¹Kun ammonilaisten kuningas Nahas kuoli, hallitsijaksi tuli hänen poikansa Hanun.

¹¶ Na i muri i tenei ka mate te kingi o nga tamariki a Amona, a ko Hanunu, ko tana tama te kingi i muri i a ia.

²Daavid sanoi: "Haluan osoittaa ystävyyttä Nahasin pojalle Hanunille, niin kuin hänen isänsä osoitti minulle." Hän lähetti miehiään esittämään surunvalittelun Hanunille hänen isänsä kuoleman vuoksi. Kun Daavidin miehet saapuivat perille,

²Na ka mea a Rawiri, ka puta toku aroha ki a Hanunu tama a Nahaha, ka rite ki te aroha o tona papa i puta ra ki ahau. Na tonoa ana e Rawiri ana tangata hei kawe i tana whakamarie ki a ia mo tona papa. Na ka tae nga tangata a Rawiri ki te whenua o nga tama a Amona.

³ammonilaisten päämiehet sanoivat herralleen Hanunille: "Luuletko, että Daavid on lähettänyt nämä miehet luoksesi vain kunnioittaakseen isääsi ja esittääkseen surunvalittelunsa? Varmasti hän on lähettänyt heidät tutkimaan ja vakoilemaan kaupunkia voidakseen kukistaa sen."

³Na ka mea nga rangatira o nga tamariki a Amona ki a Hanunu, ki to ratou ariki, Ki tou whakaaro he whakahonore na Rawiri i tou papa i tonoa mai e ia nga kaiwhakamarie ki a koe? he teka ianei he titiro i te pa, he tutei, he whakangaro te mea i tono a mai ai e Rawiri ana tangata ki a koe?

⁴Silloin Hanun otti kiinni Daavidin miehet, ajatti heiltä toisen puolen parrasta ja leikkautti heidän vaatteistaan takamuksia myöten puolet pois. Sitten hän päästi heidät menemään.

⁴Heoi ka mau a Hanunu ki nga tangata a Rawiri, a heua ana e ia tetahi taha o o ratou pahau, tapahia ana o ratou kakahu ki waenga a tae noa ki o ratou papa, a tonoa atu ana ratou.

⁵Saatuaan tästä tiedon Daavid lähetti sananviejiä miehiä vastaan, koska he olivat kärsineet näin pahan häväistyksen. Kuningas käski sanoa: "Jääkää Jerikoon, kunnes partanne on kasvanut, ja palatkaa vasta sitten tänne."

⁵A, no te korerotanga o taua mea ki a Rawiri, ka tono tangata ia ki te whakatau i a ratou; he nui hoki te whakama o aua tangata; i mea ano te kingi, Hei Heriko noho ai, kia tupu ra ano o koutou pahau, ka hoki mai ai.

⁶Ammonilaiset tiesivät nyt joutuneensa Daavidin vihoihin. Siksi he lähettivät matkaan miehiä, jotka palkkasivat Rehobin ja Soban aramealaisista kaksikymmentätuhatta jalkamiestä, Maakan kuninkaan väestä tuhat miestä ja Tobin väestä kaksitoistatuhatta miestä.

⁶¶ A, no te kitenga o nga tamariki a Amona e whakahouhou ana ratou ki a Rawiri, ka tono tangata nga tamariki a Amona hei utu i nga Hiriani o Peterehopo, i nga Hiriani ano o Topa, e rua tekau mano, he hunga haere i raro, i te kingi ano o Maaka, kotah i mano tangata, i to Ihitopo, kotahi tekau ma rua mano tangata.

⁷Tämän kuultuaan Daavid lähetti heitä vastaan Joabin ja koko vakinaisen väkensä.

⁷A, no te rongonga o Rawiri, ka tonoa e ia a Ioapa me te ope katoa o nga marohirohi.

⁸Ammonilaiset tulivat ulos kaupungistaan ja järjestäytyivät taisteluun portin edustalle, kun taas Soban ja Rehobin aramealaiset sekä Tobin ja Maakan miehet olivat eri joukkona vähän kauempana.

⁸Na ka puta nga tama a Amona ki waho, a whakatakotoria ana a ratou ngohi ki te tomokanga atu o te kuwaha; a ko nga Hiriani o Topa, o Rehopo, me o Ihitopo, o Maaka, ko ratou anake i te parae.

⁹Kun Joab näki, että taistelu uhkasi häntä sekä edestä että takaa, hän valitsi itselleen Israelin parhaat soturit ja järjesti heidät rintamaan aramealaisia vastaan.

⁹Na, i te kitenga o Ioapa e akina ana a mua, a muri, ona e te hoariri, ka whiriwhiria e ia etahi o nga tino tangata katoa o Iharaira, a whakaritea ana e ia hei tu ki nga Hiriani:

¹⁰Muun joukon hän antoi veljensä Abisain komentoon, ja tämä järjesti sen ammonilaisia vastaan.

¹⁰Ko te nuinga atu hoki o te iwi i tukua e ia ki te ringa o Apihai, o tona teina, a whakatikaia ana e tera hei tu ki nga tama a Amona.

¹¹Joab sanoi: "Jos aramealaiset näyttävät pääsevän minusta voitolle, tule sinä minun avukseni, ja jos taas ammonilaiset ovat pääsemässä sinusta voitolle, minä tulen auttamaan sinua.

¹¹I mea ano ia, Ki te kaha atu nga Hiriani i ahau, na me haere atu ahau ki te awhina i a koe.

¹²Ole luja! Meidän on pysyttävä rohkeina kansamme tähden ja Jumalamme kaupunkien vuoksi. Herra tehköön niin kuin hyväksi näkee."

¹²Kia maia, kia whakatangata hoki tatou mo to tatou iwi, mo nga pa hoki o to tatou Atua: a ma Ihowa e mea te mea i pai ki a ia.

¹³Sitten Joab ryhtyi joukkoineen taisteluun aramealaisia vastaan, ja nämä pakenivat hänen tieltään.

¹³Na ka whakatata atu a Ioapa ratou ko tona nuinga ki te whawhai ki nga Hiriani, a rere ana ratou i tona aroaro.

¹⁴Kun ammonilaiset näkivät aramealaisten pakenevan, hekin perääntyivät Abisain edestä ja vetäytyivät kaupunkiinsa. Joab lakkasi ahdistamasta ammonilaisia ja palasi Jerusalemiin.

¹⁴A, no te kitenga o nga tama a Amona kua rere nga Hiriani, ka rere ano ratou i te aroaro o Apihai, a haere ana ki te pa. Na hoki ana a Ioapa i nga tama a Amona, a haere ana ki Hiruharama.

¹⁵Kun aramealaiset näkivät kärsineensä tappion taistelussa Israelia vastaan, he kokosivat voimansa.

¹⁵¶ A, i te kitenga o nga Hiriani kua patua ratou e Iharaira, ka huihui ratou.

¹⁶Hadadeser lähetti Eufratin toisella puolella asuville aramealaisille käskyn lähteä liikkeelle. Hadadeserin sotaväen päällikön Sobakin johdolla he saapuivat Helamiin.

¹⁶A ka tono tangata a Hararetere ki te tiki i nga Hiriani i tawahi o te awa: a haere mai ana ratou ki Herama, ko Kopaka hoki, ko te rangatira o te ope a Hararetere ki mua i a ratou.

¹⁷Kun Daavid sai kuulla tämän, hän kokosi Israelin sotavoimat, kulki Jordanin yli ja tuli Helamiin. Aramealaiset järjestäytyivät rintamaan Daavidia vastaan ja ryhtyivät taisteluun.

¹⁷A ka korerotia ki a Rawiri; a ka huihuia e ia a Iharaira katoa, a whiti ana ki tera taha o Horano haere ana ki Herama. Na ka whakatikaia e nga Hiriani o ratou ngohi hei tu i a Rawiri, a ka whawhai ki a ia.

¹⁸He joutuivat kuitenkin pakenemaan israelilaisten tieltä, ja Daavid tuhosi aramealaisilta seitsemänsataa sotavaunua ja surmasi neljäkymmentätuhatta miestä. Myös heidän sotaväkensä päällikön Sobakin hän löi kuoliaaksi.

¹⁸Na ka rere nga Hiriani i te aroaro o Iharaira; a patua iho o nga Hiriani e Rawiri nga tangata o nga hariata e whitu rau, e wha tekau mano ano nga hoia eke hoiho; i patua ano e ia a Hopaka, te rangatira o to ratou ope, a mate iho ia ki reira.

¹⁹Kun Hadadeserin alaiset kuninkaat näkivät joutuneensa tappiolle taistelussa, he tekivät rauhan Israelin kanssa ja alistuivat sen valtaan. Tämän jälkeen aramealaiset eivät enää uskaltaneet auttaa ammonilaisia.

¹⁹A, no ka kite nga kingi katoa, nga apa o Hararetere, kua patua ratou e Iharaira, ka houhia e ratou te rongo ki a Iharaira, a ka meinga hei apa mo ratou. Heoi wehi ana nga Hiriani, a mutu ake ta ratou awhina i nga tama a Amona.