1Asafin psalmi. Jumala, sinun maahasi ovat tunkeutuneet vieraat kansat, ne ovat saastuttaneet pyhän temppelisi ja muuttaneet Jerusalemin rauniokasaksi.
1¶ He himene na Ahapa. E te Atua, kua tae mai nga tauiwi ki tou kainga tupu, kua noa i a ratou tou temepara tapu, kua waiho a Hiruharama kia puranga kau ana.
2Sinun palvelijoittesi ruumiit on jätetty haaskalinnuille, sinun uskollistesi jäännökset petojen kynsiin.
2Ko nga tinana mate o au pononga kua hoatu e ratou hei kai ma nga manu o te rangi, ko te kikokiko o tau hunga tapu ma nga kirehe o te whenua.
3Joka puolella Jerusalemia heidän vertaan vuodatettiin kuin vettä, eikä kukaan ole haudannut heitä.
3Ko o ratou toto, ringihia ake e ratou ano he wai, ki nga taha o Hiruharama; kahore hoki he tangata hei tanu i a ratou.
4Meistä on tullut naapureillemme ilkeän ilon aihe, pilkan ja ivan kohde ympärillä asuville.
4Kua waiho matou hei tawainga ma o matou hoa, hei katanga ma te hunga i tetahi taha, i tetahi taha o matou.
5Kuinka kauan, Herra, olet vihassasi leppymätön, kuinka kauan kiivautesi leimuaa kuin tuli?
5Kia pehea te roa, e Ihowa? E riri tonu ranei koe ake ake? E ngiha tonu ranei tou hae me he kapura?
6Käännä vihasi noihin kansoihin, jotka eivät sinua tunne, valtakuntiin, jotka eivät turvaa sinun nimeesi,
6¶ Ringihia tou riri ki nga tauiwi kahore nei e matau ki a koe, ki nga rangatiratanga kahore nei e karanga ki tou ingoa.
7sillä ne ovat tuhonneet Jaakobin, autioittaneet sen asuinsijat.
7Kua pau hoki a Hakopa i a ratou, kua ururua i a ratou tona nohoanga.
8Älä pane meitä vastaamaan isiemme rikoksista, vaan armahda meitä, riennä avuksemme, sillä meidät on painettu maahan.
8Kaua ra e maharatia nga kino o o matou tupuna; kia hohoro tou aroha ki mua i a matou; kua whakaititia rawatia hoki matou.
9Auta meitä, Jumala, pelastajamme, nimesi ja kunniasi tähden! Pelasta meidät ja anna syntimme anteeksi oman nimesi tähden!
9Awhinatia matou, e te Atua o to matou whakaoranga, kia whakakororiatia ai tou ingoa: whakaorangia matou, hipokina hoki o matou hara, he mahara ki tou ingoa.
10Miksi saisivat vieraat kansat sanoa: "Missä on heidän jumalansa?" Anna niiden kokea kostosi, anna meidän nähdä, miten kostat palvelijoittesi veren, jota ne ovat vuodattaneet.
10Kia mea koia nga tauiwi, Kei hea to ratou Atua? Kia kite atu matou e matau ana nga tauiwi ki te whakatakinga i te toto o au pononga i whakahekea nei.
11Kuule vangittujen vaikerrus, väkevällä kädelläsi vapauta kuoleman omat.
11Kia tae atu ki tou aroaro te aue a te herehere: kia rite ki te nui o tou kaha tau whakaora i te hunga e meatia ana kia mate.
12Ja sen pilkan, jota naapurimme ovat vastaasi syytäneet, anna seitsenkertaisena palata heille, Herra.
12Takiwhitutia atu te utu e hoatu e koe ki nga uma o o matou hoa mo ta ratou tawai, e tawai nei ratou ki a koe, e te Ariki.
13Me, sinun kansasi, sinun laitumesi lampaat, kiitämme sinua ikuisesti, toistamme ylistystäsi polvesta polveen.
13Penei ka whakawhetai matou, tau iwi, nga hipi hoki e hepara nei koe, ki a koe ake ake: ka whakaitea e matou te whakamoemiti ki a koe, ki nga whakatupuranga katoa.