¹Saulin ja Daavidin sukujen välinen sota jatkui pitkään. Daavidin asema vahvistui koko ajan, mutta Saulin suvun valta heikkeni.

¹¶ Na he roa te pakanga i waenganui o te whare o Haora me te whare o Rawiri: a ko Rawiri i kaha haere, ko te whare ia o Haora i ngoikore haere.

²Daavidille syntyi Hebronissa poikia. Hänen esikoisensa oli Amnon, jonka äiti oli jisreeliläinen Ahinoam.

²A i whanau etahi tama ma Rawiri ki Heperona: ko Amanono tana matamua, na Ahinoama Ietereeri;

³Toinen oli Kilab, jonka äiti Abigail oli ollut karmelilaisen Nabalin vaimo, kolmas Absalom, Gesurin kuninkaan Talmain tyttären Maakan poika,

³Ko Kireapa ano tana tuarua, na Apikaira wahine a Napara Karameri; ko Apoharama te tuatoru, he tama na Maaka tamahine a Taramai kingi o Kehuru;

⁴neljäs Adonia, Haggitin poika, viides Sefatja, Abitalin poika,

⁴Na ko Aronia te tuawha, he tama na Hakiti; a ko Hepatia te tuarima, he tama na Apitara;

⁵ja kuudes Jitream, Daavidin vaimon Eglan poika. Nämä syntyivät Daavidille Hebronissa.

⁵Ko Itireama te tuaono, na Ekera wahine a Rawiri. I whanau enei ki a Rawiri ki Heperona.

⁶Saulin ja Daavidin sukujen välisen sodan aikana Abner sai yhä enemmän valtaa Saulin kannattajien keskuudessa.

⁶A i te mea e whawha ana te whare o Haora ki te whare o Rawiri, na ka mea a Apanere i a ia ano kia kaha i roto i te whare o Haora.

⁷Saulilla oli ollut sivuvaimo nimeltä Rispa, Aijan tytär. Kerran Isboset kysyi Abnerilta: "Miksi olet käynyt isäni sivuvaimon luona?"

⁷¶ Na he wahine iti ta Haora i mua, ko Ritipa te ingoa, he tamahine na Aia: na ka mea a Ihipohete ki a Apanere, He aha koe i haere ai ki roto, ki te wahine a toku papa?

⁸Abner suuttui Isbosetin sanoista ja vastasi: "Juudan koirienko päällikkö minä olen? Olen tähän päivään asti ollut uskollinen isäsi Saulin suvulle ja hänen veljilleen ja ystävilleen enkä ole antanut sinun joutua Daavidin käsiin, ja nyt sinä syytät minua tämän naisen vuoksi.

⁸Katahi ka mura rawa te riri o Apanere i nga kupu a Ihipohete, ka mea, He upoko kuri koia ahau no Hura? e atawhai nei ahau i tenei ra i te whare o Haora, o tou papa, i ona teina, i ona whanaunga, kihai hoki i tuku i a koe ki te ringa o Rawiri, heo i e whakahe nei koe i ahau inaianei mo tenei wahine.

⁹Kohdatkoon minua Jumalan viha nyt ja aina, ellen toteuta sitä, minkä Herra on vannonut Daavidille:

⁹Kia meatia tenei e te Atua ki a Apanere, me etahi atu mea ano, ki te kahore ahau e mea i tena ki a Rawiri, pera i ta Ihowa i oati ai ki a ia;

¹⁰'Minä siirrän kuninkuuden pois Saulin suvulta ja saatan Daavidin valtaistuimen piiriin koko Israelin ja Juudan, Danista Beersebaan asti.'"

¹⁰Hei whakawhiti atu i te kingitanga i te whare o Haora, hei whakapumau hoki i te torona o Rawiri i roto i a Iharaira, i roto i a Hura, mai i Rana a Peerehepa atu ana.

¹¹Eikä Isboset uskaltanut sanoa Abnerille enää mitään.

¹¹A kihai i taea e ia te whakahoki kupu ki a Apanere, i wehi hoki ia i a ia.

¹²Abner lähetti heti sananviejiä Daavidin luo sanomaan: "Kenen maa tämä oikein on? Solmi kanssani liitto, niin minä autan sinua saamaan puolellesi koko Israelin."

¹²Na ka unga karere a Apanere ki a Rawiri, he mea nana ake, hei ki atu, No wai te whenua? hei mea hoki, Whakaritea tau kawenata ki ahau, nana, ko toku ringa hoki ki a koe hei mea i a Iharaira katoa kia anga ki a koe.

¹³Daavid vastasi: "Hyvä on! Minä solmin kanssasi liiton, mutta vain yhdellä ehdolla: tuo luokseni Saulin tytär Mikal. Ilman häntä et saa astua kasvojeni eteen."

¹³Na ka mea tera, E pai ana; me whakarite kawenata ahau ki a koe: kotahi ano ia taku mea e tono ai ahau i a koe, ara e kore koe e kite i toku mata, ki te kahore e kawea mai e koe a Mikara tamahine a Haora, ina haere mai koe kia kite i toku mata.

¹⁴Sitten Daavid lähetti sananviejiä Saulin pojan Isbosetin luo sanomaan: "Anna minulle takaisin vaimoni Mikal, jonka kihlasin omakseni sadalla filistealaisten esinahalla."

¹⁴I unga karere ano a Rawiri ki a Ihipohete tama a Haora, hei mea, Homai taku wahine a Mikara i taumautia e ahau maku ki nga kiri matamata kotahi rau o nga Pirihitini.

¹⁵Isboset haetti Mikalin pois hänen miehensä, Laisin pojan Paltielin luota.

¹⁵Na ka unga tangata a Ihipohete ki te tango i a ia i tana tahu i a Paratiere tama a Raihi.

¹⁶Mikalin mies lähti mukaan ja seurasi häntä Bahurimiin saakka itkien koko ajan. Mutta Abner sanoi hänelle: "Mene takaisin!" Ja hän lähti.

¹⁶I haere tahi ano tana tahu i a ia, me te tangi haere i muri i a ia, a tae noa ki Pahurimi. Na ka mea a Apanere ki a ia, Haere, e hoki. A hoki ana ia.

¹⁷Abner oli asettunut yhteyteen Israelin vanhimpien kanssa ja antanut heille tällaisen neuvon: "Te olette jo kauan halunneet Daavidia kuninkaaksenne.

¹⁷Na ka korero a Apanere ki nga kaumatua o Iharaira, ka mea, I rapu koutou i a Rawiri i mua ake nei hei kingi mo koutou.

¹⁸Toimikaa siis nyt, sillä Herra on sanonut Daavidille: 'Minä annan palvelijani Daavidin pelastaa kansani Israelin filistealaisten ja kaikkien sen vihollisten käsistä.'"

¹⁸Na, tena ra; ko ta Ihowa korero hoki tenei mo Rawiri, i ki ai, Ma te ringa o Rawiri o taku pononga e whakaora ai ahau i taku iwi i a Iharaira i roto i te ringa o nga Pirihitini, i roto hoki i te ringa o o ratou hoariri katoa.

¹⁹Abner puhui tästä nyt myös benjaminilaisille, ja sitten hän lähti Hebroniin kertomaan Daavidille, mitä israelilaiset ja koko Benjaminin heimo tahtoivat.

¹⁹A i korero ano a Apanere ki nga taringa o Pineamine; i haere ano a Apanere, a korerotia ana e ia ki nga taringa o Rawiri i Heperona nga mea katoa e pai ana ki te titiro a Iharaira, ki te titiro ano a te whare katoa o Pineamine.

²⁰Kun Abner tuli Hebroniin kaksikymmentä miestä mukanaan, Daavid järjesti hänelle ja hänen seurueelleen pidot.

²⁰Heoi ka haere a Apanere ki a Rawiri ki Heperona, e rua tekau hoki tangata ona hoa. A tukua ana e Rawiri he hakari ma Apanere ratou ko ona hoa.

²¹Abner sanoi Daavidille: "Minä lähden nyt ja kokoan kaikki israelilaiset sinun luoksesi, herrani ja kuninkaani. He solmivat kanssasi liiton, ja sinusta tulee kaikkien niiden kuningas, joita tahdot hallita." Daavid saatteli Abnerin matkaan, ja hän lähti rauhassa menemään.

²¹Na ka mea a Apanere ki a Rawiri, Ka whakatika ahau, ka haere, a ka huihui mai i a Iharaira katoa ki toku ariki, ki te kingi; a ma ratou e whakarite kawenata ki a koe, a hei kingi koe mo nga mea katoa e hiahia ai tou wairua. Na tukua atu ana a Ap anere e Rawiri, a haere marie ana ia.

²²Samaan aikaan tulivat Daavidin miehet ja Joab ryöstöretkeltä runsaat saaliit mukanaan. Abner ei enää ollut Daavidin luona Hebronissa, sillä Daavid oli päästänyt hänet rauhassa lähtemään.

²²¶ Na ko te haerenga mai o nga tangata a Rawiri ratou ko Ioapa i te whai taua, he nui ano nga taonga i kawea mai e ratou: ko Apanere ia kahore i a Rawiri i Heperona; i tukua atu hoki ia, a haere marie ana.

²³Kun Joab saapui miehineen, hänelle kerrottiin, että Abner, Nerin poika, oli tullut kuninkaan luo ja että kuningas oli päästänyt hänet lähtemään.

²³A, no te taenga mai o Ioapa ratou ko tana ope katoa, ka korerotia te korero ki a Ioapa, I haere mai a Apanere tama a Nere ki te kingi; a tukua atu ana ia e ia, a haere marie ana ia.

²⁴Joab meni kuninkaan luo ja sanoi: "Mitä sinä olet tehnyt? Abner tuli sinun luoksesi, ja sinä annoit hänen mennä kaikessa rauhassa!

²⁴Na ka haere a Ioapa ki te kingi, a ka mea, He mahi aha tenei au? Nana, i haere mai a Apanere ki a koe: he aha ia i tukua atu ai e koe, a kua haere noa atu ia?

²⁵Tunnethan sinä Abnerin, Nerin pojan! Hän tuli sinua harhauttamaan, urkkimaan liikkeitäsi ja ottamaan selkoa kaikesta mitä teet."

²⁵E mohio ana koe ki a Apanere tama a Nere; i haere mai ia ki te tinihanga i a koe, kia mohio ai ia ki tou haerenga atu, ki tou haerenga mai, kia mohio ai hoki ki nga mea katoa e mea ai koe.

²⁶Sitten hän lähti Daavidin luota ja lähetti tämän tietämättä Abnerin perään sanansaattajia. Nämä käännyttivät Abnerin takaisin hänen ehdittyään Siran vesisäiliön luo.

²⁶Na ka puta a Ioapa ki waho i te aroaro o Rawiri, a unga tangata ana ki te whai i a Apanere, a whakahokia mai ana ia e ratou i te puna i Hiraha; ko Rawiri ia kihai i mohio.

²⁷Kun Abner palasi Hebroniin, Joab vei hänet syrjään porttiholviin muka puhuakseen hänen kanssaan kahden kesken. Siellä Joab pisti häntä vatsaan, niin että hän kuoli. Tämä oli kosto siitä, että Abner oli surmannut Joabin veljen Asaelin.

²⁷A, i te hokinga mai o Apanere ki Heperona, i a ia ano i te kuwaha, ka kawea ia e Ioapa ki tahaki; i mea kia ata korero ki a ia. Na patua ana ia i reira i te kopu, mate rawa, mo nga toto hoki o Atahere, o tona teina.

²⁸Saatuaan kuulla tämän Daavid sanoi: "Minä ja kuningassukuni olemme Herran edessä ikuisesti syyttömät Abnerin, Nerin pojan, kuolemaan.

²⁸A, no te rongonga o Rawiri i muri iho, ka mea, Kahore he hara oku, o toku kingitanga, i nga toto o Apanere tama a Nere i te aroaro o Ihowa a ake ake.

²⁹Langetkoon tämä syyllisyys Joabin päälle ja koko hänen isänsä suvulle! Olkoon Joabin suvussa aina vuototautisia ja spitaalisia, kepin varassa kulkevia, miekkaan sortuvia ja leivättömiä!"

²⁹Waiho kia tau iho ki runga ki te matenga o Ioapa, ki runga hoki i te whare katoa o tona papa: kaua hoki e kore i roto i te whare o Ioapa, tetahi i te mate rere, i te repera, i te whakawhirinaki ki te tokotoko, i te hinga i te hoari, i te kore ta ro ranei.

³⁰Joab ja hänen veljensä Abisai tappoivat näin Abnerin, koska hän oli Gibeonin taistelussa surmannut heidän veljensä Asaelin.

³⁰Heoi patua iho a Apanere e Ioapa raua ko Apihai, ko tona teina, hei utu mo to raua teina, mo Atahere, i whakamatea nei e ia ki Kipeono i te tatauranga.

³¹Daavid sanoi Joabille ja kaikille, jotka olivat paikalla: "Repäiskää vaatteenne, pukeutukaa säkkikankaaseen ja pitäkää valittajaiset Abnerille." Ja kuningas Daavid kulki paarien jäljessä,

³¹Na ka mea a Rawiri ki a Ioapa ratou ko tona nuinga katoa, Haea o koutou kakahu, whitikiria hoki he kakahu taratara ki a koutou, ka tangi ai ki a Apanere. I haere ano a Kingi Rawiri i muri i te amo.

³²kun he hautasivat Abnerin Hebroniin. Kuningas itki hänen haudallaan suureen ääneen, ja myös koko kansa itki.

³²Na ka tanumia a Apanere ki Heperona, a ka puaki te reo o te kingi, tangi ana i te urupa o Apanere; i tangi ano te iwi katoa.

³³Kuningas lauloi Abnerille tämän valituslaulun: -- Oliko Abnerin kuoltava niin kuin tyhmyri kuolee?

³³Na ka waiata apakura te kingi ki a Apanere, ka mea, Kia rite koia ki te matenga o te wairangi, te mate o Apanere?

³⁴Kätesi eivät olleet sidotut, jalkasi eivät olleet vaskikahleissa. Silti sinä kaaduit kuin kavalien rikollisten käsiin. Silloin kansa itki häntä yhä enemmän.

³⁴Kihai ou ringa i herea, kihai ou waewae i paiherea ki te rahiri: rite tonu tou hinganga ki te hinganga o te tangata i te aroaro o nga tamariki o te kino. I tangi ano te iwi katoa ki a ia.

³⁵Vielä päivänvalon aikaan väkijoukko tuli tarjoamaan Daavidille leipää. Mutta Daavid sanoi: "Kohdatkoon minua Jumalan viha nyt ja aina, jos ennen auringonlaskua maistan leipää tai mitään muutakaan."

³⁵Na ka haere mai te iwi katoa ki te mea i a Rawiri kia kai i te mea e awatea ana ano. Na ka oati a Rawiri, ka mea, Kia meatia mai tenei e te Atua ki ahau, me etahi atu mea ano, ki te pa ahau ki te taro, ki tetahi atu mea ranei, i te mea kahore an o i to noa te ra.

³⁶Nämä sanat olivat ihmisille mieleen niin kuin kaikki muukin, mitä kuningas teki.

³⁶Na ka mohio te iwi katoa, a pai tonu ki ta ratou titiro; pera tonu me nga mea katoa i meatia e te kingi, he pai kau ki te titiro a te iwi katoa.

³⁷Väkijoukko ja koko Israel ymmärsivät silloin, ettei kuninkaalla ollut osuutta Nerin pojan Abnerin surmaamiseen.

³⁷Na ka matau te iwi katoa ratou ko Iharaira katoa i taua ra ehara i te kingi nana i mea kia whakamatea a Apanere tama a Nere.

³⁸Kuningas sanoi miehilleen: "Te tiedätte, että tänään on Israelista kaatunut suuri päällikkö.

³⁸I mea hoki te kingi ki ana tangata, Kahore ianei koutou i matau, he rangatira, he tangata nui, kua hinga nei inaianei i roto i a Iharaira?

³⁹Minä olen kuitenkin vielä heikko, vaikka minut on voideltu kuninkaaksi. Nämä miehet, Serujan pojat, ovat minua vahvempia. Herra maksakoon tämän rikoksen tekijälle hänen tekonsa mukaan!"

³⁹Ko ahau hoki, ahakoa i whakawahia hei kingi, iwikore ana i tenei ra; he maro rawa moku enei tangata, nga tama a Teruia. Kia rite ki tana kino ta Ihowa utu ki te kaimahi o te kino.