¹Persian kuninkaan Artakserkseen hallituskaudella Jerusalemiin saapui Esra, Serajan poika. Hänen isoisänsä oli Asarja, tämän isä Hilkia,

¹¶ I muri i enei mea, i te kingitanga o Arataherehe kingi o Pahia, na ko Etera tama a Heraia, tama a Ataria, tama a Hirikia,

²tämän Sallum, tämän Sadok, tämän Ahitub,

²Tama a Harumu, tama a Haroko, tama a Ahitupu,

³tämän Amarja, tämän Asarja, tämän Merajot,

³Tama a Amaria, tama a Ataria, tama a Meraioto,

⁴tämän Serahja, tämän Ussi, tämän Bukki,

⁴Tama a Terahia, tama a Uti, tama a Puki,

⁵tämän Abisua, tämän Pinehas, tämän Eleasar ja tämän Aaron, ylipappi.

⁵Tama a Apihua, tama a Pinehaha, tama a Ereatara, tama a Arona tino tohunga:

⁶Esra tuli Babyloniasta. Hän oli oppinut virkamies ja tunsi tarkoin Mooseksen lain, jonka Herra, Israelin Jumala, oli antanut. Esra sai kuninkaalta kaiken mitä pyysi, koska Herra, hänen Jumalansa, oli hänen kanssaan.

⁶I haere mai tenei Etera i Papurona; na he karaipi kakama ia ki te ture a Mohi i homai nei e Ihowa, e te Atua o Iharaira. I runga ano i a ia te ringa o Ihowa, o tona Atua, a homai ana e te kingi ki a ia nga mea katoa i tonoa e ia.

⁷Hänen mukanaan lähti Babyloniasta muitakin israelilaisia, myös pappeja, leeviläisiä, laulajia, portinvartijoita ja temppelipalvelijoita, matkalle kohti Jerusalemia. Tämä tapahtui kuningas Artakserkseen seitsemäntenä hallitusvuotena.

⁷Na i haere mai ano etahi o nga tama a Iharaira, no nga tohunga hoki, o nga Riwaiti, o nga kaiwaiata, o nga kaitiaki keti, o nga Netinimi, ki Hiruharama i te whitu o nga tau o Kingi Arataherehe.

⁸He saapuivat Jerusalemiin saman vuoden viidennessä kuussa.

⁸Na kua tae ia ki Hiruharama i te rima o nga marama o te whitu o nga tau o te kingi.

⁹Esra oli määrännyt lähdön Babyloniasta ensimmäisen kuun ensimmäiseksi päiväksi, ja viidennen kuun ensimmäisenä päivänä hän saapui Jerusalemiin. Jumalan suojaava käsi johti Esraa,

⁹No te tuatahi hoki o nga ra o te marama tuatahi i timata ai ia te haere mai i Papurona, a no te tuatahi o nga ra o te rima o nga marama i tae mai ai ki Hiruharama, i runga hoki i a ia te ringa pai o tona Atua.

¹⁰sillä hän tahtoi kaikesta sydämestään tutkia Herran lakia ja noudattaa sitä ja opettaa israelilaisille sen määräyksiä ja säädöksiä.

¹⁰I whakatikaia hoki e Etera tona ngakau ki te rapu i te ture a Ihowa, ki te mahi ano hoki, a ki te whakaako i a Iharaira ki nga tikanga, ki nga whakaritenga.

¹¹Tässä on jäljennös kirjeestä, jonka kuningas Artakserkses antoi pappi Esralle, lainopettajalle, niiden käskyjen ja säädösten tuntijalle, jotka Herra oli antanut Israelille.

¹¹¶ Na ko nga kupu tenei o te pukapuka i homai e Kingi Arataherehe ki te tohunga, ki te karaipi ki a Etera; he karaipi ia no nga kupu o nga whakahau a Ihowa, no ana tikanga hoki ki a Iharaira.

¹²"Artakserkses, kuninkaiden kuningas, pappi Esralle, oppineelle taivaan Jumalan lain tuntijalle. Tervehdys.

¹²Na Arataherehe kingi o nga kingi ki te tohunga, ki a Etera, ki te karaipi o te ture a te Atua o te rangi, he tino tika, he aha atu.

¹³"Minä määrään, että kaikki valtakunnassani asuvat israelilaiset, niin kansa kuin papit ja leeviläisetkin, jotka haluavat palata Jerusalemiin, saavat lähteä kanssasi,

¹³Ko taku tikanga tenei ka whakatakotoria nei; Na, ko te hunga katoa o te iwi o Iharaira, o ona tohunga hoki, o nga Riwaiti i toku kingitanga e whai ngakau ana kia haere ki Hiruharama, me haere tahi me koe.

¹⁴kun kuningas ja hänen seitsemän neuvonantajaansa nyt lähettävät sinut Juudaan ja Jerusalemiin. Sinun tulee tutkia, onko siellä noudatettu sinun Jumalasi lakia, jonka tuntija olet.

¹⁴He mea unga na hoki koe na te kingi ratou ko ana kaiwhakatakoto whakaaro tokowhitu, ki te ui i nga mea o Hura, o Hiruharama, kia rite ai ki te ture a tou Atua i tou ringa na;

¹⁵Kuningas ja hänen neuvonantajansa ovat lahjoittaneet Israelin Jumalalle, jonka asumus on Jerusalemissa, hopeaa ja kultaa. Sinun on vietävä se perille.

¹⁵Ki te kawe ano i te hiriwa, i te koura i hoatu noa nei e te kingi, ratou ko ana kaiwhakatakoto whakaaro ki te Atua o Iharaira, kei Hiruharama nei tona nohoanga,

¹⁶Samoin sinun on vietävä mukanasi se hopea ja kulta, jonka saat Babylonian maakunnasta, sekä kaikki lahjat, joita papit ja kansa antavat Jerusalemissa olevaa Jumalansa temppeliä varten.

¹⁶I te hiriwa katoa ano, i te koura e kitea e koe i te kawanatanga katoa o Papurona, i nga mea homai noa ano a te iwi, a nga tohunga, a te hunga e homai noa ana mo te whare o to ratou Atua i Hiruharama.

¹⁷Nämä varat sinun on tarkoin käytettävä sonnien, pässien ja karitsojen ostamiseen sekä niiden kanssa uhrattaviin ruoka- ja juomauhreihin, ja sinun on uhrattava ostamasi eläimet teidän Jumalanne temppelin alttarilla Jerusalemissa.

¹⁷Na kia hohoro koe te hoko ki tenei moni he puru, he hipi toa, he reme, he whakahere totokore, me nga ringihanga, ka whakaeke ai ki runga ki te aata o te whare o to koutou Atua i Hiruharama.

¹⁸Jos hopeaa ja kultaa jää jäljelle, saatte tehdä sillä niin kuin sinä ja veljesi Jumalan palvelijoina parhaaksi näette.

¹⁸Na, ko ta koutou ko ou teina e pai ai mo te toenga o te hiriwa, o te koura, meatia, kia rite ki ta to koutou Atua e pai ai.

¹⁹Ne astiat, jotka saat mukaan Jumalasi temppelissä toimitettavaa palvelusta varten, sinun tulee luovuttaa Jerusalemissa Jumalasi eteen.

¹⁹A, ko nga oko ka hoatu nei ki a koe mo nga mahi o te whare o tou Atua, me hoatu e koe ki te aroaro o te Atua i Hiruharama.

²⁰Ja kaiken muun, mitä tarvitset temppeliä varten, saat kuninkaan aarrekammiosta.

²⁰A, ko era atu mea e meatia ana e koe mo te whare o tou Atua, e tika ana kia hoatu e koe, hoatu i roto i te whare taonga o te kingi.

²¹"Minä, kuningas Artakserkses, annan käskyn kaikille Eufratin länsipuolisen alueen rahastonhoitajille: kaikki, mitä pappi Esra, taivaan Jumalan lain tuntija, teiltä pyytää, on hänelle täsmällisesti annettava,

²¹Na, tenei ahau, a Kingi Arataherehe te whakatakoto nei i te tikanga ki nga kaitiaki taonga katoa i tawahi o te awa, na, ko nga mea katoa e tonoa i a koutou e Etera tohunga, e te karaipi o te ture a te Atua o te rangi, kia hohoro te mea;

²²aina seuraaviin määriin asti: sata talenttia hopeaa, sata kor-mittaa vehnää, sata bat-mittaa viiniä, sata bat-mittaa öljyä sekä suolaa rajoituksetta.

²²Ahakoa kotahi rau taranata hiriwa, ahakoa kotahi rau mehua witi, ahakoa kotahi rau pati waina, ahakoa kotahi rau pati hinu; me te tote ano, e kore tona taimaha e tuhituhia.

²³Kaikki, mitä taivaan Jumala käskee, on tarkoin tehtävä hänen temppelinsä hyväksi, jottei hän antaisi vihansa kohdata valtakuntaa, kuningasta ja kuninkaan poikia.

²³Ko nga mea katoa e kiia mai ana e te Atua o te rangi, me mahi kia tino rite mo te whare o te Atua o te rangi: he aha oti kia ai ai he riri mai ki te kingitanga o te kingi ratou ko ana tama?

²⁴Lisäksi määrään, ettei tämän Jumalan temppelin papeilta, leeviläisiltä, laulajilta, portinvartijoilta, temppelipalvelijoilta eikä muilta työntekijöiltä saa vaatia veroja tai muita maksuja eikä myöskään tulleja.

²⁴Kia mohio ano koutou; ko nga tohunga katoa, ko nga Riwaiti, ko nga kaiwaiata, ko nga kaitiaki keti, ko nga Netinimi, ko nga kaimahi o tenei whare o te Atua, e kore e tika kia tangohia he takoha taonga, he takoha tangata, he takoha huarahi i a ra tou.

²⁵"Ja sinun, Esra, tulee, sen viisauden mukaisesti, jonka Jumalasi on sinulle antanut, asettaa tuomareita ja laintuntijoita. Heidän tehtävänään on jakaa oikeutta ihmisille, jotka asuvat Eufratin länsipuolella ja tuntevat sinun Jumalasi lain, sekä opettaa laki niille, jotka eivät sitä tunne.

²⁵Na mau, e Etera, kei a koe na hoki te mohio o te Atua, mau e whakarite nga kaiwhakarite, nga kaiwhakarongo totohe, hei whakarite mo nga iwi katoa i tera taha o te awa, hei te hunga katoa e mohio ana ki nga ture a tou Atua: na, ko te hunga kahore e mohio, ma koutou e whakaako.

²⁶Jokainen, joka ei noudata sinun Jumalasi lakia ja kuninkaan lakia, on armotta tuomittava joko kuolemaan, ruumiinrangaistukseen, omaisuuden menetykseen tai vankeuteen."

²⁶A, ko te tangata e kore e mahi i te ture a tou Atua, i te ture ano a te kingi, kia hohoro te whakapa o te whiu ki a ia, te whakamate ranei, te pei ranei he whenua ke, me tango ranei ana taonga, me here ranei.

²⁷Ylistetty olkoon Herra, isiemme Jumala, joka herätti kuninkaassa halun saattaa Jerusalemin temppeli kunniaan!

²⁷¶ Kia whakapaingia a Ihowa, te Atua o o tatou matua, nana nei i homai te whakaaro penei ki te ngakau o te kingi, ara kia whakapaia te whare o Ihowa i Hiruharama;

²⁸Hän on myös tehnyt kuninkaan sekä hänen neuvonantajansa ja mahtavat hallitusmiehensä suopeiksi minua kohtaan. Kun Herran, Jumalani, käsi johdatti minua, sain rohkeutta ja kokosin Israelin päämiehiä lähtemään kanssani matkaan.

²⁸Nana hoki i whakaputa aroha mai ki ahau i te aroaro o te kingi ratou ko ana kaiwhakatakoto whakaaro, o nga rangatira rarahi ano a te kingi. Na kua whai kaha ahau; i runga hoki i ahau te ringa o Ihowa, o toku Atua. Na ka huihuia e ahau etahi tino tangata i roto i a Iharaira, hei hoa haere moku ki runga.