¹Kuningas Daavid oli käynyt vanhaksi, ja vaikka häntä kuinka peiteltiin, hänen ei ollut lämmin.

¹Huan, David a hong upa a, a hong tek mahmah ta; huchiin puanin a khuh jel uh, himahleh lum asa thei tuan hetkei.

²Hänen palvelijansa sanoivat hänelle: "Sinulle, herramme ja kuninkaamme, pitäisi etsiä tyttö, neitsyt, joka olisi luonasi ja hoitaisi sinua. Kun hän makaa sylissäsi, sinulla, herramme ja kuninkaamme, on lämmin."

²Huchiin, a sikhaten a kiangah, ka pu uh kumpipa adingin nungak zong le ungla: Kumpipa kiang chinah om gige henla, kem leh; huan, na ang sungah hong lum henla, ka pu uh Kumpipan lum a hon sathei ding hi, a chi ua.

³He etsivät kaunista tyttöä kautta koko Israelin ja löysivät sunemilaisen Abisagin. He toivat hänet kuninkaan luo.

³Huchiin, Israel gam tengteng ah nungak melhoih a zong ua, Shunam mi Abisag a vamu ua, Kumpipa kiangah a pi uh.

⁴Tyttö oli hyvin kaunis, ja hän alkoi hoitaa ja palvella kuningasta. Mutta kuningas ei yhtynyt häneen.

⁴Huai nungak a mel a hoih mahmah; Kumpipa a kema, a nektak a bawl sak sek hi; himahleh Kumpipan a kithuahpih kei.

⁵Adonia, Haggitin poika, havitteli suuria ja ajatteli: "Minusta tulee kuningas." Hän hankki itselleen vaunut ja hevosia sekä viidenkymmenen miehen saattueen.

⁵Huchiin, Hagith tapa Adonija in, kei Kumpipa a pang ding keive, chiin a kingai thupi mahmaha: kangtalai leh sakol tungtuang mite, mi sawmnga ama a tai dingte toh a kisa saka.

⁶Hänen isänsä ei milloinkaan ollut moittinut häntä sanoen: "Miksi teit noin?" Adonia oli myös hyvin komea, ja hän oli syntynyt Absalomista seuraavana.

⁶A pan lah chiklaiin leng, bang dia hichibanga hih na hia? Chiin a lungkhamsak ngeingal keia; huan, amah lah mel hoih mahmah ahi ngala, Absalom sang ahi.

⁷Hän haki tukea Joabilta, Serujan pojalta, ja pappi Abjatarilta, ja nämä lupasivat hänelle kannatuksensa.

⁷Aman Zerui tapa Joab leh siampu Abiathar a thu a donga: amau Adonija lamah a pang ua, amah a panpih jel uh.

⁸Sitä vastoin pappi Sadok ja Benaja, Jojadan poika, eivät olleet hänen puolellaan, ei myöskään profeetta Natan, ei Simei, Rei eikä Daavidin henkivartiosto.

⁸Siampu Zadok te, Jehoiada tapa Benai te, jawlnei Nathan te, Simei te, Rei te leh David pawla mi hangsante bel Adonija lamah a pang kei uh.

⁹Adonia järjesti uhrijuhlan ja teurasti vuohia ja lampaita sekä juottovasikoita ja muuta karjaa Soheletin kiven luona lähellä Rogelin lähdettä. Hän kutsui sinne kaikki veljensä, kuninkaan pojat, sekä kaikki Juudan miehet, jotka olivat kuninkaan palveluksessa.

⁹Huan, Adonija in belamte, bawngtalte, gan vak thaute Zoholet suangah a gou a, huai bel En-rogel kiang china om ahi; huan, kumpipa tapa, a unaute tengteng leh, Juda gama Kumpipa pipente tengteng achial a.

¹⁰Mutta profeetta Natania, Benajaa, henkivartiostoa ja veljeään Salomoa hän ei kutsunut.

¹⁰Jawlnei Nathan te, Benai te, mi hangsante leh a unaupa Solomon bel achial kei hi.

¹¹Silloin Natan sanoi Batseballe, Salomon äidille, näin: "Olet kai kuullut, että Adonia, Haggitin poika, on herramme Daavidin tietämättä julistautunut kuninkaaksi?

¹¹Huchiin, Nathan in Solomon nu Batseba kiangah, Hagith tapa Adonija I pu David theihlouh in vaihawmin a om chih za lou na hi maw?

¹²Kuuntele nyt neuvoani, että pelastaisit henkesi ja poikasi Salomon hengen.

¹²Huchiin nang bitna ding leh na tapa Solomon bitna ding kon na hilh ding.

¹³Mene kuningas Daavidin luo ja sano hänelle: 'Etkö sinä, herrani ja kuninkaani, ole vannonut minulle, palvelijattarellesi, että pojastani Salomosta tulee kuningas sinun jälkeesi ja hän saa istua valtaistuimellasi? Miksi sitten Adoniasta on tullut kuningas?'

¹³Kumpipa David kiangah valut inla, a kiangah, Aw Toupa, ka pu, na sikhanu kiangah na tapa Solomon, ka nungah a hong lal ngeingei sina, amah ka laltutphah ah a tu ngei sin hi, chiin na kichiam ahi kei maw? Bang achia Adonija in vaihawm ahia? Va chi dih.

¹⁴Ja kun sinä vielä olet siellä kuninkaan puheilla, minä tulen sinne ja vahvistan sinun sanasi."

¹⁴Ngaiin, Kumpipa na vahoupih laitakin ken leng ka honjui lut tei dinga, na thugen ka honhihkip pih ding chiin a gen a.

¹⁵Niin Batseba meni kuninkaan luo makuuhuoneeseen. Kuningas oli jo hyvin vanha, ja hänellä oli hoitajanaan sunemilainen Abisag.

¹⁵Huan, Batseba Kumpipa kiangah indan ah a valuta; Kumpipa bel a upa mahmah taa, Shunam mi Abisag in Kumpipa nektak ana bawla.

¹⁶Batseba kumartui kasvoilleen kuninkaan eteen. Kuningas kysyi: "Mitä asiaa sinulla on?"

¹⁶Huan, Batseba in Kumpipa kunin chibai a buka. Huan, Kumpipan, bang na deih a? ana chi a.

¹⁷Batseba sanoi hänelle: "Herrani, sinä olet itse vannonut minulle, palvelijattarellesi, Herran, Jumalasi kautta: 'Totisesti, pojastasi Salomosta tulee kuningas minun jälkeeni ja hän saa istua valtaistuimellani.'

¹⁷Huan, aman, Pu aw, Toupa na Pathian min louin na sikhanu kiangah, na tapa Solomon ka nungin a hong lal ngeingei ding, amah ka laltutphah ah hong tu ding, chiin na na kichiam khina.

¹⁸Mutta nyt on Adoniasta tullut kuningas sinun tietämättäsi, herrani ja kuninkaani.

¹⁸Ngaiin, tuin Adonija lah a lal a; nang ka pu toupan lah na theikei a;

¹⁹Hän on teurastanut uhriksi suuret määrät sonneja, juottovasikoita, vuohia ja lampaita ja kutsunut luokseen kaikki kuninkaan pojat ja pappi Abjatarin ja Joabin, sotaväen päällikön. Mutta palvelijaasi Salomoa hän ei ole kutsunut.

¹⁹Bawngtalte, gan vak thaute, belamte a gou liapluapa, kumpipa tapate tengteng leh, siampu Abiathar leh, sepaih heutu Joab te achiala, na sikha Solomon bel achial kei.

²⁰Nyt, herrani ja kuninkaani, koko Israel katsoo sinuun ja odottaa sinun ilmoittavan, kuka sinun jälkeesi saa istua valtaistuimellasi.

²⁰Huchiin, pu aw, Toupa nunga a laltutphaha kua hongtu ding ahia chih na gen chiangin, Israelte tengteng mit nang ka pu, toupa, na tungah a tu chiat ahi.

²¹Muutoin käy niin, että kun herrani ja kuninkaani on mennyt lepoon isiensä luo, minua ja poikaani Salomoa kohdellaan rikollisina."

²¹Huchilouin jaw hichi ahi ding, pu aw, toupa apute kianga a ihmut sam hun chiangin, kei leh ka tapa Solomon thil hihkhialin a honsep mai sin uh ahi, a chi a.

²²Kun Batseba vielä puhui kuninkaan kanssa, profeetta Natan saapui,

²²Huan, ngaiin, huchia kumpipa a houpih lai takin, jawlnei Nathan a valut teia.

²³ja hänet ilmoitettiin kuninkaalle. Natan tuli kuninkaan luo, kumartui kasvoilleen hänen eteensä

²³Endih, jawlnei Nathan a hong chiin kumpipa a hilh ua. Huan, kumpipa kiang a vatunin, kumpipa maah a maia lei siin a khupboha.

²⁴ja sanoi: "Herrani ja kuninkaani! Oletko sinä itse sanonut, että Adoniasta tulee kuningas sinun jälkeesi ja hän saa istua valtaistuimellasi?

²⁴Huan, Nathan in, Toupa aw, pu aw, ka nungah Adonija a lal dinga, ka laltutphah ah a tu ding na chi maw?

²⁵Hän on näet tänään lähtenyt kaupungista ja teurastanut uhriksi suuret määrät sonneja, juottovasikoita, vuohia ja lampaita sekä kutsunut luokseen kaikki kuninkaan pojat ja sotaväen päällikön ja pappi Abjatarin. Nämä syövät ja juovat hänen kanssaan ja huutavat: 'Eläköön kuningas Adonia!'

²⁵Tuniin a kuan suka, bawngtalte, gan vak thaute, belamte a gou zengzunga, kumpipa tapa tengteng, sepaih heutute, siampu Abiathar te achial a; huan, ngaiin, a ne un a dawn khawm ua, Pathianin kumpipa Adonija humbit hen, a chi uhi.

²⁶Mutta minua, sinun palvelijaasi, ja pappi Sadokia ja Benajaa, Jojadan poikaa, sekä palvelijaasi Salomoa hän ei ole kutsunut.

²⁶Himahleh kei na sikha ngei leh, siampu Zadok leh, Jehoiada tapa Benai leh na sikha Solomon te jaw hon chial kei hi.

²⁷Onko tämä tapahtunut herrani ja kuninkaani tahdosta, ilman että olet antanut meidän, palvelijoittesi, tietää, kuka on istuva valtaistuimella sinun jälkeesi?"

²⁷Hiai toupa ka pu thu a hih a hih ngal leh toupa ka puin a nunga laltutphaha tu dingpa a kua pen ahia chih na sikhate na na hilh nai lou na hi ding maw? a chi a.

²⁸Kuningas Daavid sanoi: "Kutsukaa Batseba vielä tänne." Hän tuli kuninkaan eteen ja jäi siihen seisomaan.

²⁸Huchiin kumpipa David in a dawnga, Bat-seba honsap sak dih ua, a chi a. Huan, kumpipa kiangah a vahoh a, kumpipa maah ava dinga.

²⁹Ja kuningas vannoi hänelle: "Niin totta kuin Herra elää, hän, joka on auttanut minut kaikista vaikeuksista,

²⁹Huan, kumpipa a kichiama, lungjinna tengtenga ka hinna humbitpa Toupa hinna louin,

³⁰minä toteutan nyt sen, minkä olen sinulle Herran, Israelin Jumalan, nimeen vannonut. Totisesti, pojastasi Salomosta tulee kuningas ja hän saa istua minun jälkeeni valtaistuimella."

³⁰Na kianga Toupa Israel te Pathian min loua, na tapa Solomon ka nungin a hong lal ngeingei ding, ka sikin ka laltutphah ah a hongtu sin hi, chia ka kichiam bangbangin, tuniin leng ka hih ding, achia.

³¹Batseba heittäytyi maahan kuninkaan eteen ja sanoi: "Ikuisesti eläköön herrani, kuningas Daavid!"

³¹Huchiin, Bat-seba bel a maia lei siin a khupboha, kumpipa chibai a buka, ka pu, kumpipa David khantawnin dam thek hen, a chi a.

³²Kuningas Daavid sanoi: "Kutsukaa tänne pappi Sadok ja profeetta Natan sekä Benaja, Jojadan poika." Kun nämä olivat tulleet hänen eteensä,

³²Huan, kumpipa David in, siampu Zadok leh, jawlnei Nathan leh Jehoiada tapa Benai hon vasap sak dih ua, a chi a, Huan, kumpipa ma lamah a vapai ua.

³³hän sanoi heille: "Ottakaa henkivartiosto mukaanne ja antakaa pojalleni Salomolle muulini ratsuksi ja viekää hänet Gihonin lähteelle.

³³Huan, kumpipan a kiang uah, na pu uh sikhate pi unla, ka tapa Solomon keimah sabengtung mahmah ah tuangsak unla, Gihon mun ah va pi suk un:

³⁴Siellä pappi Sadok ja profeetta Natan voidelkoot hänet Israelin kuninkaaksi. Puhaltakaa sitten torveen ja huutakaa: 'Eläköön kuningas Salomo!'

³⁴Huan, siampu Zadok leh jawlnei Nathan in Israelte kumpipa dingin sathau vanilh heh: Huan, pengkul mut unla, Pathianin kumpipa Solomon humbit hen, chi un.

³⁵Saattakaa hänet takaisin kaupunkiin. Ja kun hän tulee tänne, istuutukoon valtaistuimelleni ja hallitkoon kuninkaana. Hänet minä olen määrännyt Israelin ja Juudan hallitsijaksi."

³⁵Huchiin amah na jui tou ding ua, ka laltutphah ah a hongtu ding hi; amah lah ka sika lal ding ahi ngala: huan, amah Israel gam leh Juda gam heutu dinga ka seh ahi, a chi a.

³⁶Benaja, Jojadan poika, vastasi kuninkaalle: "Aamen, niin tapahtukoon! Ja vahvistakoon tämän myös Herra, sinun Jumalasi.

³⁶Huan, Jehoiada tapa Benai in kumpipa a dawnga, Amen; Toupa, ka toupa kumpipa Pathianin leng pha sa hen.

³⁷Niin kuin hän on ollut sinun kanssasi, niin olkoon hän myös Salomon kanssa ja antakoon hänelle valtaa vielä enemmän kuin herrallani kuningas Daavidilla on ollut."

³⁷Toupa ka pu, toupa kianga a om sak bangin, Solomon kiangah leng om sam jel henla ka pu kumpipa David laltutphah sangin a laltutphah hih thupi jaw hen, a chi a.

³⁸Niin pappi Sadok ja profeetta Natan sekä Benaja, Jojadan poika, lähtivät kreettien ja pleettien kanssa matkaan. He nostivat Salomon kuningas Daavidin muulin selkään ja veivät hänet Gihonin lähteelle.

³⁸Huchiin, siampu Zadok te, jawlnei Nathan te, Jehoiada tapa Benai te, Keret mite, Pelet mite a hoh suk ua, Solomon David sabengtung tungah a tuang sak ua, Gihon mun ah a pi uh.

³⁹Pappi Sadok oli pyhäkköteltasta ottanut mukaansa öljysarven, ja hän voiteli Salomon kuninkaaksi. Torvet soivat, ja kansa huusi: "Eläköön kuningas Salomo!"

³⁹Huan, siampu Zadok in puanin akipan sathau koihna a laa, Solomon a nilh hi. Huan, pengkul a mut ua, huchiin mi tengtengin, Pathianin kumpipa Solomon humbit hen, a chi ua.

⁴⁰Kaikki tulivat hänen perässään ylös kaupunkiin, ja he soittivat huiluja ja riemuitsivat, niin että maa oli haljeta heidän huudostaan.

⁴⁰Huan, mipite tengtengin amah a jui tou ua, mipiten tamngai te a tum ua, a kipak mahmah ua, a husa ging un lei a kheng khama.

⁴¹Adonia ja kaikki hänen kutsuvieraansa kuulivat tämän. He olivat juuri päässeet syömästä, kun Joab kuuli torven äänen ja sanoi: "Mitä kaupungissa noin melutaan?"

⁴¹Huan, Adonija leh chialte a kianga omte tengtengin ankuang a lui khit un a ja ua. Huan, Joab in pengkul mut ging a jakin, khopi sunga husa ging juajua bang chi dan ahia leh? a chi a.

⁴²Hänen vielä puhuessaan tuli paikalle Jonatan, pappi Abjatarin poika. Adonia sanoi hänelle: "Tule tänne. Sinä olet kunnon mies ja tuot varmasti hyviä uutisia."

⁴²Huchia a chih lai takin, ngaiin, siampu Abiathar tapa Jonathan a vahoh a: Adonija in, Hongpai dih ve, nang jaw mi kizen na hi a, tanchin hoih na hontun mahmah ding, a na chi a.

⁴³Jonatan vastasi: "Kunpa toisinkin! Mutta nyt herramme, kuningas Daavid, on tehnyt Salomosta kuninkaan.

⁴³Huan, Jonathan in a dawnga, Adonija kiangah, tun keng e, pu aw, kumpipa David in Solomon kumpipa dinga bawlkhin hi;

⁴⁴Kuningas lähetti hänen luokseen pappi Sadokin ja profeetta Natanin ja Benajan, Jojadan pojan, sekä kreetit ja pleetit, ja he antoivat hänelle ratsuksi kuninkaan muulin.

⁴⁴Amah toh siampu Zadok te, jawlnei Nathan te, Jehoiada tapa Benai te, Keret mite, Pelet mite kumpipan a sawla, kumpipa sabengtung tungah a tuang sak uh:

⁴⁵Pappi Sadok ja profeetta Natan voitelivat hänet Gihonin lähteellä kuninkaaksi, ja he tulivat sieltä riemusaatossa takaisin ja kaupungissa on ilo ylimmillään. Se on se ääni, jonka te kuulitte.

⁴⁵Huan, siampu Zadok leh jawlnei Nathan in Gihon munah kumpipa dingin sathau a nilh ua: huai akipanin nuamsa takin a pai tou ua, huaiin khopi sung a thawn juajua hi. Na husa jak uh huai ahi,

⁴⁶Salomo istuutui jo kuninkaan valtaistuimellekin.

⁴⁶Huan, Solomon bel gam laltutphah ah a tuta hi.

⁴⁷Ja kuninkaan miehet tulivat tervehtimään herraamme, kuningas Daavidia, ja sanoivat: 'Jumala tehköön Salomon nimestä sinunkin nimeäsi maineikkaamman ja levittäköön hänen valtansa vielä laajemmalle kuin sinun!' Sitten kuningas kumartui vuoteellaan rukoilemaan

⁴⁷Huan, kumpipa sikhate, Na Pathianin na min sangin Solomon min hihhoih jaw henla, na laltutphah sangin a laltutphah hih thupi jaw heh, chia ka pu uh kumpipa David kipahpih dingin a hoh ua; huan, kumpipa lupna siin a kuna.

⁴⁸ja sanoi näin: 'Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, joka tänään on asettanut valtaistuimelleni minun seuraajani ja sallinut minun vielä omin silmin nähdä sen.'"

⁴⁸Huan, kumpipan leng hichiin a chi, Toupa Israelte Pathian, tuni mahmaha ka laltutphaha tu ding hon seppa phatin om hen, ka mit mahmahin a muta hi, achia, achia.

⁴⁹Adonian kutsuvieraat valtasi pelko. He nousivat paikaltaan ja lähtivät päätä pahkaa tiehensä.

⁴⁹Huan, Adonija mi chialte tengtengin a lauta ua, a thou ua, amau lampi pi uah a pai vek uh.

⁵⁰Adoniakin alkoi pelätä, mitä Salomo tekisi. Hän juoksi alttarin luo ja tarttui sen sarviin.

⁵⁰Huan, Adonija in Solomon a kihtaa, a thou a, maitam ki a valen a.

⁵¹Salomolle kerrottiin: "Adonia pelkää sinua, niin että pitää kiinni alttarin sarvista ja sanoo: 'Vannokoon kuningas Salomo nyt minulle, ettei hän surmaa palvelijaansa.'"

⁵¹Huan, ngaiin, Adonija in kumpipa Solomon a kihta a; kumpipa Solomon in a sikha namsau a hihlum lou dingin ka kiangah kichiam phot heh chiin maitam ki a len hi, chiin Solomon a hilh ua.

⁵²Salomo sanoi: "Jos hän käyttäytyy kuin kunnon mies, häneltä ei katkaista hiuskarvaakaan. Mutta jos hänen havaitaan olevan pahoissa aikeissa, silloin hän kuolee."

⁵²Huan, Solomon in, mi ginom tak a hih a suklat peuhmah leh a sam zang khat leng leiah a ke kei ding; thulimlouhna a nei chih theihna om leh a si ding, achia.Huchiin kumpipa Solomon in mi a sawla, maitam akipan a vapi suk uh. Huan, a vahoha, kumpipa Solomon chibai a buka: huan, Solomon in a kiangah, Na inah paita in, ana chi hi

⁵³Kuningas Salomo lähetti hakemaan hänet, ja hänet vedettiin alas alttarilta. Adonia tuli ja heittäytyi maahan kuningas Salomon eteen, ja Salomo sanoi hänelle: "Voit mennä kotiisi."

⁵³Huchiin kumpipa Solomon in mi a sawla, maitam akipan a vapi suk uh. Huan, a vahoha, kumpipa Solomon chibai a buka: huan, Solomon in a kiangah, Na inah paita in, ana chi hi