu a Ihowa i korerotia e te tangata a te Atua, i korero nei i enei kupu.

¹⁷"Mikä tuo hautamerkki on, jonka näen tuolla?" Josia kysyi. Kaupungin miehet vastasivat hänelle: "Se on sen Jumalan miehen hauta, joka tuli Juudasta ja ennusti sen, minkä sinä nyt olet tehnyt Betelin alttarille."

¹⁷Katahi ia ka mea, He aha tena tohu e kite atu nei ahau? Na ka mea nga tangata o te pa ki a ia, Ko te tanumanga ia o te tangata a te Atua i haere mai i Hura, a korerotia ana e ia enei mea kua meatia nei e koe ki te aata i Peteere.

¹⁸"Antakaa sen haudan olla", sanoi kuningas, "hänen luihinsa ei kukaan saa kajota." Niin hänen luunsa jätettiin rauhaan, ja samoin jätettiin rauhaan sen profeetan luut, joka oli tullut Samariasta.

¹⁸Na ka mea ia, Waiho marie ia; kei whakakorikoria ona wheua e tetahi. Na kapea ake ana e ratou ona whenua me nga wheua o te poropiti i haere mai i Hamaria.

¹⁹Myös Samarian kaupungeista Josia hävitti kaikki uhrikukkuloiden pyhäköt, joita rakentamalla Israelin kuninkaat olivat herättäneet Herran vihan. Hän teki niille saman, minkä oli tehnyt Betelin pyhäköille.

¹⁹Na, ko nga whare katoa o nga wahi tiketike, ko era i nga pa o Hamaria, i hanga nei e nga kingi o Iharaira hei whakapataritari i a Ihowa, whakakahoretia ana e Hohia; rite tonu tana i mea ai ki aua whare ki nga mea katoa i mea ai ia ki Peteere.

²⁰Kaikki uhrikukkuloiden papit, jotka olivat siellä, hän surmasi heidän omilla alttareillaan, ja hän poltti alttareilla ihmisluita. Sen jälkeen hän palasi Jerusalemiin.

²⁰I patua ano hoki e ia nga tohunga katoa o nga wahi tiketike o reira ki runga ki nga aata, tahuna ana hoki nga wheua tangata ki runga ki aua aata, a hoki ana ki Hiruharama.

²¹Kuningas antoi sitten koko kansalle tämän käskyn: "Viettäkää Herran, Jumalanne, pääsiäisjuhlaa siten kuin tähän liiton kirjaan on kirjoitettu."

²¹Na ka whakahau te kingi ki te iwi katoa, ka mea, Mahia te kapenga hei mea ki a Ihowa, ki to koutou Atua; kia rite ki te mea i tuhituhia ki tenei pukapuka o te kawenata.

²²Sellaista pääsiäisjuhlaa ei ollut vietetty niiden aikojen jälkeen, jolloin tuomarit hallitsivat Israelia, ei yhdenkään Israelin eikä Juudan kuninkaan aikana.

²²He pono kahore he rite mo tena mahinga i te kapenga, mai o nga ra i nga kaiwhakawa i whakarite mo Iharaira, o nga ra katoa i nga kingi o Iharaira, i nga kingi ano o Hura;

²³Vasta kuningas Josian kahdeksantenatoista hallitusvuotena Jerusalemissa vietettiin sellainen pääsiäinen Herran kunniaksi.

²³Engari to te tekau ma waru o nga tau o Kingi Hohia, ara tenei kapenga i mahia nei ki a Ihowa ki Hiruharama.

²⁴Josia hävitti myös henkienmanaajat ja enteidenselittäjät, kotijumalat, epäjumalankuvat ja kaikki muut iljetykset, joita Juudan maassa ja Jerusalemissa vielä oli. Näin hän pyrki toteuttamaan lain sanat, jotka oli kirjoitettu pappi Hilkian temppelistä löytämään kirjaan.

²⁴Na ko te hunga i whai ki nga atua maori, ki nga mata maori, ki nga terapimi, ki nga whakapakoko, ki nga mea whakarihariha katoa i kitea ki te whenua o Hura, ki Hiruharama, whakakahoretia iho e Hohia, kia mana ai i a ia nga kupu o te ture i tuhit uhia ki te pukapuka i kitea e Hirikia tohunga ki te whare o Ihowa.

²⁵Koskaan ennen ei ole ollut Josian vertaista kuningasta. Koko sydämestään, koko sielustaan ja voimastaan hän alkoi palvella Herraa juuri niin kuin Mooseksen laki määrää. Hänen vertaistaan ei ole tullut hänen jälkeensäkään.

²⁵¶ Na kahore he kingi i mua atu i a ia hei rite mona te whakapau o tona ngakau, o tona wairua, o tona kaha, ki te tahuri ki a Ihowa, rite tonu ki te ture katoa a Mohi; kahore hoki kia whakatika tetahi rite mona i muri i a ia.

²⁶Herra ei silti leppynyt. Yhä paloi hänen vihansa Juudaa vastaan kaiken sen pahan vuoksi, jolla Manasse oli hänet vihastuttanut.

²⁶He ahakoa ra, kihai a Ihowa i tahuri ke i te muranga o tona riri nui i mura ai tona riri ki a Hura, mo nga whakapataritaringa katoa i whakapataritari ai a Manahi i a ia.

²⁷Herra sanoi: "Myös Juudan minä siirrän pois kasvojeni edestä niin kuin siirsin pois Israelin. Minä hylkään Jerusalemin, tämän valitsemani kaupungin, ja temppelin, josta sanoin: 'Minun nimeni on asuva siellä.'"

²⁷Na ka mea a Ihowa, Ka whakawateatia atu e ahau a Hura hoki i toku aroaro, ka peratia me taku whakawateatanga i a Iharaira, a ka rukea atu e ahau tenei pa i whiriwhiria nei e ahau, a Hiruharama, me te whare i ki ra ahau, Me waiho toku ingoa ki ko nei.

²⁸Kaikki muu, mitä Josiasta on kerrottavaa, on kirjoitettu Juudan kuninkaiden historiaan.

²⁸Na, ko era atu meatanga a Hohia me ana mahi katoa, kihai ianei i tuhituhia ki te pukapuka o nga meatanga o nga ra o nga kingi o Hura?

²⁹Josian vielä hallitessa farao Neko, Egyptin kuningas, lähti Eufratille Assyrian kuninkaan avuksi. Kuningas Josia marssi häntä vastaan, mutta farao surmasi hänet Megiddon luona heti kohdatessaan hänet.

²⁹I ona ra ka haere a Parao Neko kingi o Ihipa ki te kingi o Ahiria ki te awa ki Uparati: na haere ana a Kingi Hohia ki te tu ki a ia; a whakamatea iho ia e tera ki Mekiro, i tona kitenga i a ia.

³⁰Josian miehet toivat kuolleen kuninkaansa vaunuilla Megiddosta Jerusalemiin ja hautasivat hänet hänen omaan hautaansa. Juudan kansa voiteli Josian pojan Joahasin isänsä jälkeen kuninkaaksi.

³⁰Na ka mauria atu e ana tangata tona tinana i Mekiro i runga i te hariata, a kawea ana ki Hiruharama, tanumia iho ki tona tanumanga. Na ka mau te iwi o tera whenua ki a Iehoahata tama a Hohia, a whakawahia ana ia, meinga ana hei kingi i muri i to na papa.

³¹Joahas oli kuninkaaksi tullessaan kaksikymmentäkolmevuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa kolme kuukautta. Hänen äitinsä oli libnalainen Hamutal, Jeremian tytär.

³¹¶ E rua tekau ma toru nga tau o Iehoahata i tona kingitanga; a e toru nga marama i kingi ai ia ki Hiruharama. A ko te ingoa o tona whaea ko Hamutara, he tamahine na Heremaia o Ripina.

³²Joahas teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä, aivan niin kuin hänen esi-isänsä olivat tehneet.

³²A he kino tana mahi ki te titiro a Ihowa; rite tonu ki nga mea katoa i mea ai ona matua.

³³Farao Neko vangitsi hänet ja piti häntä Riblassa Hamatin alueella, ettei hän pääsisi hallitsemaan Jerusalemissa. Juudalle farao asetti maksettavaksi rangaistusveron, sata talenttia hopeaa ja talentin kultaa.

³³Na herea ana ia e Parao Neko ki Ripira, ki te whenua o Hamata, kia kaua ia e kingi ki Hiruharama; a whakaritea ana e ia he takoha ki te whenua, kotahi rau taranata hiriwa, kotahi taranata koura.

³⁴Farao Neko teki Josian pojasta Eljakimista kuninkaan hänen isänsä Josian jälkeen ja muutti hänen nimensä Jojakimiksi. Joahasin hän vei mukanaan. Niin Joahas joutui Egyptiin, ja siellä hän kuoli.

³⁴Na ka meatia e Parao Neko a Eriakimi tama a Hohia hei kingi i muri i tona papa, i a Hohia: whakawhitia ketia ake e ia tona ingoa ko Iehoiakimi; ko Iehoahata ia tangohia ana e ia, kawea ana ki Ihipa, a i mate atu ki reira.

³⁵Jojakim maksoi hopean ja kullan faraolle. Voidakseen maksaa vaaditun summan hänen oli verotettava maataan. Hän keräsi kansalaisilta hopeaa ja kultaa heidän varallisuutensa mukaan, niin että sai maksetuksi veron farao Nekolle.

³⁵Na ka hoatu e Iehoiakimi ki a Parao te hiriwa me te koura; otiia i takohatia e ia te whenua kia hoatu ai te moni i kiia nei e Parao. Tohea ana e ia te hiriwa me te koura ki te iwi o te whenua, te takoha a tenei, a tenei, hei hoatu mana ki a Para o Neko.

³⁶Jojakim oli kuninkaaksi tullessaan kaksikymmentäviisivuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta. Hänen äitinsä oli Rumasta kotoisin oleva Sebida, Pedajan tytär.

³⁶E rua tekau ma rima nga tau o Iehoiakimi i tona kingitanga; a kotahi tekau ma tahi nga tau i kingi ai ia ki Hiruharama. A ko te ingoa o tona whaea ko Tepura, he tamahine na Peraia o Ruma.

³⁷Jojakim teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä, aivan niin kuin hänen esi-isänsä olivat tehneet.

³⁷A he kino tana mahi ki te titiro a Ihowa, i rite ki nga mea katoa i mea ai ona matua.