¹"Nämä ovat ne säädökset, jotka sinun tulee asettaa israelilaisille:

¹¶ A ko nga whakariteritenga enei e whakatakotoria e koe ki to ratou aroaro.

²Kun ostat heprealaisen orjan, hänen on oltava orjana kuusi vuotta. Seitsemäntenä vuotena hänet on päästettävä vapaaksi maksutta.

²Ki te hoki koe i tetahi pononga Hiperu, e ono nga tau e mahi i a ia: a i te whitu ka haere noa atu, kaua he utu.

³Jos hän on tullut yksinään, hän saakoon myös lähteä yksinään. Mutta jos hänellä jo tullessaan oli vaimo, vaimo saakoon lähteä hänen mukanaan.

³Ki te mea he takakau ia i tona haerenga mai, me haere atu ano he takakau: ki te mea he wahine tana, ko raua ko tana wahine e haere.

⁴Jos hänen isäntänsä on antanut hänelle vaimon ja vaimo on synnyttänyt hänelle poikia tai tyttäriä, on vaimon ja lasten jäätävä isännälle, ja mies pääsköön vapaaksi yksinään.

⁴Ki te mea na tona ariki te wahine i hoatu ki a ia, a ka whanau a raua tama, tamahine ranei; ma tona ariki te wahine ratou ko ana tamariki, ko ia anake e haere.

⁵Mutta jos orja vakuuttaa: 'Minä rakastan isäntääni, vaimoani ja lapsiani enkä halua vapaaksi',

⁵A ki te mea matanui te pononga, E aroha ana ahau ki toku ariki, ki taku wahine, ki aku tamariki; e kore ahau e haere noa atu:

⁶niin isäntä vieköön hänet Jumalan eteen ja asettakoon hänet sitten ovea tai ovenpieltä vasten ja lävistäköön hänen korvalehtensä naskalilla, ja hän jääköön ainiaaksi isäntänsä orjaksi.

⁶Na, me kawe ia e tona ariki ki te Atua; me kawe hoki ia e ia ki te tatau, ki te pou ranei o te tatau: a ka pokaia tona taringa e tona ariki ki te oka; a ka oti iho ia hei kaimahi mana.

⁷"Jos joku myy tyttärensä orjattareksi, tyttö ei pääse vapaaksi niin kuin miesorjat.

⁷Ki te hokona atu hoki e tetahi tangata tana tamahine hei pononga, e kore e rite tona haerenga ki waho ki te haerenga o nga pononga tane.

⁸Jos isäntä ei pidä orjattaresta, jonka on luvannut ottaa itselleen, hänen on sallittava, että orjatar ostetaan jälleen vapaaksi. Toisen kansan jäsenelle hänellä ei ole oikeutta myydä tyttöä, jos hän on rikkonut antamansa lupauksen.

⁸Ki te kino ia ki te titiro a tona ariki, i taumau nei i a ia mana, na, me whakahoki ia mo tetahi utu: e kore e ahei te hoko i a ia ki tetahi iwi ke; mona hoki i tinihanga ki a ia.

⁹Jos hän taas määrää tytön pojalleen, tyttöä on kohdeltava kuin vapaan miehen tytärtä.

⁹A ki te taumautia ia e ia ma tana tama, kia rite ki te tikanga ki nga tamahine tupu tana e mea ai ki a ia.

¹⁰Jos isäntä ottaa toisen vaimon, hän ei saa vähentää ensimmäisen ruokaa, vaatetusta eikä aviollisia oikeuksia.

¹⁰Ki te tango ia i tetahi atu wahine mana kaua e whakaititia e ia te kai ma tera, te kakahu mona, me ta raua moe tahi.

¹¹Mutta ellei mies täytä velvollisuuttaan näissä kolmessa asiassa, vaimo pääsköön lähtemään ilman korvausta.

¹¹A ki te kahore enei mea e toru e meatia e ia ki a ia, na, me haere noa atu ia, kaua he moni.

¹²"Jos joku vahingoittaa toista, niin että tämä kuolee, häntä rangaistakoon kuolemalla.

¹²¶ Ki te patu tetahi i te tangata kia mate, me tino whakamate ano ia.

¹³Mutta ellei hän tehnyt sitä tahallaan, vaan Jumala antoi sen tapahtua hänen kätensä kautta, hän voi paeta paikkaan, jonka minä osoitan.

¹³A ki te kahore tetahi e whanga atu, a ka mea te Atua kia tupono ki tona ringa; na, maku e whakarite ki a koe te wahi e rere ai ia.

¹⁴Mutta jos joku tekee niin pahasti, että salakavalasti murhaa toisen ihmisen, hänet on minun alttarinikin äärestä haettava surmattavaksi.

¹⁴Tena ko tenei i poka noa te tangata ki tona hoa, ki te kohuru tinihanga i a ia; me tango ia e koe i taku aata, kia mate ai ia.

¹⁵Jos joku lyö isäänsä tai äitiään, häntä rangaistakoon kuolemalla.

¹⁵Me tino whakamate ano hoki te tangata e patu ana i tona papa, i tona whaea ranei.

¹⁶Jos joku syyllistyy ihmisryöstöön, häntä rangaistakoon kuolemalla katsomatta siihen, myykö hän ryöstetyn vai löydetäänkö tämä hänen hallustaan.

¹⁶Ko te tangata hoki e tahae ana i tetahi tangata, a hokona ana e ia, e kitea ana ranei ki tona ringa, me tino whakamate ano ia.

¹⁷Jos joku kiroaa isäänsä tai äitiään, häntä rangaistakoon kuolemalla.

¹⁷Me tino whakamate ano hoki te tangata e kanga ana i tona papa, i tona whaea ranei.

¹⁸"Jos joku riidellessään lyö toista kivellä tai lapiolla, niin että tämä joutuu vuoteenomaksi mutta ei kuole

¹⁸Ki te whawhai hoki etahi tangata ki a raua a ka akina tona hoa e tetahi ki te kohatu, ka motokia ranei, a kahore ia e mate, engari ka takoto i runga i te moenga;

¹⁹vaan toipuu ja pystyy liikkumaan ulkosalla kepin varassa, niin lyöjää älköön rangaistako. Hänen tulee silti maksaa toiselle korvaus sairauden ajalta ja huolehtia hänen parantumisestaan.

¹⁹Ki te ara ake ia, a ka haereere ki waho me te toko i tana tokotoko, katahi ka kore te hara o te tangata i patua ai ia; otiia me utu e ia tona whakamangeretanga ki te mahi, me mea hoki kia ata rongoatia kia ora ai.

²⁰Jos joku lyö orjaansa tai orjatartaan kepillä ja tämä kuolee siihen paikkaan, lyöjä on ansainnut rangaistuksen.

²⁰Ki te patu hoki te tangata i tana pononga tane, i tana pononga wahine ranei, ki te rakau, a ka mate i raro iho i tona ringa; me ata takitaki tona matenga.

²¹Mutta jos orja pysyy hengissä päivän tai kaksi, isäntää älköön rangaistako; onhan orja hänen omaisuuttaan.

²¹Otiia ki te ora ia, kotahi, e rua ranei, nga ra, e kore e takitakina: no te mea ko tana moni ia.

²²Jos ihmiset tappelevat keskenään ja samalla töytäisevät raskaana olevaa naista, niin että hän saa keskenmenon mutta hänelle ei aiheudu muuta vahinkoa, lyöjä maksakoon sakkoa sen mukaan, mitä naisen aviomies vaatii tai miten asia oikeudessa ratkaistaan.

²²¶ Ki te whawhai etahi tangata ki a ratou, a ka whara tetahi wahine e hapu ana, a ka materoto tana tamaiti, otiia kahore atu he he, me tango he utu i a ia, ara ta te tahu o te wahine e whakarite ai ki a ia; hei ta nga kaiwhakawa e mea ai tana e hom ai ai.

²³Mutta jos muuta vahinkoa tapahtuu, annettakoon henki hengestä,

²³Engari ki te mate, na, me homai e koe he mate hei utu mo te mate,

²⁴silmä silmästä, hammas hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta,

²⁴He kanohi mo te kanohi, he niho mo te niho, he ringa mo te ringa, he waewae mo te waewae,

²⁵palovamma palovammasta, haava haavasta, ruhje ruhjeesta.

²⁵He wera mo te wera, he motu mo te motu, he karawarawa mo te karawarawa.

²⁶Jos joku lyö orjaltaan tai orjattareltaan silmän sokeaksi, hän päästäköön tämän vapauteen hyvitykseksi silmästä.

²⁶Ki te patua e te tangata te kanohi o tana pononga tane, te kanohi ranei o tana pononga wahine, a ka matapotia; me tuku kia haere noa atu, hei utu mo tona kanohi.

²⁷Jos hän lyö orjaltaan tai orjattareltaan hampaan suusta, hän päästäköön tämän vapauteen hyvitykseksi hampaasta.

²⁷A ki te patua e ia kia marere te niho o tana pononga tane, te niho ranei o tana pononga wahine; me tuku kia haere noa atu, hei utu mo tona niho.

²⁸"Jos härkä puskee miehen tai naisen kuoliaaksi, härkä kivitettäköön hengiltä älköönkä sen lihaa syötäkö, mutta eläimen omistaja pysyy syyttömänä.

²⁸Ki te werohia tetahi tangata, tetahi wahine ranei, e te kau, a ka mate; me tino aki te kau ki te kohatu, kaua ano hoki ona kikokiko e kainga; a ka tukua noatia atu te rangatira o te kau.

²⁹Mutta jos härkä on jo entuudestaan tunnettu vihaiseksi ja puskijaksi eikä sen omistaja ole varoituksista huolimatta estänyt sitä karkaamasta ja jos härkä sitten surmaa miehen tai naisen, se kivitettäköön ja myös sen omistaja surmattakoon.

²⁹Otiia ki te mea he kau wero ia no mua, a kua whakaaturia ki tona rangatira, a kahore ia e tiaki i a ia, a ka mate i a ia tetahi tangata, tetahi wahine ranei; me aki te kau ki te kohatu, me whakamate ano hoki tona rangatira.

³⁰Jos kuitenkin katsotaan kohtuulliseksi, että hän henkensä lunnaiksi maksaa hyvitysmaksun, hänen on annettava niin paljon kuin hänen maksettavakseen määrätään.

³⁰Ki te whakaritea kia homai e ia he moni, me homai e ia hei utu mo tona ora te mea i whakaritea ki a ia.

³¹Jos härkä puskee kuoliaaksi vapaan miehen pojan tai tyttären, olkoon laki sama.

³¹Ki te mea he tama, he kotiro ranei i werohia e ia, kia rite ano ki tenei tikanga te meatanga ki a ia.

³²Jos härkä puskee kuoliaaksi orjan tai orjattaren, omistaja maksakoon orjan isännälle kolmekymmentä sekeliä hopeaa ja eläin kivitettäköön.

³²Ki te wero te kau i tetahi pononga tane, i tetahi pononga wahine ranei; kia toru tekau nga hekere hiriwa e homai ki to raua ariki, me aki hoki te kau ki te kohatu.

³³"Jos joku avaa kaivon kannen tai louhii vesisäiliön eikä peitä sitä kannella ja jos sitten härkä tai aasi putoaa siihen,

³³Ki te whakatuwhera hoki te tangata i tetahi poka, ki te keria ranei e te tangata tetahi poka, a e kore e hipokina e ia, a ka taka he kau, he kaihe ranei ki roto;

³⁴kaivon omistaja maksakoon korvauksen eläimen omistajalle, mutta kuollut eläin jääköön maksajan omaksi.

³⁴Me utu e te tangata nana te poka, me homai he moni e ia ki to raua ariki; a mana te mea mate.

³⁵"Jos härkä puskee toisen härkää, niin että se kuolee, omistajat myykööt elävän härän ja jakakoot keskenään siitä saadun hinnan. Samoin he jakakoot kuolleen eläimen.

³⁵Ki te tukia te kau a tetahi tangata e te kau e tetahi, a ka mate; na, me hoko e raua te kau ora, ka wehe ai i ona tutu; me wehe ano hoki e raua te mea kua mate.

³⁶Jos taas härkä on jo entuudestaan tunnettu puskijaksi eikä sen omistaja ole pitänyt sitä silmällä, hän korvatkoon härän härällä, ja kuollut eläin jääköön maksajan omaksi.

³⁶Otiia ki te mea i mohiotia he kau wero ia no mua, a kahore i tiakina e tona ariki, me utu e ia te kau ki te kau; a mana te mea mate.