¹Ruubenin ja Gadin heimoilla oli hyvin suuret karjalaumat. Havaittuaan, että Jaeserin ja Gileadin seudut sopivat hyvin laidunmaaksi,

¹¶ Na he tini rawa nga kahui a nga tama a Reupena, ratou ko nga tama a Kara: a ka kite ratou i te whenua o Iatere, i te whenua hoki o Kireara, na, he wahi pai tena wahi mo nga kahui;

²näiden heimojen miehet menivät Mooseksen, pappi Eleasarin ja kansan johtomiesten puheille ja sanoivat:

²Na ka haere nga tama a Kara ratou ko nga tama a Reupena, ka korero ki a Mohi raua ko Ereatara tohunga, ki nga rangatira ano o te whakaminenga, ka mea,

³"Atarot, Dibon, Jaeser, Nimra, Hesbon, Eleale, Sebam, Nebo ja Beon,

³Ko Ataroto, ko Ripono, ko Iatere, ko Nimira, ko Hehepona, ko Ereare, ko Hepama, ko Nepo, ko Peono,

⁴nämä tienoot, jotka Herra on valloittanut Israelin kansalle, ovat hyvää laidunmaata, ja meillä, sinun palvelijoillasi, on paljon karjaa."

⁴Ko te whenua katoa i patua na e Ihowa i te aroaro o te whakaminenga o Iharaira, he whenua pai tena mo nga kahui, he kahui ano hoki a au pononga.

⁵He sanoivat vielä: "Jos tahdot osoittaa suopeuttasi, niin anna nuo maat meidän omiksemme. Älä vie meitä Jordanin toiselle puolelle."

⁵I mea ano ratou, Mehemea e manakohia ana matou i tou aroaro, me homai tenei whenua hei kainga mo au pononga; kaua matou e meatia kia whiti i Horano.

⁶Mutta Mooses sanoi Gadin ja Ruubenin miehille: "Pitäisikö teidän saada asettua tänne asumaan kaikessa rauhassa, kun toiset israelilaiset lähtevät sotaan?

⁶Na ka mea a Miho ki nga tama a Kara ratou ko nga tama a Reupena, Ko o koutou teina koia kia haere ki te whawhai, a ko koutou kia noho ki konei?

⁷Vai aiotteko viedä muilta halun jatkaa matkaa siihen maahan, jonka Herra on Israelille luvannut?

⁷He aha koutou i pehi ai i te ngakau o nga tama a Iharaira kia kaua e whiti ki te whenua i homai e Ihowa ki a ratou?

⁸Samalla tavoin tekivät myös teidän isänne, kun olin lähettänyt heidät Kades-Barneasta katsomaan sitä maata.

⁸I pena ano o koutou matua i taku tononga atu i a ratou i Kareheparenea kia kite i te whenua.

⁹Käytyään Eskolinlaaksossa ja tutkittuaan maata he veivät israelilaisilta halun päästä siihen maahan, jonka Herra oli heille luvannut.

⁹I to ratou haerenga hoki ki runga ki te awaawa o Ehekora, a, ka kite ratou i te whenua, na pehia ana e ratou nga ngakau o nga tama a Iharaira, kia kaua e haere ki te whenua i homai nei e Ihowa ki a ratou.

¹⁰Silloin syttyi Herran viha ja hän vannoi:

¹⁰Na ko te muranga o to Ihowa riri i taua ra, a ka oati ia, ka mea,

¹¹'Koska miehet, jotka lähtivät Egyptistä, kaksikymmenvuotiaat ja sitä vanhemmat, eivät uskollisesti seuranneet minua, he eivät saa nähdä sitä maata, josta valallani annoin lupauksen Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille.

¹¹E kore rawa nga tangata i haere mai nei i Ihipa, nga mea e rua tekau, he maha atu ranei o ratou tau, e kite i te whenua i oati ai ahau ki a Aperahama, ki a Ihaka, ki a Hakopa; mo ratou kihai i tino whai i ahau:

¹²Sen näkevät vain kenasilainen Kaleb, Jefunnen poika, ja Joosua, Nunin poika, jotka ovat uskollisesti noudattaneet Herran tahtoa.'

¹²Heoi ano ko Karepe, ko te tama a Iepune Keniti, raua ko Hohua, te tama a Nunu; mo raua i tino whai i a Ihowa.

¹³Herran viha syttyi silloin Israelia vastaan, ja hän antoi israelilaisten harhailla autiomaassa neljäkymmentä vuotta, kunnes koko se sukupolvi, joka oli rikkonut Herran tahtoa vastaan, oli kuollut.

¹³Na ko te muranga o te riri o Ihowa ki a Iharaira, a meinga ana ratou kia kopikopiko i te koraha, e wha tekau nga tau, a poto noa taua whakapaparanga i mahi na i te kino i te tirohanga a Ihowa.

¹⁴Nyt te syntisten sikiöt astutte isienne jälkiä ja saatte näin Herran vihan kääntymään vieläkin kiivaammin Israelia vastaan!

¹⁴Na, kua ara ake na koutou hei whakakapi mo o koutou matua, he huanga tangata hara, hei whakanui atu i te mura o to Ihowa riri ki a Iharaira.

¹⁵Jos te nyt kieltäydytte seuraamasta Herraa, hän jättää Israelin vielä pitemmäksi ajaksi autiomaahan, ja silloin te olette saattaneet tämän kansan tuhoon."

¹⁵No te mea ki te tahuri ke koutou, a kahore e whai i a ia, ka waiho ano ratou e ia i te koraha; a ma koutou ka ngaro ai tenei iwi katoa.

¹⁶He astuivat lähemmäksi Moosesta ja sanoivat: "Me tahdomme vain rakentaa tänne aitauksia lammas- ja vuohilaumojamme varten ja kaupunkeja vanhustemme, vaimojemme ja lastemme turvaksi.

¹⁶¶ Na ka whakatata ratou ki a ia, ka mea, Ka hanga e matou he taiepa hipi ki konei mo a matou kararehe, me etahi pa mo a matou tamariki:

¹⁷Me itse varustaudumme ja riennämme taistelemaan israelilaisten etunenässä, kunnes olemme saattaneet muut asuinsijoilleen, mutta naisemme ja lapsemme voivat sillä aikaa asua linnoitetuissa kaupungeissa turvassa tämän maan asukkailta.

¹⁷Ko matou ia ka haere me a matou patu i mua i nga tama a Iharaira, kia kawea ra ano ratou e matou ki te wahi mo ratou: a me noho a matou tamariki ki nga pa e whai taiepa ana, he wehi hoki i nga tangata o tenei whenua.

¹⁸Palaamme kotiin vasta sitten, kun jokainen israelilainen on saanut oman perintömaansa.

¹⁸E kore matou e hoki ki o matou whare, kia riro ra ano tona kainga i tenei, i tenei o nga tama a Iharaira.

¹⁹Emme enää vaadi muiden rinnalla osuutta Jordanin takaisista maista, jos saamme itsellemme osuuden täältä Jordanin itäpuolelta."

¹⁹E kore hoki matou e tu tahi me ratou i te kainga i tawahi o Horano, i tua atu ranei; no te mea ka riro mai he kainga mo matou i tenei taha o Horano, i te taha ki te rawhiti.

²⁰Mooses sanoi heille: "Jos teette niin kuin nyt lupaatte, jos siis varustaudutte Herran sotaan

²⁰Na ka mea a Mohi ki a ratou, Ki te meatia tenei mea e koutou, ki te haere koutou me a koutou patu i te aroaro o Ihowa ki te whawhai,

²¹ja jos jokainen asekelpoinen mies teidän joukostanne lähtee Jordanin tuolle puolen ja taistelee, kunnes viholliset on tuhottu,

²¹Ki te whiti katoa hoki koutou i Horano me a koutou patu i te aroaro o Ihowa, kia peia ra ano e ia ona hoariri i mua i a ia,

²²eikä kukaan teistä palaa, ennen kuin maa on voitettu Herran omaksi, silloin te olette täyttäneet velvollisuutenne Herraa ja Israelia kohtaan, ja Herra antaa nämä seudut teille.

²²A ka taea te whenua i te aroaro o Ihowa: katahi koutou ka hoki, a ka harakore ki te aroaro o Ihowa, ki te aroaro ano hoki o Iharaira; a mo koutou tenei whenua hei nohoanga i te aroaro o Ihowa.

²³Mutta jos ette tee niin, te teette syntiä Herraa vastaan, ja muistakaa, että silloin joudutte kantamaan syntienne seuraukset.

²³Tena ia, ka kore koutou e pena, nana, kua hara koutou ki a Ihowa; a kia mohio koutou, e hopukia ano koutou e to koutou hara.

²⁴Rakentakaa siis kaupunkeja naistenne ja lastenne turvaksi ja aitauksia lampaitanne ja vuohianne varten, mutta pitäkää myös, minkä lupasitte."

²⁴Hanga nga pa mo a koutou tamariki, me nga taiepa mo a koutou hipi; meatia ano hoki te mea i puta mai i o koutou mangai.

²⁵Gadin ja Ruubenin miehet sanoivat Moosekselle: "Me, sinun palvelijasi, teemme, niin kuin sinä käsket.

²⁵Na ka korero nga tama a Kara ratou ko nga tama a Reupena ki a Mohi, ka mea, Ka pena au pononga me ta toku ariki i whakahau ai.

²⁶Vanhuksemme, vaimomme ja lapsemme sekä lampaamme, vuohemme ja muut eläimemme saavat jäädä tänne Gileadin kaupunkeihin,

²⁶Ko reira a matou tamariki, a matou wahine, a matou kahui, me a matou kararehe katoa, ko nga pa o Kireara:

²⁷mutta kaikki taistelukelpoiset miehemme lähtevät Herran sotaan joen tuolle puolen, niin kuin sinä käskit."

²⁷Ko au pononga ia me whiti katoa atu, rite rawa i te patu mo te pakanga, whawhai ai i te aroaro o Ihowa; me pera me ta toku ariki i ki ai.

²⁸Silloin Mooses antoi heitä koskevan määräyksen pappi Eleasarille ja Joosualle, Nunin pojalle, sekä Israelin heimojen ja sukukuntien päämiehille.

²⁸¶ Na ka whakahaua te tikanga mo ratou e Mohi ki a Ereatara tohunga, ratou ko Hohua tama a Nunu, ko nga ariki hoki o nga whare o nga matua o nga iwi o nga tama a Iharaira:

²⁹Hän sanoi: "Jos Gadin ja Ruubenin heimojen kaikki taistelukelpoiset miehet lähtevät teidän kanssanne Jordanin toiselle puolelle Herran sotaan ja te otatte haltuunne tuon maan, niin antakaa Gileadin maa heidän omakseen.

²⁹A ka mea a Mohi ki a ratou, Ki te whiti katoa atu i roto i a koutou nga tama a Kara i Horano, ratou ko nga tama a Reupena me a ratou patu ano, whawhai ai i te aroaro o Ihowa, a ka taea te whenua i to koutou aroaro; na me hoatu e koutou te whenua o Kireara kia puritia e ratou:

³⁰Mutta jos he eivät lähde sotaan Kanaaninmaahan, joen länsipuolelle teidän avuksenne, heidän on tyydyttävä siihen osaan, joka heille sieltä annetaan."

³⁰Ki te kahore ia ratou e whiti tahi i a koutou, me a ratou patu, na, tena he wahi hei puritanga ma ratou i roto i a koutou i te whenua o Kanaana.

³¹Gadin ja Ruubenin miehet vastasivat tähän: "Me teemme, niin kuin Herra on käskenyt.

³¹Na ka whakautua e nga tama a Kara ratou ko nga tama a Reupena, ka mea, Ka rite tonu ta matou e mea ai ki ta Ihowa i korero mai ai ki au pononga.

³²Me lähdemme Herran sotaan Kanaaninmaahan ja saamme näin itsellemme perintöosuuden Jordanin tältä puolen."

³²Me whiti matou me a matou patu i te aroaro o Ihowa ki te whenua o Kanaana, a hei puritanga ma matou to matou kainga i tenei taha o Horano.

³³Sitten Mooses antoi Gadin ja Ruubenin heimoille sekä Manassen heimon toiselle puoliskolle amorilaisten kuninkaan Sihonin sekä Basanin kuninkaan Ogin valtakunnat kaupunkeineen ja niitä ympäröivine maa- alueineen.

³³Na ka homai e Mohi ki a ratou, ki nga tama a Kara, ki nga tama a Reupena ratou ko tetahi taanga o te iwi o Manahi tama a Hohepa te kingitanga o Hihona kingi o nga Amori, me te kingitanga o Oka kingi o Pahana, te whenua me ona pa i roto i o ratou rohe, ara nga pa o te whenua a tawhio noa.

³⁴Gadin heimo rakensi uudelleen Dibonin, Atarotin, Aroerin,

³⁴Na ka hanga e nga tama a Kara a Ripono, a Ataroto, a Aroere;

³⁵Atrot-Sofanin, Jaeserin, Jogbehan,

³⁵Me Ateroto Hopana, me Iatere, me Iokopeta;

³⁶Bet-Nimran ja Bet-Haranin kaupungit ja niiden muurit sekä aitauksia lampaita ja vuohia varten.

³⁶Me Petenimira, me Peteharana: he pa taiepa, me nga taiepa mo nga hipi.

³⁷Ruubenin heimo rakensi uudelleen Hesbonin, Elealen, Kirjataimin,

³⁷A na nga tama a Reupena i hanga a Hehepona, a Ereare, a Kiriataima;

³⁸Nebon ja Baal-Meonin -- näillä oli myös toiset nimet -- sekä Sibman. Tässä mainitut nimet annettiin uudelleen rakennetuille kaupungeille.

³⁸A Nepo, a Paarameono, i whakaputaia ketia hoki nga ingoa, me Hipima: i huaina ano hoki e ratou he ingoa ke ki nga pa i hanga e ratou.

³⁹Manassen pojan Makirin jälkeläiset lähtivät Gileadiin, valloittivat sen ja tuhosivat siellä asuvat amorilaiset.

³⁹A i haere atu nga tama a Makiri tama a Manahi ki Kireara, a tangohia ana e ia, peia ana hoki te Amori i reira.

⁴⁰Mooses antoi Manassen pojan Makirin suvulle Gileadin, ja tämä suku asettui sinne asumaan.

⁴⁰A i hoatu e Mohi a Kireara ki a Makiri tama a Manahi; a noho ana ia i reira.

⁴¹Myös Manassen heimoon kuuluva Jair lähti liikkeelle, valloitti Gileadissa olevat leirikylät ja nimesi ne Jairin leirikyliksi.

⁴¹A i haere a Haira tama a Manahi, a tangohia ana e ia nga pa o reira, a huaina iho e ia, ko Hawotohaira.

⁴²Myös Nobah lähti samoille seuduille, valloitti Kenatin ja sitä ympäröivät kylät ja antoi alueelle nimeksi Nobah oman nimensä mukaan.

⁴²A i haere a Nopaha, a tangohia ana e ia a Kenata, me ona pa ririki, a huaina iho ki tona ingoa, ki a Nopaha.