¹"Jos kaikessa tottelette Herraa, Jumalaanne, ja tarkoin noudatatte hänen käskyjään, jotka minä teille annan, niin Herra asettaa teidät maan kaikkien kansojen yläpuolelle.

¹¶ A tenei ake, ki te ata whakarongo koe ki te reo o Ihowa, o tou Atua, ki te mau ki te mahi i ana whakahau katoa e whakahau atu nei ahau i tenei ra ki a koe, na ka whakanui a Ihowa, tou Atua, i a koe ki runga ake i nga iwi katoa o te whenua:

²Nämä siunaukset tulevat teidän osaksenne, kun vain tottelette Herraa, Jumalaanne.

²A ka tae mai enei manaaki katoa ki a koe, ka hopu i a koe, ki te whakarongo koe ki te reo o Ihowa, o tou Atua.

³"Herra siunaa teitä kaikkialla, missä olettekin.

³Ka manaakitia koe i roto i te pa, ka manaakitia hoki koe i te mara.

⁴"Siunattuja ovat teidän lapsenne, teidän maanne sato ja teidän karjanne vasikat ja karitsat.

⁴Ka manaakitia nga hua o tou kopu, me nga hua o tou oneone, me nga hua o au kararehe, nga uri o au kau, me nga kuao o au hipi.

⁵"Siunattuja ovat teidän viljakorinne ja taikinakaukalonne.

⁵Ka manaakitia tau kete me tau pokepokenga paraoa.

⁶"Olette siunattuja, kun palaatte kotiin. Olette siunattuja, kun lähdette matkaan.

⁶Ka manaakitia koe ina haere mai, ka manaakitia hoki ina haere atu.

⁷"Herra antaa teidän voittaa vihollisenne, jotka nousevat teitä vastaan. He hyökkäävät kimppuunne yhtenä joukkona, mutta hajaantuvat pakoon kaikkiin suuntiin.

⁷Ka meinga e Ihowa ou hoariri e whakatika ana ki a koe kia tukitukia i tou aroaro: kotahi ano te ara e puta mai ai ratou ki a koe, a e whitu nga ara e rere atu ai ratou i tou aroaro.

⁸"Herra antaa teille siunauksensa, hän siunaa vilja-aittanne ja antaa teidän menestyä kaikissa hankkeissanne. Herra siunaa teitä siinä maassa, jonka hän teille antaa.

⁸Ka whakahau a Ihowa i te manaaki mou, mo ou whare taonga, mo nga mea katoa hoki e toro atu ai tou ringa; a ka manaaki ia i a koe ki te whenua ka homai nei e Ihowa, e tou Atua, ki a koe.

⁹"Jos noudatatte Herran, Jumalanne, käskyjä ja kuljette hänen teitään, hän tekee teistä pyhän kansansa, kuten hän on teille vannonut.

⁹Ka whakatuturutia koe e Ihowa hei iwi tapu mana, ka peratia me tana i oati ai ki a koe; ki te mau koe ki nga whakahau a Ihowa, a tou Atua, ki te haere i ana huarahi.

¹⁰Kaikki kansat saavat nähdä, että Herra on ottanut teidät omaksi kansakseen, ja silloin ne pelkäävät teitä.

¹⁰A ka kite nga iwi katoa o te whenua kua huaina iho te ingoa o Ihowa ki a koe; a ka wehi i a koe.

¹¹Herra antaa teille runsain mitoin kaikkea hyvää: teille syntyy paljon lapsia, karjanne lisääntyy ja viljelyksenne tuottavat suuren sadon siinä maassa, jonka Herra teidän isillenne vannomallaan valalla on luvannut antaa teille.

¹¹A ka whakanui rawa a Ihowa i te pai mou, ka whai hua hoki tou kopu, ka whai hua au kararehe, ka whai hua tou oneone, i te whenua i oati ai a Ihowa ki ou matua kia hoatu ki a koe.

¹²Herra avaa teille aarreaittansa, taivaan, niin että maa saa sadetta ajallaan, ja hän siunaa teidän kaikki toimenne. Te pystytte antamaan lainaa monille muille kansoille, mutta teidän itsenne ei tarvitse ottaa lainaa muilta.

¹²Ka whakatuwheratia e Ihowa ki a koe tana taonga pai, te rangi hei homai i te ua ki tou whenua i tona po ano, hei manaaki hoki i nga mahi katoa a tou ringa: a ka tuku moni atu koe ki nga iwi maha, e kore ano koe e tango i te moni tarewa.

¹³Herra asettaa teidät ensimmäisiksi, ja te nousette muiden silmissä aina vain ylemmäksi, jos tottelette Herran, Jumalanne, käskyjä, jotka minä teille annan, ja noudatatte niitä ja elätte niiden mukaan.

¹³A ka meinga koe e Ihowa hei upoko, e kore hoki e waiho hei hiku; ki runga anake koe, a kahore ki raro; ki te whakarongo koe ki nga whakahau a Ihowa, a tou Atua, e whakahau atu nei ahau i tenei ra ki a koe, a ka puritia e koe, ka mahia;

¹⁴Ette saa poiketa oikealle ettekä vasemmalle siltä tieltä, jonka minä teille osoitan. Älkää antautuko palvelemaan vieraita jumalia.

¹⁴Ki te kore e peka atu i tetahi o nga kupu e whakahau nei ahau i tenei ra ki a koe, ki matau ranei, ki maui ranei, whai ai ki nga atua ke, mahi ai ki a ratou.

¹⁵"Jos ette tottele Herraa, Jumalaanne, ettekä tarkoin noudata kaikkia hänen käskyjään ja säädöksiään, jotka minä teille annan, niin teitä kohtaavat nämä kiroukset:

¹⁵¶ Engari ki te kore koe e whakarongo ki te reo o Ihowa, o tou Atua, e mau hoki ki te mahi i ana whakahau katoa, i ana tikanga, e whakahau atu nei ahau i tenei ra ki a koe; na ka tae mai ki a koe, ka hopu i a koe, enei kanga katoa.

¹⁶"Te olette kirottuja kaikkialla, missä olettekin.

¹⁶Ka kanga koe i te pa, ka kanga koe i te mara.

¹⁷"Kirottuja ovat teidän viljakorinne ja taikinakaukalonne.

¹⁷Ka kanga tau kete me tau pokepokenga paraoa.

¹⁸"Kirottuja ovat teidän lapsenne, teidän maanne sato ja teidän karjanne vasikat ja karitsat.

¹⁸Ka kanga te hua o tou kopu, me te hua o tou oneone, te uri o au kau, me nga kuao o au hipi.

¹⁹"Olette kirottuja, kun palaatte kotiin. Olette kirottuja, kun lähdette matkaan.

¹⁹Ka kanga koe i tou haerenga mai, ka kanga hoki koe i tou haerenga atu.

²⁰"Herra lähettää teidän keskuuteenne kirouksen: teittepä mitä tahansa, hän saattaa teidät kauhun ja sekasorron valtaan, ja pian te tuhoudutte ja häviätte maan päältä pahojen tekojenne tähden, kun hylkäsitte Herran.

²⁰Ka tukua e Ihowa ki a koe te kanga, te tuatea me te whakatupehupehu, ki nga mea katoa e toro atu ai tou ringa ki te mahi, kia ngaro ra ano koe, kia hohoro ra ano te mate atu; mo te kino o au mahi, i whakarere nei koe i ahau.

²¹Hän tartuttaa teihin ruton, kunnes on hävittänyt teidät siitä maasta, jota olette menossa ottamaan haltuunne.

²¹Ka meinga e Ihowa te mate uruta kia piri tonu ki a koe, kia whakapotoa atu ra ano koe e ia i runga i te whenua e haere atu na koe ki reira ki te tango.

²²Herra lyö teitä hivuttavalla taudilla, kuumeella ja tulehduksilla, polttavalla helteellä ja kuivuudella, viljaruosteella ja nokitähkällä, ja te saatte kärsiä niistä, kunnes teitä ei enää ole.

²²Ka whiua koe e Ihowa ki te kohi, ki te kirika, ki te mumura, ki te toronga nui, ki te hoari, ki te tauraki, te hopurupuru; a ka whai ena i a koe a ngaro noa koe.

²³Taivas teidän yllänne on oleva pronssia, ja maa on oleva rautaa teidän allanne.

²³A ka whakaparahi tou rangi i runga i tou mahunga, ka whakarino hoki te whenua i raro i a koe.

²⁴Herra antaa sateen langeta maahanne tuhkana; teidän päällenne sataa taivaasta hiekkaa, ja te menehdytte.

²⁴Ka homai e Ihowa hei ua mo tou whenua te puehu me te nehu: ka rere iho taua mea i te rangi ki runga ki a koe, kia ngaro ra ano koe.

²⁵"Herra sallii vihollistenne lyödä teidät. Te hyökkäätte heidän kimppuunsa yhtenä joukkona, mutta hajaannutte pakoon kaikkiin suuntiin, ja kaikki kansat kauhistelevat teidän kohtaloanne.

²⁵Ka mea a Ihowa kia patua koe ki te aroaro o ou hoariri: kotahi ano te ara e haere atu ai koe ki a ia, a e whitu nga ara e rere ai koe i tona aroaro: a ka makamakaia haeretia koe i waenganui o nga rangatiratanga katoa o te whenua.

²⁶Teidän ruumiinne joutuvat haaskalintujen ja villieläinten ruoaksi, eikä ole ketään, joka sen estäisi.

²⁶A ka ai tou tinana mate hei kai ma nga manu katoa o te rangi, ma nga karaehe hoki o te whenua, a kahore he tangata hei whakawehi atu i a ratou.

²⁷"Herra lyö teitä paiseilla, kuten hän löi egyptiläisiä, hän lyö teitä ajoksilla, ihottumilla ja syyhytaudeilla, eivätkä ne koskaan parane.

²⁷Ka patu a Ihowa i a koe ki te tuwhenua o Ihipa, ki nga pukupuku, ki te papaka, ki te waihakihaki hoki, e kore nei koe e taea te rongoa.

²⁸Herra lyö teitä sokeudella ja hulluudella, ja te joudutte pois tolaltanne,

²⁸Ka patu a Ihowa i a koe ki te porangi, ki te matapo, ki te ngakau pohehe:

²⁹niin että keskellä päivää haparoitte pimeässä kuin sokeat ettekä onnistu missään toimissanne. Teitä sorretaan ja riistetään alinomaa, eikä kukaan tule avuksenne.

²⁹A ka whawha koe i te tino awatea, ka pera me te tangata matapo e whawha nei i roto i te pouri, a e kore e whiwhi i ou huarahi: a ka waiho koe hei tukinotanga kautanga, hei murunga i nga ra katoa, a kahore he kaiwhakaora mou.

³⁰"Kun joku teistä kihlaa naisen, toinen mies makaa hänet. Te rakennatte talon, mutta ette saa asua siinä. Kun istutatte viinitarhan, ette pääse korjaamaan sen satoa.

³⁰Ka taumau koe i te wahine, a he tangata ke mana ia e moe: ka mahi koe i te whare, a e kore koe e noho ki roto: ka whakato koe i te mara waina, a e kore koe e kai i ona hua.

³¹Teidän nautanne teurastetaan silmienne edessä, mutta ette saa syödä niiden lihaa. Te näette omin silmin, kun aasinne varastetaan teiltä, mutta ette saa niitä takaisin. Teidän lampaanne ja vuohenne joutuvat vihollisillenne, eikä kukaan auta teitä.

³¹Ka patua tau kau i mua i ou kanohi, a e kore koe e kai i tetahi wahi ona: ko tau kaihe ka pahuatia atu i tou aroaro, e kore e whakahokia ki a koe: ko au hipi ka hoatu ma ou hoariri, a kahore ou tangata hei whakaora i a koe.

³²Te näette, miten poikanne ja tyttärenne joutuvat vieraan kansan käsiin, ja teidän silmänne riutuvat, kun alinomaa ikävöitte heitä ettekä voi heitä auttaa.

³²Ko au tama me au tamahine ka hoatu ki te iwi ke, a ka matawaia ou kanohi i te tirohanga ki a ratou, a pau noa te ra: kahore hoki he kaha i tou ringa.

³³Sen, minkä työllä ja vaivalla olette hankkineet, syö kansa, jota ette tunne. Teitä sorretaan ja riistetään kaiken aikaa.

³³Ko nga hua o tou oneone me tou uauatanga katoa, ka kainga e tetahi iwi kihai nei i mohiotia e koe; a hei tukinotanga kautanga koe, hei kurunga i nga ra katoa:

³⁴Te menetätte järkenne kaiken sen vuoksi, mitä joudutte näkemään.

³⁴A ka haurangi koe i te kitenga a ou kanohi e kite ai koe.

³⁵Herra lyö teitä nostattamalla polviinne ja reisiinne pahoja paiseita. Ne leviävät yli koko ruumiinne eivätkä parane.

³⁵Ka patu a Ihowa i a koe, i nga turi, i nga waewae, ki te tuwhenua kino e kore e taea te rongoa, i te kapu o tou waewae, a tae noa ki tou tumuaki.

³⁶Herra vie teidät ja kuninkaan, jonka olette asettaneet hallitsijaksenne, vieraan kansan keskelle, jota ette tunne ja jota eivät isännekään tunteneet, ja te joudutte siellä palvelemaan puusta ja kivestä tehtyjä jumalia.

³⁶Ka whakaheke atu a Ihowa i a koe, i tou kingi hoki e meatia e koe hei kingi mou, ki te iwi kihai nei koe i mohio, koutou ko ou matua; a ka mahi koe i reira ki nga atua ke, ki te rakau, ki te kohatu.

³⁷Kaikissa niissä kansoissa, joiden sekaan teidät ajetaan, teidän kohtalonne herättää kauhistusta, ja teistä tulee niille varoittava esimerkki ja pilkan kohde.

³⁷A ka waiho koe hei miharotanga, hei whakatauki, hei taunu i roto i nga iwi katoa e kawea atu ai koe e Ihowa ki reira.

³⁸"Te kylvätte peltoihinne paljon siementä, mutta korjaatte vain kourallisen, sillä heinäsirkat ahmivat kaiken.

³⁸He nui te purapura e kawea atu e koe ki te mara, a he iti tau e kohikohi mai ai; ka pau hoki i te mawhitiwhiti.

³⁹Te istutatte viinitarhoja ja viljelette viiniä, mutta ette pääse korjaamaan rypäleitä ettekä saa viiniä juodaksenne, sillä toukat syövät sadon.

³⁹Ka whakatokia e koe, ka mahia nga mara waina, ko te waina ia e kore e inumia e koe, e kore ano e whakiia nga hua; ka kainga hoki e te huhu.

⁴⁰Oliivipuita kasvaa kaikkialla maassanne, mutta teillä ei ole öljyä itsenne voitelemiseen, sillä oliivit varisevat ennen aikojaan maahan.

⁴⁰Ka whai oriwa koe puta noa i ou rohe katoa, ko te hinu ia e kore e whakawahia e koe; no te mea ka horo nga hua o au oriwa.

⁴¹Teille syntyy poikia ja tyttäriä, mutta ette saa pitää heitä ominanne, vaan he joutuvat vankeuteen.

⁴¹Ka whanau he tama mau, he tamahine, otiia e kore e waiho mau; ka riro hoki ratou ki te herehere.

⁴²Maanne kaikki puut ja hedelmät joutuvat tuholaisten saaliiksi.

⁴²Ko au rakau katoa me nga hua o tou oneone ka pau i te mawhitiwhiti.

⁴³Teidän keskuudessanne asuvat muukalaiset saavat yhä enemmän valtaa, mutta te itse vain heikkenette.

⁴³Ko te manene i roto i a koe ka kaka ake ki runga i a koe, ki runga noa atu; ko koe ia ka heke iho ki raro, a ki raro noa iho.

⁴⁴Muukalaiset voivat antaa lainaa teille, mutta te ette pysty lainaamaan heille. He nousevat ensimmäisiksi ja te jäätte viimeisiksi.

⁴⁴Ko ia hei homai i te moni tarewa ki a koe, ko koe ia e kore e hoatu i te mea tarewa ki a ia: ko ia hei pane, ko koe hei hiku.

⁴⁵"Teidän osaksenne tulevat kaikki nämä kiroukset. Ne kohtaavat teitä ja lankeavat teidän päällenne, ja viimein te tuhoudutte, koska ette totelleet Herraa, Jumalaanne, ettekä noudattaneet hänen käskyjään ja säädöksiään, jotka hän teille antoi.

⁴⁵¶ A ka tae enei kanga ki a koe, ka whai i a koe, ka hopu ano i a koe, kia huna ra ano koe; mou kihai i whakarongo ki te reo o Ihowa, o tou Atua, kihai i mau ki ana whakahau, ki ana tikanga i whakahaua e ia ki a koe;

⁴⁶Nämä kiroukset ovat ikuisina todisteina ja tunnusmerkkeinä teidän ja jälkeläistenne osaksi tulleesta rangaistuksesta.

⁴⁶A ka piri ena ki a koe hei tohu, hei miharotanga, ki ou uri ano hoki a ake ake:

⁴⁷"Koska te ette palvelleet Herraa, Jumalaanne, iloisin mielin ja sydämen halusta, vaikka teillä oli kaikkea yltäkyllin,

⁴⁷Mou kihai i mahi ki a Ihowa, ki tou Atua, i runga i te koa, me te ngakau hari mo te huanga o nga mea katoa:

⁴⁸te joudutte nälissänne ja janoissanne, alastomina ja kaikkea puutetta kärsien palvelemaan vihollisianne, jotka Herra lähettää kimppuunne. Hän panee teidät kantamaan rautaista iestä, kunnes tuhoudutte.

⁴⁸Koia ka mahi koe ki ou hoariri, e tukua mai e Ihowa ki a koe, i runga i te matekai, i te matewai me te kakahukore, me te kore hoki o nga mea katoa: a ka hoatu e ia he ioka rino ki tou kaki a ngaro noa koe i a ia.

⁴⁹"Kaukaa maan äärestä Herra lähettää kansan, jonka kieltä te ette ymmärrä. Kotkan lailla sen soturit hyökkäävät teidän kimppuunne.

⁴⁹Ka hapainga mai e Ihowa ki a koe he iwi no tawhiti, no te pito o te whenua, ano he ekara e rere ana; he iwi e kore e mohiotia e koe tona reo;

⁵⁰He ovat häikäilemätöntä kansaa, joka ei kunnioita vanhusta eikä sääli poikasta.

⁵⁰He iwi mata hinana, e kore e whakapai ki te kanohi o te koroheke, e kore hoki e tohu i te taitamariki:

⁵¹Heidän joukkonsa syövät teidän karjanne ja satonne, niin että näännytte nälkään. Teille ei jää mitään, ei viljaa, ei viiniä eikä öljyä, ei vasikoita eikä karitsoita, ja niin te tuhoudutte.

⁵¹A ka kainga e ia nga hua o au kararehe, te hua hoki o tou oneone, a huna noatia koe: a e kore e toe i a ia he witi mau, he waina, he hinu ranei, nga uri ranei o au kau, me nga kuao o au hipi, a meinga ra ano koe e ia kia ngaro.

⁵²He piirittävät kaupunkejanne joka puolella maatanne, kunnes niiden korkeat muurit, joiden vahvuuteen luotitte, ovat sortuneet. Kun vihollisenne käyvät kaupunkienne kimppuun kaikkialla siinä maassa, jonka Herra, teidän Jumalanne, on teille antanut,

⁵²A ka whakapaea koe e ia i roto i ou kuwaha katoa, e whenuku noa ou taiepa teitei, kaha hoki, i whakamanamana ai koe, a puta noa i tou whenua: a ka whakapae ia i a koe i roto i ou kuwaha katoa, puta noa i tou whenua, i homai nei e Ihowa, e tou At ua, ki a koe.

⁵³he piirittävät teitä niin ankarasti, että te nälkänne ahdistamina syötte omia lapsianne, poikianne ja tyttäriänne, jotka olette saaneet Herralta, Jumalaltanne.

⁵³A ka kai koe i te hua o tou kopu, i te kikokiko o au tama, o au tamahine, e homai e Ihowa, e tou Atua, ki a koe; i te whakapaenga, i te kopaninga hoki, e kopania ai koe e ou hoariri:

⁵⁴"Kaikkein herkin ja hienoinkin mies katsoo silloin karsain silmin veljeään, omaa vaimoaan ja vielä jäljellä olevia lapsiaan,

⁵⁴Ko te tangata whakatarapi i roto i a koutou, whakaahu noa iho, ka he tona kanohi ki tona teina, ki te wahine hoki o tona uma, a ki te morehu o ana tamariki e toe ana ki a ia:

⁵⁵koska ei halua jakaa heidän kanssaan omien lastensa lihaa, jota hän itse syö, kun hänellä ei ole enää muuta jäljellä siinä puutteessa ja ahdingossa, johon kaupunkejanne piirittävä vihollinen on teidät saattanut.

⁵⁵E kore ai e hoatu e ia ki tetahi o ratou tetahi wahi o te kikokiko o ana tamariki, e kainga e ia, no te mea kahore he mea e toe ana ki a ia; i te whakapaenga, i te kopaninga, e kopania ai koe e ou hoariri i roto i ou kuwaha katoa.

⁵⁶Kaikkein hienoin ja hemmotelluin nainen, joka hienouttaan ei koskaan ole kävellyt askeltakaan, katsoo silloin karsain silmin omaa miestään, poikaansa ja tytärtään

⁵⁶Ko te wahine whakatarapi i roto i a koutou, whakaahu noa iho, e kore nei e whakamatau atu ki te whakatu i te kapu o tona waewae ki te whenua, i te whakatarapi hoki, i te whakaahu, ka kino tona kanohi ki te tane o tona uma, ki tana tama, ki tana tamahine hoki;

⁵⁷eikä anna heille lapsia, jotka hän synnyttää, eikä jälkeisiään, jotka tulevat hänen kohdustaan, vaan syö ne itse salaa nälkänsä pakottamana siinä hädässä ja ahdingossa, johon kaupunkejanne piirittävä vihollinen on teidät saattanut.

⁵⁷Ki tana potiki hoki e puta mai i waenganui o ona waewae, ki ana tamariki hoki e whanau i roto i a ia; ka kainga pukutia hoki e ia i te kore o nga mea katoa: i te whakapaenga, i te kopaninga, e kopania ai koe e ou hoariri i roto i ou kuwaha.

⁵⁸"Jos ette tarkoin noudata tähän kirjaan kirjoitetun lain määräyksiä ettekä kunnioita Herran, Jumalanne, suurta ja pelottavaa nimeä,

⁵⁸Ki te kahore koe e mahara kia mahia nga kupu katoa o tenei ture e tuhituhia nei ki tenei pukapuka, kia wehi koe i tenei ingoa whai kororia, ingoa whakamataku, i a IHOWA, I TOU ATUA;

⁵⁹Herra saattaa teidät ja teidän jälkeläisenne kärsimään ankarista ja pitkällisistä vitsauksista ja pahoista, parantumattomista sairauksista.

⁵⁹Na ka meinga e Ihowa ou whiunga kia miharotia, me nga whiunga o ou uri, he whiunga nunui, kawenga roa hoki, me nga mate ngau kino, kawenga roa hoki.

⁶⁰Hän tuo teille taas kaikki Egyptin taudit, joita pelkäätte, ja tartuttaa ne teihin.

⁶⁰A ka whakapangia ano e ia ki a koe nga mate katoa o Ihipa, i wehi ra koe; a ka piri ki a koe.

⁶¹Herra lähettää teidän vaivaksenne kaikki sellaisetkin sairaudet ja vitsaukset, joita tässä lain kirjassa ei ole edes mainittu, ja te tuhoudutte.

⁶¹Me nga mate katoa me nga whiu katoa, kahore nei i tuhituhia ki te pukapuka o tenei ture, ka whakapangia e Ihowa ki a koe, a huna noatia koe.

⁶²Teistä, joita ennen oli yhtä paljon kuin tähtiä taivaalla, jää jäljelle vain vähäinen joukko, koska ette totelleet Herraa, Jumalaanne.

⁶²A ka mahue iho koutou he hunga torutoru, koutou i rite nei ki nga whetu o te rangi te tini; no te mea kihai koe i whakarongo ki te reo o Ihowa, o tou Atua.

⁶³Ennen Herra iloitsi antaessaan teidän menestyä ja lisääntyä, nyt hän iloitsee hävittäessään ja tuhotessaan teitä. Teidät repäistään pois siitä maasta, jota nyt olette menossa ottamaan haltuunne.

⁶³Na ka rite ki te koa o Ihowa i tana whakawhiwhinga i a koutou ki te pai, i tana whakanuinga hoki i a koutou; ka pena ano hoki te koa o Ihowa ki te mea i a koutou kia ngaro, ki te huna rawa atu i a koutou; a ka hutia atu koutou i te whenua e haer e atu nei koutou ki reira ki te tango.

⁶⁴"Herra hajottaa teidät kaikkien kansojen sekaan kautta koko maanpiirin, ja te joudutte palvelemaan vieraita jumalia, joita ette tunne ja joita eivät isännekään tunteneet, puisia ja kivisiä jumalia.

⁶⁴A ka whakamararatia koe e Ihowa ki waenga i nga iwi katoa, i tetahi pito o te whenua tae noa atu ki tetahi pito o te whenua; a ka mahi koe i reira ki nga atua ke, kahore nei koe i mohio, koutou tahi ko ou matua, ki te rakau, ki te kohatu.

⁶⁵Vieraiden kansojen keskuudessa te ette koskaan löydä rauhaa eikä teillä ole edes jalansijaa, mihin voisitte pysähtyä levähtämään. Herra tekee teidät siellä pelokkaiksi ja aroiksi, hän riuduttaa silmänne ja lannistaa mielenne.

⁶⁵A e kore e ta tou manawa i roto i ena iwi, kahore hoki he okiokinga mo te kapu o tou waewae; engari ka homai e Ihowa ki a koe i reira he manawa hehe, he kanohi haumaruru, me te ngakau tuatea:

⁶⁶Henkenne on aina hiuskarvan varassa; päivin ja öin te elätte pelon vallassa ettekä koskaan voi olla varmoja hengestänne.

⁶⁶A ka tarewa noa tou ora i tou aroaro; ka wehi koe i te po, i te ao, a kahore he tuturutanga mo tou ora;

⁶⁷Aamulla te sanotte: 'Kunpa olisi ilta', ja illalla: 'Kunpa aamu jo koittaisi!' Näin suuri on pelko sydämessänne kaiken sen takia, mitä näette.

⁶⁷I te ata ka mea koe, Aue, te ahiahi noa! a i te ahiahi ka mea koe, Aue, te awatea noa! i te pawera hoki o tou ngakau e pawera ai koe, i te kitenga hoki a ou kanohi e kite ai koe.

⁶⁸Herra vie teidät laivoilla takaisin Egyptiin, vaikka minä sanoin, ettette koskaan enää palaa sinne. Siellä te kaupittelette itseänne vihollisillenne orjiksi ja orjattariksi, mutta kukaan ei teitä huoli."

⁶⁸A ka whakahoki a Ihowa i a koe ki Ihipa i runga kaipuke, na te huarahi i korero ra ahau ki a koe, E kore koe e kite i reira a muri ake nei: a ka hoko koutou i a koutou i reira ki o koutou hoariri hei pononga tane, hei pononga wahine, a kahore he tangata hei hoko.