¹Herran sana, joka tuli moresetilaiselle Miikalle Juudan kuninkaiden Jotamin, Ahasin ja Hiskian aikana, näky Samariasta ja Jerusalemista.

¹¶ Ko te kupu a Ihowa i puta mai ki a Mika Morahati i nga ra o nga kingi o Hura, ara o Iotama, o Ahata, o Hetekia, ko tana i kite ai mo Hamaria raua ko Hiruharama.

²Kuulkaa, kaikki kansat, kuuntele tarkasti, maa ja kaikki mitä sinussa on! Herra Jumala todistaa teitä vastaan, Herra tulee pyhästä temppelistään.

²Whakarongo e nga iwi, e koutou katoa; kia whai taringa mai, e te whenua, me nga mea katoa i roto i a koe: ko te Ariki, ko Ihowa hei whakaatu i to koutou he, ko te Ariki mai i tona temepara tapu.

³Katsokaa, Herra laskeutuu alas ylhäisestä asunnostaan, hän kulkee maan kukkuloiden yli.

³No te mea, nana, kei te puta mai a Ihowa i tona wahi, ka heke iho ia, ka takahi ki runga ki nga wahi tiketike o te whenua.

⁴Vuoret sulavat hänen jalkojensa alla kuin vaha tulen hohteessa, laaksot hajoavat kuin putouksesta syöksyvä vesi.

⁴A ka rewa nga maunga i raro i a ia, ka ngatata nga raorao, ka rite ki te waki i mua i te ahi, ki nga wai i ringihia ki te wahi paripari.

⁵Jaakobin rikkomuksen tähden, Israelin heimon syntien tähden tämä tapahtuu. Kenen syytä on Jaakobin rikkomus? Eikö Samarian! Kenen syntiä ovat Juudan uhrikukkulat? Eivätkö Jerusalemin!

⁵Mo te he o Hakopa tenei katoa, mo nga hara o te whare o Iharaira. He aha te he o Hakopa? he teka ianei ko Hamaria? He aha ano hoki nga wahi tiketike o Hura? he teka ianei ko Hiruharama?

⁶-- Minä teen Samarian rauniokummuksi, syöksen sen kivet laaksoon, revin auki sen perustukset, teen siitä kivisen rinteen, viinitarhojen penkereen.

⁶Mo reira ka meinga e ahau a Hamaria kia rite ki te puranga o te mara, ki nga whakatokanga hoki o te mara waina; ka ringihia iho ano e ahau ona kohatu ki raro ki te raorao, a ka hurahia e ahau ona turanga.

⁷Sen jumalien patsaat lyödään palasiksi, sen saamat lahjat poltetaan. Kaikki jumalankuvat minä hävitän. Porton palkkana se kokosi niitä, ja portoille niillä jälleen maksetaan.

⁷A ka wawahia ana whakapakoko, mongamonga ana, ka tahuna hoki ona utu katoa ki te ahi, a ka takoto kau i ahau ana whakapakoko katoa: he mea amene hoki nana ki te utu a te wahine kairau, a ka hoki atu ano hei utu ki te wahine kairau.

⁸Minä valitan ja vaikeroin, vaellan avojaloin, säkkivaate lanteilla. Minä ulvon kuin sakaali, ääntelen kuin strutsi.

⁸¶ Mo reira ka tangi ahau, ka aue, ka haere ahau, tihore rawa nga kakahu, tahanga kau: ka rite taku tangi ki ta nga kuri mohoao, taku uhunga ki ta nga otereti.

⁹Samaria on saanut iskun, se ei enää toivu, sen haava ulottuu Juudaan asti, aina Jerusalemin porteille, kansani sydämeen.

⁹No te mea ko ona patunga e kore e mahu; kua tae rawa nei hoki ki a Hura; kua tae ki te kuwaha o taku iwi, ara ki Hiruharama.

¹⁰Älkää kertoko siitä Gatissa, älkää itkekö ääneen. Kieriskelkää tomussa, te Bet-Leafran asukkaat!

¹⁰Kaua e whakaaturia ki Kata, kaua rawa e tangi: kua okeoke ahau i roto i te puehu i Petere Apara.

¹¹Lähtekää kaupungistanne, te kauniin Safirin asukkaat, alasti ja häväistyinä! Saananin asukkaat eivät uskalla astua ulos. Valita, Bet-Esel, sinut pyyhkäistään pois!

¹¹Haere atu korua, e te wahine e noho ana i Hapiri, i te takoto tahanga, i te whakama: kahore ano te wahine e noho ana i Taanana i puta mai; ka tangohia atu i a koutou e te tangihanga o Peteetere tona turanga.

¹²Voiko Marot toivoa mitään hyvää, kun Herra on lähettänyt onnettomuuden Jerusalemin porteille saakka?

¹²I tatari hoki te wahine e noho ana i Maroto ki te pai, me te manukanuka ano; no te mea kua heke iho te kino i a Ihowa ki te kuwaha o Hiruharama.

¹³Valjastakaa hevoset vaunujen eteen, te Lakisin asukkaat! Tytär Siionin synti on saanut alkunsa teistä, Lakisiin johtavat Israelin rikkomusten jäljet.

¹³Whakamaua te hariata ki te hoiho tere, e te wahine e noho ana i Rakihi: ko ia te timatanga o te hara o te tamahine a Hiona; kua kitea na hoki nga he o Iharaira i roto i a koe.

¹⁴Antakaa lähtiäislahja Moreset-Gatille! Aksibin talot tuottavat pettymyksen Israelin kuninkaille.

¹⁴Mo reira ka hoatu e koe he hakari poroporoaki ki Morehetekata: hei mea teka nga whare o Akatipi ki nga kingi o Iharaira.

¹⁵Kohta on tuleva valloittaja, joka alistaa teidät, Maresan asukkaat. Adullamin luoliin pakenee Israelin mahti.

¹⁵Tenei ake ka kawea atu e ahau ki a koe, e te wahine e noho ana i Mareha, te tangata e whiwhi ki a koe: ka tae te kororia o Iharaira ki Aturama ra ano.

¹⁶Leikkaa hiuksesi, tytär Jerusalem, aja pääsi paljaaksi, sure rakkaita lapsiasi. Aja pääsi kaljuksi kuin korppikotkan pää, sillä lapsesi viedään vieraaseen maahan, kauas pois sinun luotasi.

¹⁶Moremorea tou mahunga, kutikutia hoki, mo au tamariki i ahuareka ai; whakanuia tou pakira kia rite ki to te ekara; kua mawehe atu hoki ratou i a koe, kua whakaraua.