¹-- Herra, sinä olet oikeudenmukainen, kuinka minä voisin syyttää sinua mistään? Silti kysyn: Onko oikein, että jumalattomat menestyvät, että kaikki luopiot saavat elää rauhassa?

¹¶ Tika tonu koe, e Ihowa, ina totohe ahau ki a koe; otiia kia korerotia e ahau ki a koe nga whakaritenga: He aha i whai pai ai te ara o te hunga kino? he aha i noho humarie ai te hunga katoa he nui rawa nei to ratou tinihanga?

²Sinä olet heidät istuttanut, he ovat juurtuneet, he kasvavat ja kantavat hedelmää. Suullaan he puhuvat sinusta, mutta heidän sydämensä on sinusta kaukana.

²Whakatokia ana ratou e koe, ae ra kua whai pakiaka ratou; kei te tupu ake, ae ra kua whai hua; i o ratou manga i e tata ana koe; i o ratou whatumanawa ia kei tawhiti koe.

³Herra, sinä näet ja tunnet minut, sinä tutkit sydämeni, sinä tiedät, olenko sinulle uskollinen. Erottele heidät laumasta kuin teuraslampaat, määrää heidät tuhon päivää varten.

³Otiia e mohio ana koe ki ahau, e Ihowa, kua kite koe i ahau, e whakamatautau ana hoki koe i toku ngakau ki a koe: toia mai ratou ano he hipi e patua ana, motuhia atu ratou mo te ra o te parekura.

⁴Kuinka kauan täytyy maan riutua, laidunten ruohon kuivettua? Villieläimet ja linnutkin katoavat ihmisten pahuuden tähden. Mutta he sanovat: "Kuka sen voi tietää, miten meille käy!"

⁴Kia pehea te roa o te whenua ka tangi nei, o te otaota o nga mara katoa ka maroke nei? hei mea mo te kino o ona tangata, kua pau ona kararehe me nga manu; no te mea i ki ratou, E kore ia e kite i to tatou mutunga iho.

⁵-- Jos sinä läkähdyt jo jalkamiesten matkassa, kuinka voisit juosta kilpaa hevosten kanssa? Vaikka tunnetkin olosi turvalliseksi asutuilla seuduilla, kuinka selviät Jordanin tiheiköissä?

⁵Na, mehemea i rere koe i roto i te hunga haere i raro, a ka ngenge i a ratou, ka pehea ra tau whakataetae ki nga hoiho? na ahakoa u tou noho i te whenua rangatira, ka pehea ra koe i te whakapehapeha o Horona?

⁶Jopa veljesi, oman sukusi jäsenet, pettävät sinua. Hekin vehkeilevät selkäsi takana, huutavat täyttä kurkkua sinua vastaan. Kun he puhuvat sinulle ystävällisesti, älä usko heitä.

⁶Ko ou tuakana nei hoki, ko ou teina, me te whare o tou papa, kei te tinihanga ki a koe, ko ratou ano kei te karanga nui i muri i a koe: kaua e whakapono ki ta ratou, ina korero pai ki a koe.

⁷-- Minä olen hylännyt Israelin, en välitä enää kansastani. Olen antanut rakkaani vihollisten käsiin!

⁷¶ Kua mahue i ahau toku whare, whakarerea ake toku kainga pumau; tukua ana e ahau te wahine i arohaina e toku wairua ki te ringa o ona hoariri.

⁸Niin kuin leijona karjuu tiheikössä, niin ärjyi minulle oma kansani. Siksi minä siihen vihastuin.

⁸Ko toku kainga tupu, tona rite ki ahau kei te raiona i roto i te ngahere: hamama ana ia ki ahau, na reira kino iho ahau ki a ia.

⁹Eikö maani ole kuin hyeenan luola, jonka ympärillä haaskalinnut parveilevat? "Kootkaa tänne kaikki villieläimet! Tuokaa ne aterialle!"

⁹Ko toku kainga tupu, ki ahau he rite ki te manu kotingotingo; hei hoariri mona nga manu i tetahi taha, i tetahi taha. Haere mai koutou, huihuia mai nga kirehe katoa o te parae, mauria mai ki te horo kai.

¹⁰Paimenten laumat ovat tuhonneet viinitarhani, tallanneet peltoni. Minun ihanan maani he ovat tehneet autiomaaksi.

¹⁰Moti ake taku mara waina i nga hepara tokomaha, kua takatakahia e ratou toku wahi, kua meinga hoki e ratou taku wahi i matenui ai hei koraha, ururua rawa.

¹¹Hävitettynä se suree minun edessäni, se on lohduttoman autio. Koko maa on tyhjä, kukaan ei siitä välitä.

¹¹Kua meinga e ratou hei ururua, a i a ia e ururua nei, tangi ana ia ki ahau; kua ururua katoa te whenua, no te mea kahore he tangata e mahara ake ana tona ngakau.

¹²Autiomaan paljaiden kukkuloiden yli tulivat tuhoojat. Herran miekka hävittää maan laidasta laitaan eikä säästä ketään.

¹²Kua tae nga kaipahua ki nga wahi tiketike katoa o te koraha; ka kai hoki te hoari a Ihowa i tetahi pito o te whenua a tae noa ki tetahi pito o te whenua: ki nga kikokiko katoa kahore he maunga rongo.

¹³Asukkaat kylvivät vehnää mutta leikkasivat ohdakkeita. He näkivät vaivaa näännyksiin asti, mutta siitä ei ollut hyötyä. Pettyneitä he ovat satoon, Herran hehkuva viha on hävittänyt kaiken!

¹³He witi ta ratou i rui ai, he tataramoa ta ratou i kokoti ai; kua whakamamae ratou i a ratou, a kahore he pai ki a ratou: ka whakama ano koutou ki a koutou hua i te riri o Ihowa ka mura nei.

¹⁴Näin sanoo Herra: "Totisesti, minä tempaan kaikki kelvottomat naapurikansat pois maastaan! Ne ovat kajonneet siihen maahan, jonka minä olen antanut kansalleni Israelille pysyväksi perinnöksi. Myös Juudan heimon minä tempaan maastaan.

¹⁴¶ Ko te kupu tenei a Ihowa mo oku hoa tata katoa e kino nei, kua pa nei ki te wahi tupu i hoatu e ahau mo taku iwi, mo Iharaira, Tenei ahau te huhuti atu nei i a ratou i runga i to ratou whenua, ka hutia atu ano e ahau te whare o Hura i waenganui i a ratou.

¹⁵Mutta sen jälkeen kun olen temmannut ne pois, minä armahdan niitä. Minä annan jokaisen kansan palata omaan maahansa ja omalle perintömaalleen.

¹⁵A tenei ake, kua mutu taku huhuti atu i a ratou, ka hoki ahau, ka aroha ki a ratou, ka whakahoki ano i a ratou ki tona wahi, ki tona wahi, ki tona whenua, ki tona whenua.

¹⁶Jos ne sitten minun kansani tavoin oppivat palvelemaan minua, oppivat vannomaan minun nimeeni: 'Niin totta kuin Herra elää' -- aivan niin kuin ne aikaisemmin olivat opettaneet minun kansaani vannomaan Baalin nimeen -- niin ne saavat sijan minun kansani keskellä.

¹⁶A tenei ake, ki te ako marie ratou ki nga ara o taku iwi, a ka oatitia toku ingoa, ara, E ora ana a Ihowa; ki te pera ratou me ratou i whakaako ra i taku iwi kia oatitia a Paara; katahi ka hanga ratou ki waenganui i taku iwi.

¹⁷Mutta jos jokin kansa ei tottele minua, minä tempaan sen pois ja teen siitä lopun." Näin sanoo Herra.

¹⁷Tena ko tenei e kore ratou e rongo, katahi taua iwi ka hutia rawatia atu e ahau, ka whakangaromia, e ai ta Ihowa.