¹Happamattoman leivän juhla, jota kutsutaan myös pääsiäiseksi, oli jo lähellä.

¹¶ Na kua tata te hakari taro rewenakore e kiia nei ko te kapenga.

²Ylipapit ja lainopettajat miettivät miettimistään, millä keinoin saisivat Jeesuksen raivatuksi tieltä, sillä he pelkäsivät kansaa.

²A ka rapu nga tohunga nui me nga karaipi ki te pehea e whakamate ai ratou i a ia: i mataku hoki ratou i te iwi.

³Silloin meni Saatana Juudakseen, jota kutsuttiin Iskariotiksi; hän oli yksi kahdestatoista opetuslapsesta.

³Na ka uru a hatana ki a Hura, tona ingoa nei ko Ikariote, ko ia nei tetahi o te tekau ma rua.

⁴Hän lähti ylipappien ja temppelivartioston päällikköjen luo ja keskusteli heidän kanssaan siitä, miten toimittaisi Jeesuksen heidän käsiinsä.

⁴A ka haere ia, ka korero ki nga tohunga nui, ki nga rangatira hoia me pehea e tukua ai ia e ia ki a ratou.

⁵He ilahtuivat ja tarjosivat hänelle rahaa.

⁵A ka hari ratou, ka whakaae kia hoatu he moni ki a ia.

⁶Juudas suostui tarjoukseen ja etsi nyt sopivaa tilaisuutta saattaakseen Jeesuksen heidän käsiinsä kaikessa hiljaisuudessa.

⁶Na ka whakaae ia, ka rapu i te wa pai hei tukunga i a ia ki a ratou i te mea e ngaro atu ana te mano.

⁷Sitten tuli se happamattoman leivän päivä, jona pääsiäislammas oli teurastettava.

⁷¶ Na ka taka mai te ra o te taro rewenakore i tika nei kia patua te kapenga.

⁸Jeesus lähetti Pietarin ja Johanneksen kaupunkiin ja sanoi heille: "Menkää valmistamaan meille pääsiäisateria."

⁸Ka tonoa e ia a Pita raua ko Hoani ka mea, Tikina, taka te kapenga ma tatou, kia kai ai tatou.

⁹He kysyivät: "Minne tahdot meidän valmistavan sen?"

⁹Na ka mea raua ki a ia, Ko hea koe pai ai kia taka e maua?

¹⁰Hän sanoi: "Kun tulette kaupunkiin, teitä vastaan tulee vesiruukkua kantava mies. Seuratkaa häntä. Menkää siihen taloon, johon hän menee,

¹⁰Ka mea ia ki a raua, na, ka tomo korua ki te pa, ka tutaki he tangata ki a korua e mau ana i te kahaka wai; e aru korua i a ia ki te whare e tomo ai ia.

¹¹ja sanokaa talon isännälle: 'Opettaja kysyy sinulta, missä on huone, jossa hän voi syödä pääsiäisaterian opetuslastensa kanssa.'

¹¹Ka ki atu ki te tangata i te whare, E mea ana te Kaiwhakaako ki a koe, Kei hea te ruma e kai ai matou ko aku akonga i te kapenga?

¹²Isäntä osoittaa teille yläkerrasta suuren huoneen, jossa on kaikki järjestettynä. Valmistakaa sinne ateria."

¹²A ka whakaaturia e ia ki a korua he ruma nui i runga, oti rawa te whariki: me taka e korua ki reira.

¹³He lähtivät matkaan, ja kaikki kävi niin kuin Jeesus oli heille sanonut. He valmistivat pääsiäisaterian.

¹³Na haere ana raua, a rokohanga atu rite tonu ki tana i korero ai ki a raua: a taka ana e raua te kapenga.

¹⁴Kun hetki koitti, Jeesus kävi aterialle yhdessä apostolien kanssa.

¹⁴A ka rite te haora, ka noho ia, ratou ko nga apotoro kotahi tekau ma rua.

¹⁵Hän sanoi heille: "Hartaasti olen halunnut syödä tämän pääsiäisaterian teidän kanssanne ennen kärsimystäni.

¹⁵Na ka mea ia ki a ratou, Nui atu toku hiahia kia kai tahi tatou i tenei kapenga, i te mea kahore ano ahau i mate noa:

¹⁶Sillä minä sanon teille: enää en syö pääsiäisateriaa, ennen kuin se saa täyttymyksensä Jumalan valtakunnassa."

¹⁶Ko taku kupu hoki tenei ki a koutou, E kore ahau e kai i tenei a muri ake nei, kia tino rite ra ano i te rangatiratanga o te Atua.

¹⁷Hän otti käsiinsä maljan, kiitti Jumalaa ja sanoi: "Ottakaa tämä ja jakakaa keskenänne.

¹⁷Na ka mau ia ki te kapu, ka mutu te whakawhetai, ka mea ia, Tangohia tenei, tuwhaina ma koutou:

¹⁸Minä sanon teille: tästedes en maista viiniköynnöksen antia, ennen kuin Jumalan valtakunta on tullut."

¹⁸Ko taku kupu hoki tenei ki a koutou, E kore ahau e inu i te hua o te waina, kia tae mai ra ano te rangatiratanga o te Atua.

¹⁹Sitten hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: "Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni."

¹⁹Na ka mau ia ki te taro, ka mutu te whakawhetai, ka whawhati, ka hoatu e ia ki a ratou, ka mea, Ko toku tinana tenei e hoatu ana mo koutou: meinga tenei hei whakamahara ki ahau.

²⁰Aterian jälkeen hän samalla tavoin otti maljan ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne.

²⁰I peratia ano hoki te kapu, i muri iho i te hapa, a i mea ia, Ko te kawenata hou tenei kapu i runga i oku toto e ringihia nei mo koutou.

²¹Mutta tälle samalle pöydälle ojentaa yhdessä minun kanssani kätensä myös minun kavaltajani.

²¹¶ Otira, tenei kei ahau nei, kei te tepu, te ringa o te kaituku i ahau.

²²Ihmisen Poika lähtee täältä juuri niin kuin hänen on määrä lähteä, mutta voi sitä, josta tulee hänen kavaltajansa!"

²²E haere ana hoki ra te Tama a te tangata, e pera ana me te mea i whakaritea: otira, aue mo te tangata e tukua ai ia!

²³Opetuslapset alkoivat kysellä toisiltaan, kuka heistä se saattaisi olla.

²³Na ka anga ratou ka rapu ki a ratou ano, ma wai o ratou tenei e mea.

²⁴Opetuslasten kesken syntyi myös kiistaa siitä, ketä heistä olisi pidettävä suurimpana.

²⁴A ka ara ano he tautohe a ratou, ko wai o ratou e meinga ko te tangata tino nui.

²⁵Silloin Jeesus sanoi heille: "Kuninkaat hallitsevat herroina kansojaan, ja vallanpitäjät vaativat, että heitä kutsutaan hyväntekijöiksi.

²⁵Na ka mea ia ki a ratou, Ko nga kingi o nga tauiwi e whakarangatira ana ki a ratou; ko te hunga whai mana ki runga i a ratou ka kiia, He hunga atawhai.

²⁶Niin ei saa olla teidän keskuudessanne. Joka teidän joukossanne on suurin, se olkoon kuin nuorin, ja joka on johtaja, olkoon kuin palvelija.

²⁶Otiia kaua koutou e pera: engari kia rite ki to muri te mea nui o koutou: kia rite ano te tino tangata ki te kaimahi.

²⁷Kumpi on suurempi, se, joka on aterialla, vai se, joka palvelee häntä? Eikö se, joka on aterialla? Mutta minä olen teidän keskellänne niin kuin se, joka palvelee.

²⁷Ko wai hoki te mea nui, ko ia e noho ana ki te kai, ko te kaimahi ranei? ehara ranei i te tangata e noho ana ki te kai? tenei raia ahau i roto i a koutou te rite nei ki te kaimahi.

²⁸"Koko ajan, kaikissa koettelemuksissani, te olette pysyneet minun kanssani.

²⁸Otira ko koutou te hunga i noho tahi tonu me ahau i oku whakamatautauranga;

²⁹Niinpä minä annan teille kuninkaallisen vallan, niin kuin Isäni on minulle antanut.

²⁹A ka whakarite ahau i te rangatiratanga mo koutou, i te pera me ta toku Matua i whakarite ai moku:

³⁰Te saatte minun valtakunnassani syödä ja juoda minun pöydässäni, ja te istutte valtaistuimilla ja hallitsette Israelin kahtatoista heimoa.

³⁰Kia kai ai, kia inu ai koutou ki taku tepu i toku rangatiratanga; a ka noho koutou ki runga ki nga torona, whakawa ai i nga iwi kotahi tekau ma rua o Iharaira.

³¹"Simon, Simon! Saatana on saanut luvan seuloa teitä niin kuin viljaa.

³¹E Haimona, e Haimona, na, kua inoi a Hatana kia riro koe i a ia, kia tataritia ai koe e ia, ano he witi:

³²Mutta minä olen rukoillut puolestasi, ettei uskosi sammuisi. Ja kun olet palannut takaisin, vahvista veljiäsi."

³²Otiia kua inoi ahau mou, kei hemo tou whakapono: a, kite tahuri mai ano koe, whakakahangia ou teina.

³³Pietari sanoi hänelle: "Herra, sinun kanssasi minä olen valmis menemään vaikka vankilaan tai kuolemaankin."

³³Na ka mea tera ki a ia, E te Ariki, e pai ana ahau kia haere hei hoa mou ki te whare herehere, ki te mate hoki.

³⁴Mutta Jeesus vastasi: "Minä sanon sinulle, Pietari: ennen kuin kukko tänään laulaa, sinä olet kolmesti kieltänyt tuntevasi minut."

³⁴Ano ra ko ia, Tenei taku kupu ki a koe, e Pita, e kore te tikaokao e tangi aianei, ka toru au whakakahoretanga i tou matau ki ahau.

³⁵Jeesus sanoi opetuslapsille: "Kun lähetin teidät matkaan ilman kukkaroa, laukkua ja jalkineita, niin puuttuiko teiltä mitään?" "Ei mitään", he vastasivat.

³⁵A ka mea ia ki a ratou, I taku tononga i a koutou, kahore he peke moni, kahore he putea, kahore he hu, i hapa ranei koutou i tetahi mea? Ka mea ratou, Kahore.

³⁶Silloin Jeesus sanoi: "Nyt on toisin. Jolla on kukkaro, ottakoon sen mukaansa, samoin laukun. Jolla ei ole rahaa, myyköön viitan päältään ja ostakoon miekan.

³⁶Ano ra ko ia ki a ratou, Tena ko tenei ki te mea he peke moni ta tetahi, mauria atu, me te putea ano: me ia hoki kahore ana hoari, hokona atu tona kakahu, ka hoko mai ai i tetahi.

³⁷Sillä tietäkää, että tämän kirjoituksen täytyy käydä minussa toteen: 'Hänet luettiin rikollisten joukkoon.' Kaikki, mitä minusta on lausuttu, saa nyt täyttymyksensä."

³⁷Ko taku kupu hoki tenei ki a koutou, Ko te tikanga tenei, kia rite i ahau te mea kua oti nei te tuhituhi, ara, Kua huihuia ia ki te hunga hara: he tutukitanga hoki to nga mea moku.

³⁸Opetuslapset sanoivat: "Herra, tässä on kaksi miekkaa." "Riittää", hän vastasi.

³⁸Na ka mea ratou, E te Ariki, na, e rua enei hoari. ka mea ia ki a ratou, Kati ano.

³⁹Jeesus lähti kaupungista ja meni tapansa mukaan Öljymäelle. Opetuslapset seurasivat häntä.

³⁹¶ Na ka puta atu ia, ka haere ki Maunga Oriwa, ko tana hanga hoki tera; me te aru ano ana akonga i a ia.

⁴⁰Tultuaan sinne Jeesus sanoi heille: "Rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen."

⁴⁰A, i ia i taua wahi, ka mea ia ki a ratou, Me inoi kei uru koutou ki te whakamatautauranga.

⁴¹Itse hän meni vähän edemmäs, kivenheiton päähän, polvistui ja rukoili:

⁴¹Na ka mawehe atu ia i a ratou, kei to te taunga kamaka te matara, a ka tuku i ona turi ka inoi,

⁴²"Isä, jos tahdot, niin ota tämä malja minulta pois. Mutta älköön toteutuko minun tahtoni, vaan sinun."

⁴²Ka mea, E Pa, ki te pai koe, tangohia atu tenei kapu i ahau: otira kauaka e waiho i taku e pai ai, engari i tau.

⁴³Silloin taivaasta ilmestyi hänelle enkeli, joka vahvisti häntä.

⁴³Na ka puta mai ki a ia tetahi anahera i te rangi, e whakakaha ana i a ia.

⁴⁴Suuressa tuskassaan Jeesus rukoili yhä kiihkeämmin, niin että hänen hikensä vuoti maahan veripisaroiden tavoin.

⁴⁴A, i te oke o tona wairua, ka hohonu ake tana inoi: ko tona kakawa ka pena i te tepe toto e turuturu iho ana ki te whenua.

⁴⁵Kun hän sitten nousi rukoilemasta ja tuli opetuslasten luo, hän tapasi heidät nukkumasta murheen uuvuttamina.

⁴⁵Na ka ara ia i te inoi, a ka tae ki ana akonga, rokohanga atu e moe ana ratou, he ngakau pouri hoki.

⁴⁶"Mitä? Nukutteko te?" hän sanoi. "Nouskaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen."

⁴⁶Na ko tana meatanga ki a ratou, He aha koutou ka moe ai? Whakatika ki te inoi, kei uru koutou ki te whakamatautauranga.

⁴⁷Jeesuksen vielä puhuessa sinne tuli joukko miehiä, ja heidän oppaanaan oli Juudas, yksi kahdestatoista opetuslapsesta. Juudas tuli Jeesusta kohti antaakseen hänelle suudelman,

⁴⁷¶ I a ia e korero ana, na, ko te huihuinga tangata, a ko tera e huaina ra ko Hura, ko tetahi o te tekau ma rua, e haere ana i mua i a ratou; a ka whakatata ia ki a Ihu ki te kihi i a ia.

⁴⁸mutta Jeesus sanoi hänelle: "Juudas, suudelmallako sinä kavallat Ihmisen Pojan?"

⁴⁸Ano ra ko Ihu ki a ia, E Hura, he kihi tau hei tuku mo te Tama a te tangata?

⁴⁹Kun Jeesuksen seuralaiset näkivät, mitä oli tulossa, he sanoivat: "Herra, iskemmekö miekalla?"

⁴⁹A, no te kitenga o te hunga i tona taha i nga mea tera e tupono, ka mea ratou, E te Ariki, me patu ranei e matou ki te hoari?

⁵⁰Yksi heistä iskikin ylipapin palvelijaa niin että tämän oikea korva irtosi.

⁵⁰Na haua iho e tetahi o ratou te pononga a te tohunga nui, poroa ana tona taringa matau.

⁵¹Mutta Jeesus sanoi: "Ei! Antakaa tämän tapahtua." Hän kosketti miehen korvaa ja paransi hänet.

⁵¹Na ka oho a Ihu, ka mea, Kati ra i tenei. Whakapakia ana tona taringa, na kua ora.

⁵²Sitten hän sanoi ylipapeille, temppelivartioston päälliköille ja kansan vanhimmille, jotka olivat tulleet häntä vangitsemaan: "Te olette lähteneet kuin rosvon kimppuun, miekat ja seipäät käsissä.

⁵²Katahi a Ihu ka mea ki nga tohunga nui, ki nga rangatira o te temepara, ki nga kaumatua, i haere atu ki a ia, He tahae ahau i haere mai ai koutou me nga hoari, me nga patu?

⁵³Minä olen joka päivä ollut teidän keskellänne temppelissä, ettekä te ole kättänne kohottaneet minua vastaan. Mutta nyt on teidän hetkenne, nyt on pimeydellä valta."

⁵³I ahau e noho ana i a koutou i te temepara i ia ra, i ia ra, kihai i totoro mai o koutou ringa ki ahau: otira no koutou tenei haora, ko te kaihanga hoki o te pouri.

⁵⁴He vangitsivat Jeesuksen ja veivät hänet mukanaan ylipapin taloon. Pietari seurasi häntä jonkin matkan päässä.

⁵⁴¶ Na ka hopukina ia e ratou, ka arahina atu, a kawea ana ki roto ki te whare o te tino tohunga. Ko Pita ia i aru mai i tawhiti.

⁵⁵Keskelle pihaa sytytettiin nuotio, ja kun väki asettui sen ympärille, Pietari istuutui muiden joukkoon.

⁵⁵A, no ka oti i a ratou he kapura te tahu ki waenga marae, i a ratou e noho tahi ana, ka noho hoki a Pita i waenganui o ratou.

⁵⁶Muuan palvelustyttö näki hänet istumassa tulen ääressä, katsoi häntä pitkään ja sanoi: "Tuokin oli sen miehen seurassa."

⁵⁶Na ka kitea ia e tetahi kotiro, i a ia e noho ana i te marama o te kapura; a matatau tonu te titiro ki a ia, ka mea, I a ia ano hoki tenei.

⁵⁷Pietari kielsi: "Minäkö? Enhän edes tunne häntä."

⁵⁷Na ka whakakahore ia ki a ia, ka mea, E ko, kahore ahau e mohio ki a ia.

⁵⁸Vähän ajan kuluttua sanoi eräs mies hänet nähdessään: "Sinäkin olet sitä joukkoa." Mutta Pietari vastasi: "Erehdyt, en ole."

⁵⁸A taro kau iho ka kite tetahi atu i a ia, ka mea, No ratou hoki koe. Na ka mea a Pita, E mara, kahore.

⁵⁹Tunnin kuluttua vielä toinen mies väitti: "Kyllä tuokin varmasti oli sen miehen kanssa, onhan hän galilealainenkin."

⁵⁹A, me te mea kotahi te haora i muri iho, ka tohe ano tetahi atu, ka mea, He pono i a ia ano hoki tenei: no Kariri hoki.

⁶⁰Mutta Pietari sanoi: "En käsitä, mistä puhut." Siinä samassa, hänen vielä puhuessaan, kukko lauloi.

⁶⁰A ka mea a Pita, E mara, kahore ahau e matau ki tau e mea na. A i reira pu ano, i a ia e korero ana, ka tangi te tikaokao.

⁶¹Herra kääntyi ja katsoi Pietariin, ja Pietari muisti, mitä Herra oli hänelle sanonut: "Ennen kuin kukko tänään laulaa, sinä kolmesti kiellät minut."

⁶¹Na ka tahuri te Ariki, ka titiro ki a Pita A ka mahara a Pita ki te kupu a te Ariki, ki tana meatanga ki a ia, E kore e tangi te tikaokao, ka toru au whakakahoretanga i ahau.

⁶²Hän meni ulos ja itki katkerasti.

⁶²Na haere atu ana a Pita ki waho, a nui atu tona tangi.

⁶³Miehet, joiden käsissä Jeesus oli, pilkkasivat ja löivät häntä.

⁶³¶ Na ka taunu nga kaipupuri o Ihu ki a ia, ka whiu i a ia.

⁶⁴He peittivät hänen silmänsä ja sanoivat: "Profetoi nyt! Kuka sinua löi?"

⁶⁴Ka koparea ona kanohi, a ka ui ratou ki a ia, ka mea, Poropiti mai, na wai koe i papaki?

⁶⁵Monella muullakin tavalla he herjasivat häntä.

⁶⁵He maha hoki era atu kupu kino i korero ai ratou ki a ia.

⁶⁶Kun päivä koitti, kokoontuivat kansan vanhimmat, ylipapit ja lainopettajat neuvoston istuntoon. Jeesus tuotiin heidän eteensä,

⁶⁶A, i te aonga tonutanga o te ra, ka huihui nga kaumatua o te iwi, nga tohunga nui, me nga karaipi, a arahina atu ana ia ki to ratou runanga, ka mea ratou,

⁶⁷ja he sanoivat hänelle: "Jos olet Messias, niin sano se meille." Hän vastasi: "Jos sen teille sanon, te ette usko.

⁶⁷Ki te mea ko te Karaiti koe, korerotia mai ki a matou. Ano ra ko ia ki a ratou, Ki te korerotia e ahau ki a koutou, e kore koutou e whakapono;

⁶⁸Ja jos jotakin kysyn, te ette vastaa.

⁶⁸Ki te ui ahau, e kore koutou e whakahoki kupu mai ki ahau.

⁶⁹Mutta tästedes Ihmisen Poika on istuva Kaikkivaltiaan oikealla puolella."

⁶⁹Haere ake nei ka noho te Tama a te tangata ki matau o te kaha o te Atua.

⁷⁰Silloin he kaikki kysyivät: "Oletko sinä siis Jumalan Poika?" Jeesus vastasi heille: "Itsepä te niin sanotte."

⁷⁰Na ka mea ratou katoa, Ko te Tama ranei koe a te Atua? Ano ra ko ia ki a ratou, Kua korerotia mai na e koutou ko ahau ia.

⁷¹Silloin he sanoivat: "Mitä me enää todisteita tarvitsemme! Mehän olemme kuulleet sen hänen omasta suustaan."

⁷¹Na ka mea ratou, hei aha ake he kaiwhakaatu ma tatou? kua rongo nei hoki tatou i ta tona mangai.