1Herra, koston Jumala, koston Jumala, saavu jo!
1¶ E Ihowa, e te Atua, e te Kairapu utu; e te Atua, e te Kairapu utu, tiaho mai.
2Nouse, maailman tuomari, maksa ylvästelijöille heidän tekojensa mukaan.
2E ara, e te Kaiwhakawa o te whenua: hoatu te utu e rite ana ki te hunga whakakake.
3Kuinka kauan, Herra, annat jumalattomien pitää iloaan?
3Kia pehea te roa, e Ihowa, o te hunga kino nei, kia pehea te roa o te hunga kino e whakamanamana ana?
4Kuinka kauan he saavat rehennellä, syytää suustaan julkeita sanoja?
4Kei te korero whakatu ratou, kei te korero whakahi: kei te korero whakapehapeha ki a ratou nga kaimahi katoa i te kino.
5Herra, he sortavat sinun kansaasi, polkevat alleen sinun omiasi.
5Mongamonga noa tau iwi i a ratou, e Ihowa: e tukinotia ana e ratou tou kainga tupu.
6He murhaavat leskiä ja orpolapsia, surmaavat maassaan asuvia muukalaisia
6E patua ana e ratou te pouaru, te manene: e kohuru ana i te pani.
7ja sanovat: "Ei Herra tätä näe, ei Jaakobin Jumala tätä huomaa."
7A e mea ana, E kore a Ihowa e kite; e kore e maharatia e te Atua o Hakopa.
8Milloin te mielettömät tulette järkiinne? Te tyhmistä tyhmimmät! Miettikää vähän.
8Kia matau, e nga poauau o te iwi: a hea ano koutou whai mahara ai, e nga kuware?
9Hän, joka on luonut korvan -- hänkö ei kuule? Hän, joka on tehnyt silmän -- hänkö ei näe?
9Ko te kaiwhakato o te taringa, e kore ranei ia e rongo? Ko te kaihanga o te kanohi, e kore ianei ia e kite?
10Hän, joka opettaa kaikkia ihmisiä, hän, joka ohjaa maailman kansoja -- hänkö ei rankaise?
10Ko te kaipapaki o nga iwi e kore ranei ia e papaki, ara ko te kaiwhakaako nei i te tangata kia mohio?
11Herra tuntee ihmisten suunnitelmat: ne raukeavat tyhjiin.
11E matau ana a Ihowa ki nga whakaaro o te tangata, he mea teka noa.
12Hyvä on sen osa, jota sinä, Herra, kasvatat ja jolle sinä opetat lakiasi.
12¶ Ka hari te tangata e pakia ana e koe, e Ihowa: e whakaakona ana i roto i tau ture;
13Pahana päivänä sinä varjelet häntä, kun hauta jo aukeaa sille, joka rikkoo lakiasi.
13Kia marie ai tona ngakau i a koe i nga ra o te he, a keria noatia iho te poka mo te tangata kino.
14Herra ei hylkää omiaan, ei hän jätä kansaansa.
14E kore hoki a Ihowa e panga i tana iwi, e kore ano e whakarere i tona kainga tupu.
15Oikeus tulee jälleen voimaan, rehellisyys palaa ihmisten sydämiin.
15Engari e hoki te whakawa ki te tika: a e arumia e nga tangata ngakau tika katoa.
16Kuka asettuu rinnalleni lainrikkojia vastaan? Kuka puolustaa minua pahantekijöitä vastaan?
16Ko wai toku hei whakatika ake ki te hunga kino? Ko wai toku hei tu ake ki nga kaimahi i te hara?
17Ellei Herra olisi tullut avukseni, asuisin jo hiljaisuuden maassa.
17Mehemea kaua a Ihowa hei awhina moku, penei kua noho kupukore noa atu toku wairua.
18Aina kun olin vähällä kaatua, sinun armosi, Herra, oli minun tukenani.
18I taku meatanga, Ka paheke toku waewae; na tau mahi tohu, e Ihowa, ahau i tautoko ake.
19Kun huolet painavat mieltäni, saan sinulta lohdun ja ilon.
19I oku whakaaronga maha i roto i toku ngakau ko au whakamarie toku oranga ngakau.
20Sinäkö tukisit turmeltuneita tuomareita, jotka lain varjolla tekevät konnantöitään!
20Tera ranei e whakahoa ki a koe te torona o te kino, e whakatakoto nei i te mahi nanakia hei ture?
21He vehkeilevät viatonta vastaan ja tuomitsevat syyttömän kuolemaan.
21Kei te whakahuihui ratou ki te poke i te wairua o te tangata tika, e mea ana kia heke te toto harakore.
22Mutta Herra on minun linnani, Jumala on turvakallioni.
22Ko Ihowa ia toku pa teko: ko toku Atua hei kohatu piringa moku.
23Hän kostaa heille heidän rikoksensa, lyö heitä heidän pahuutensa tähden. Herra, meidän Jumalamme, tuhoaa heidät.
23A nana i whakahoki to ratou kino ki runga ki a ratou, a tera ia e whakangaro i a ratou i roto i o ratou kino: ma Ihowa, ma to tatou Atua ratou e whakangaro.