1Daavidin psalmi. Ylistä Herraa, minun sieluni, ja kaikki mitä minussa on, ylistä hänen pyhää nimeään.
1¶ Na Rawiri. Whakapaingia a Ihowa, e toku wairua; e nga mea katoa i roto i ahau, whakapaingia tona ingoa tapu.
2Ylistä Herraa, minun sieluni, älä unohda, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt.
2Whakapaingia a Ihowa, e toku wairua, kei wareware hoki ki ana painga katoa.
3Hän antaa anteeksi kaikki syntini ja parantaa kaikki sairauteni.
3Ko ia te muru nei i ou kino katoa; te rongo a nei i ou mate katoa.
4Hän päästää minut kuoleman otteesta ja seppelöi minut armolla ja rakkaudella.
4Ko ia te hoko nei i tou ora kei ngaro; te karauna nei i a koe ki te atawhai, ki te aroha.
5Hän ravitsee minut aina hyvyydellään, ja minä elvyn nuoreksi, niin kuin kotka.
5Nana nei i makona ai tou mangai i nga mea papai; i hou ai tou taitamarikitanga, i rite ai ki to te ekara.
6Vanhurskaat ovat Herran teot, hän tuo oikeuden sorretuille.
6¶ Ka puta i a Ihowa nga mahi tika, me te whakawa tika ki te hunga katoa e tukinotia ana.
7Hän osoitti tiensä Moosekselle ja näytti Israelille suuret tekonsa.
7I whakaakona e ia ana ara ki a Mohi, ana mahi ki nga tama a Iharaira.
8Anteeksiantava ja laupias on Herra. Hän on kärsivällinen ja hänen armonsa on suuri.
8Ki tonu a Ihowa i te aroha me te atawhai, he puhoi ki te riri, he nui hoki tana mahi tohu.
9Ei hän iäti meitä syytä, ei hän ikuisesti pidä vihaa.
9E kore ia e whakatupuehupehu tonu, e kore ano e mauahara ake ake.
10Ei hän maksanut meille syntiemme mukaan, ei rangaissut niin kuin olisimme ansainneet.
10Kihai i rite ki o tatou hara ana meatanga ki a tatou: kihai ano i rite ki o tatou kino ana utu mai ki a tatou.
11Sillä niin kuin taivas on korkea maan yllä, niin on Herran armo suuri niille, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä.
11He rite hoki ki te rangi e tiketike ake ana i te whenua, pera tonu te nui o tana mahi tohu ki te hunga e wehi ana ki a ia.
12Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meidän syntimme.
12Pera i te matara o te rawhiti i te uru, pera tonu tana whakamataratanga atu i a tatou mahi tutu i a tatou.
13Niin kuin isä armahtaa lapsiaan, niin armahtaa Herra niitä, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä.
13E aroha ana te matua ki ana tamariki, pera tonu to Ihowa aroha ki te hunga e wehi ana ki a ia.
14Hän tuntee meidät ja tietää meidän alkumme, muistaa, että olemme maan tomua.
14E matau ana hoki ia ki to tatou ahua, e mahara ana he puehu tatou.
15Ihmisen elinaika on niin kuin ruohon: kuin kedon kukka hän kukoistaa,
15Ko te tangata ia, rite tonu ona ra ki o te tarutaru: kei te puawai o te mara, ko tona ngawhatanga.
16ja kun tuuli käy yli, ei häntä enää ole eikä hänen asuinsijansa häntä tunne.
16E rarungatia ana hoki e te hau, a kua kahore; kahore hoki e mohiotia a muri e tona wahi.
17Mutta Herran armo pysyy ajasta aikaan, se on ikuinen niille, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä. Polvesta polveen ulottuu hänen uskollisuutensa
17Tena ko te mahi tohu a Ihowa no tua whakarere, a ake tonu ake, ki te hunga e wehi ana ki a ia: tona tika hoki ki nga uri o nga tamariki;
18kaikkiin, jotka pysyvät hänen liitossaan, muistavat hänen käskynsä ja elävät niiden mukaan.
18Ki te hunga e pupuri ana i tana kawenata, ki te hunga hoki e mahara ana ki ana ako kia mahia.
19Herralla on istuimensa taivaissa, ja hänen valtansa alla on kaikki maa.
19¶ Kua oti i a Ihowa tona torona te whakatu ki nga rangi; a e kawanatia ana nga mea katoa e tona kingitanga.
20Ylistäkää Herraa, te hänen enkelinsä, te voimalliset sankarit, jotka hänen sanansa kuulette ja hänen käskynsä täytätte.
20Whakapaingia a Ihowa, e ana anahera, e hira nei te kaha, e whakarite nei i tana kupu, e whakarongo nei ki tona reo ina korero.
21Ylistäkää Herraa, te taivaan joukot, kaikki hänen palvelijansa, jotka hänen tahtonsa täytätte.
21Whakapaingia a Ihowa, e ana mano katoa, e ana minita e mahi nei i tana e pai ai.
22Ylistäkää Herraa, te hänen luotunsa kaikkialla hänen valtakunnassaan. Ylistä Herraa, minun sieluni!
22Whakapaingia a Ihowa, e ana mahi katoa i nga wahi katoa o tona kingitanga: whakapaingia a Ihowa, e toku wairua.