¹Kolme vuotta kesti rauhaa; sinä aikana Syyria ja Israel eivät olleet sodassa keskenään.

¹Huan kum thum sung Suria te leh Israelte kidou louin a om uh.

²Kolmantena vuotena Juudan kuningas Josafat lähti Israelin kuninkaan Ahabin luo.

²Huan, a kum thum kumin hichi ahi a, Juda kumpipa Jehosaphat Israel kumpipa kiang ah ahoh suka.

³Israelin kuningas oli sanonut miehilleen: "Niin kuin tiedätte, Ramot- Gilead kuuluu oikeastaan meille. Mutta tässä me vain istumme kädet ristissä emmekä ota sitä Syyrian kuninkaan käsistä."

³Huan, Israel kumpipan a sikha te kiangah, "Ramoth-Gilead khua sia ahi chih thei na pi a bang chi dan a Suria kumpipa sut lou a mawk om ihi ua oi? " achi a.

⁴Nyt hän sanoi Josafatille: "Lähdetkö kanssani sotaan Ramot-Gileadiin?" Josafat vastasi Israelin kuninkaalle: "Siinä minä missä sinäkin, siinä minun kansani missä sinunkin, siinä minun hevoseni missä sinunkin."

⁴Huan Jehosaphat kiangah, "Ramoth-gilead ah galdou ding in ka kiangah na kuan diam? " achi a. Huan Jehosaphat in Israel kumpipa kiangah, "kei leh nang, ka mite leh na mite pum khat ihi ua, ka sakol leh na sakol pumkhat ahi ve ua le" achi a.

⁵Josafat sanoi kuitenkin Israelin kuninkaalle: "Kysy sentään ensin Herran mieltä."

⁵Huan Jehosaphat in Israel kumpipa kiangah, "Toupa thu hu-ngaih ta dih in" achi a.

⁶Niin Israelin kuningas kokosi profeetat, nelisensataa miestä, ja kysyi heiltä: "Tuleeko minun lähteä sotaan Ramot- Gileadia vastaan vai ei?" He vastasivat: "Lähde matkaan! Herra antaa kaupungin sinun käsiisi."

⁶Huchi in Israel kumpipan jawlnei te mi za li tak a sam khawm a, a kiang uah, "Ramoth-gilead khua sual ding in ka kuan tou diam kuan lou ding" achi a. Huan, amau "kuan in, Toupa'n kumpipa khut ah ahon pe sin ahi" achi ua.

⁷Josafat kysyi: "Eikö täällä ole enää muita Herran profeettoja, joilta voisimme kysyä?"

⁷Himahleh Jehosaphat in "hiai a Toupa jawlnei dang kua hiam bek i dot ding om lou ahi maw? " achi a.

⁸Israelin kuningas vastasi Josafatille: "Yksi vielä on, jolta voisimme tiedustella Herran tahtoa, mutta minä vihaan häntä, sillä hän ei koskaan ennusta minulle hyvää, vaan aina pelkkää pahaa. Hän on Miika, Jimlan poika." "Noin ei kuningas saisi puhua", sanoi Josafat.

⁸Huan, Israel kumpipan Jehosaphat kiangah, "Toupa hon dot sak ding mi khat Imla tapa Mikai om mah veh aw; himahleh amah bel kamuh dah lam tak ahi; ka tungtang thu lah ahoih lou lam lou ngal ahoih lam him him a gen ngei ngal kei a" achi a. Huan Jehosaphat in, "kumpipan hichi bang in chi dah leh" achi a.

⁹Niin Israelin kuningas huusi luokseen erään hovimiehen ja sanoi: "Toimita oitis tänne Miika, Jimlan poika."

⁹Huchi in Israel kumpipan heutu khat a sam a, Imla tapa Mikai hon pi dih achi a.

¹⁰Israelin kuningas ja Josafat, Juudan kuningas, istuivat Samarian kaupunginportin aukiolla kumpikin istuimellaan kuninkaallisissa vaatteissaan. Kaikki profeetat olivat hurmostilassa heidän edessään.

¹⁰Huan, Israel kumpipa leh Juda kumpipa Jehosaphat bel Samari kongpi lutna chin-a phual jangah a kumpipa uh puan a ki thuam in, a lal tut phah tuak tuak uah a tu ua; huan, jawlnei tengteng in ama uah thu agen ua.

¹¹Sidkia, Kenaanan poika, pani päähänsä rautasarvet ja julisti: "Näin sanoo Herra: 'Näillä sinä pusket Syyrian kumoon ja teet siitä lopun.'"

¹¹Huan, Kenaan tapa Zedekia in sik ki-te a bawl sak a, Toupa'n hichin achi, "hiai te in Suria te mangthang sipsip khop in na si ding, chiin, " achi a.

¹²Samalla tavoin ennustivat muutkin profeetat. He huusivat: "Hyökkää Ramot-Gileadiin! Voitto on sinun, Herra antaa kaupungin sinun käsiisi."

¹²Huchi mah bangin jawlnei tengteng in Ramoth-gilead ah va hoh tou in lan, va lohching in, Toupan kumpipa khut ah ahon pe sin ahi, chi in, a gen ua.

¹³Lähetti, joka oli mennyt hakemaan Miikaa, sanoi hänelle: "Profeetat ennustavat kuninkaalle yhteen ääneen pelkkää hyvää. Toivottavasti sinä ennustat samalla tavoin ja lupaat hänelle hyvää."

¹³Huan, Mikai sam dinga a sawl pa un a kiangah, "ngaidih, jawlnei in thukhat sat in ahoih lam in kumpipa kiangah thu a gen chiat ua; agen khit sa bangchiat un na gen sam in la, ahoih lam in va gen in" chi in a gen a.

¹⁴Mutta Miika vastasi: "Niin totta kuin Herra elää, minä puhun sen, minkä Herra minulle sanoo."

¹⁴Huan, Mikai in, "Toupa hina louin ka gen hi, Toupan ka kiangah a gen hi, ka va gen sin" achi a.

¹⁵Kun Miika tuli kuninkaan eteen, kuningas sanoi: "Miika, tuleeko meidän lähteä sotaan Ramot-Gileadia vastaan vai ei?" Miika vastasi hänelle: "Lähde vain. Voitto on sinun, Herra antaa kaupungin sinun käsiisi."

¹⁵Huan, kumpipa kiang a tun touh in, kumpipan akiangah, "Mikai, Ramoth-gilead khua sual ding in ka kuan tou ding a, kuan lou ding? " achi a. Huan, aman a dawnga, "kuan tou in la, va lohching in; Toupan kumpipa khut ah ahon pesin ahi" achi a.

¹⁶Mutta kuningas sanoi hänelle: "Kuinka monta kertaa minun on vannotettava sinua, ettet saa puhua minulle muuta kuin totuuden Herran nimessä."

¹⁶Huan, kumpipan akiangah, "thutak bikbek loungal ka kianga Toupa min a genlou ding in bangzah vei ahia oi ka hon ki chiamsak sin? " achi a.

¹⁷Silloin Miika sanoi: "Minä näin koko Israelin hajallaan vuorilla, kuin lammaslauman paimenta vailla. Ja Herra sanoi: 'Näillä ei ole isäntää, palatkoon kukin rauhassa kotiinsa.'"

¹⁷Huan, aman, Israel te tengteng ching ding neilou belam bangin tangte ah a dalh vek uh ka mu a; Toupan, hiai ten heutu anei ta kei ua, michih amau in lam ah lungmuang tak in pai diam uhen, achi ahi, achi a.

¹⁸Israelin kuningas sanoi Josafatille: "Enkö sanonut sinulle, että hän ei koskaan ennusta minulle hyvää, vaan aina pelkkää pahaa."

¹⁸Huan, Israel kumpipan Jehosaphat kiangah, "ka tungtang thu ahoih lou lam kia lou ngal ahoih lam him him agen kei ding chih ka hon hilh ahi kei mo? " achi a.

¹⁹Miika sanoi vielä: "Kuule siis Herran sana! Minä näin Herran istuvan valtaistuimellaan, ja kaikki taivaan joukot seisoivat hänen ympärillään hänen oikealla ja vasemmalla puolellaan.

¹⁹Huan, aman, huaiziakin TOUPA thu ngai khe dih, Toupa a lal tutphah a tu ka mu a, van a mipi tengteng, a taklam leh veilam a ding te toh.

²⁰Ja Herra sanoi: 'Kuka eksyttäisi Ahabin, niin että hän lähtee sotaretkelle ja kaatuu Ramot-Gileadissa?' Yksi vastasi yhtä, toinen toista,

²⁰Huan, Toupan, Ahab Ramoth-gilead khua a va hoh tou a gala si ding a kuan khem ding ahia? achi ahi. Khat in hichi bangin achi a, midang in huchi bangin achi a.

²¹kunnes esiin tuli muuan henki. Se asettui Herran eteen ja sanoi: 'Minä eksytän hänet.' 'Millä tavoin?' kysyi Herra.

²¹Huchi in, kha khat ahong pawt a, Toupa ma ah a dinga, ken ka khem ding, achi a.

²²Henki vastasi: 'Minä lähden sinne ja menen valheen henkenä jokaisen hänen profeettansa suuhun.' Silloin Herra sanoi: 'Eksytä sinä hänet, sinä pystyt siihen. Mene ja tee niin.'

²²Huan, Toupan a kiangah, "bangin eita? " achi a. Huan, aman, "ka va hoh dia, a jawlnei tengteng muk ah kha juau thei in ka va suak ding" achi a. Huan, aman, "na khem mah dinga, loh leng na lohching lai ding; va kuan inla, huchi bangin va hih ve leh" achi a.

²³Ja niin on käynyt, Herra on lähettänyt valheen hengen kaikkien näiden profeettojesi suuhun. Onnettomuuden hän on sinun osallesi määrännyt!"

²³Huchi in ngai in, Toupan hiai na jawlnei te tengteng muk ah kha juau thei a koih a, na tungtang thu ahoihlou lam in Toupan gen khin ahi, achi a.

²⁴Silloin Sidkia, Kenaanan poika, tuli siihen. Hän löi Miikaa poskelle ja sanoi: "Olisiko muka Herran henki poistunut minusta ja alkanut puhua sinun kauttasi?"

²⁴Huchi in Kenana tapa Zedekia in ahon naih a, Mikai biangah a hong benga, Toupa kha in na kiangah thugen ding in koilam ah ahi a ahon paisan? achi a.

²⁵Miika vastasi: "Sinä huomaat sen sinä päivänä, jolloin juokset huoneesta toiseen etsien piilopaikkaa."

²⁵Huan, Mikai in, ngai in, dantan sunggila bu ding a na lut ni chiangin na thei ding, achi a.

²⁶Israelin kuningas sanoi silloin: "Ottakaa Miika kiinni ja viekää hänet kaupungin päällikön Amonin ja kuninkaan pojan Joasin luo.

²⁶Huan, Israel kumpipan, "Mikai pi unla, khopi heupa Amon leh kumpipa tapa Joas kiangah paipih nawn un";

²⁷Sanokaa heille, että kuninkaan käsky on tämä: mies on pantava vankilaan ja hänelle on annettava vain vähän vettä ja leipää, kunnes minä palaan onnellisesti takaisin."

²⁷Huan, kumpipan hichin achi, "hiai mi suangkulh ah khum unla, lungmuang taka ka hong pai nawn masiah gim thuak na an leh gim thuak na tui nana pia un, chiin, chi un" achi a.

²⁸Miika sanoi siihen: "Jos sinä palaat onnellisesti, silloin Herra ei ole puhunut minun kauttani." Ja vielä hän sanoi: "Tulkoon tämä kaikkien kansojen tietoon!"

²⁸Huan, Mikai in, "lungmuang taka na hong pai nawn peuhmah aleh Toupan kei hon zanga thu genlou ahi mah ding" achi a. Huan, amahmah in, "nou, mipi te aw, na vek un na ja un" achi a.

²⁹Israelin kuningas ja Josafat, Juudan kuningas, lähtivät sotaretkelle Ramot-Gileadiin.

²⁹Huchi in Israel kumpipa leh Jehosaphat bel Ramoth-gilead khua ah ahoh tou ua.

³⁰Israelin kuningas sanoi Josafatille: "Vaihdan toiset vaatteet, ettei minua tunnettaisi, ja tulen sitten taistelukentälle. Ole sinä omissa vaatteissasi." Hän vaihtoi vaatteita ja tuli taistelukentälle.

³⁰Huan, Israel kumpipan Jehosaphat kiangah, "ka ki bawl lamdang dinga, kisual na ah ka hoh tou ding e; nang bel na kumpipa puan silh in" achi a. Huchi in Israel kumpipa aki bawl lamdang a, kisual na ah ahoh tou.

³¹Syyrian kuningas oli antanut vaunujoukkojensa kolmellekymmenellekahdelle päällikölle käskyn: "Saatte ryhtyä taisteluun ainoastaan Israelin kuninkaan kanssa, ette kenenkään muun, oli hän ylhäinen tai alhainen."

³¹Huan, Suria kumpipan a kangtalai tunga heutu sawmthum-le-nih te kiangah, "Israel kumpipa kia lou ngal mi neu leng, mi lian leng a kuamah sual kei un" chi in thu apia hi.

³²Kun vaunujoukkojen päälliköt näkivät Josafatin, he sanoivat: "Tuo on varmaankin Israelin kuningas." Niinpä he suuntasivat hyökkäyksensä häntä kohden. Silloin Josafat huusi apua.

³²Huan, kangtalai tunga heutu ten Jehosaphat ava muh un, hichi ahi a, Israel kumpipa ahimah ve, achi ua; huchi in sual tum in a um ta uh; huan, Jehosaphat akikou khia hi.

³³Vaunujoukkojen päälliköt huomasivat, ettei hän ollutkaan Israelin kuningas, ja lakkasivat ahdistamasta häntä.

³³Huan, kangtalai tunga heututen Israel kumpipa ana hikei chih a theih un hichi ahi a, a delh lai uh a nokik ta uh.

³⁴Eräs mies jännitti jousensa ja ampui umpimähkään, ja hän osui Ahabia, Israelin kuningasta, haarniskan levyjen väliin. Kuningas sanoi silloin vaunumiehelleen: "Käännä vaunut ja vie minut pois täältä sotajoukon keskeltä. Minä olen haavoittunut."

³⁴Huan, mikhat in tup tuan neilou in a thalpeu a lai a, Israel kumpipa lum leh lum kikal ah akap a; huchi in a kangtalai hawlpa kiangah, kai hei inla, sepaihte laka kipan hon pawt pih in, nakpia liamna ka tuak ta hi, achi a.

³⁵Mutta taistelu riehui kiivaana, ja niin kuningas joutui olemaan koko päivän vaunuissaan taistelukentällä. Illalla hän kuoli, sillä hänen verensä oli vuotanut kuiviin vaunujen pohjalle.

³⁵Huan, huai ni in kisual na a thupi mah mah mai a; kumpipa a kangtalai ah Suriate muh in a ding sak ua, huan, nitaklam in a si ta: huan, amah a liamsak na ua kipan sisan kangtalai sungah a luang duadua hi.

³⁶Auringonlaskun aikaan kulki rintamassa huuto: "Joka mies palatkoon omaan maahansa ja kaupunkiinsa."

³⁶Huan, nitum kuan ding khawng in, sepaihte lakah, michih amah kholam ah, michih amah gam lam ah pai vek hen, chi in a kikou chiat ta uhi.

³⁷Näin kuningas kuoli. Hänen ruumiinsa vietiin Samarian kaupunkiin, ja hänet haudattiin sinne.

³⁷Huchiin kumpipa asi ta a, Samari khua ah a lutpih ua; huchiin Samari khua ah kumpipa a vui ta uhi.

³⁸Vaunut huuhdeltiin Samarian kaupungin ulkopuolella vesialtaalla, missä portot peseytyivät, ja koirat nuolivat hänen verensä, niin kuin Herra oli sanonut.

³⁸Huan, Samari kho dil gei ah kangtalai a sil ua; huan, Toupa thugen bang takin uiin a sisante a liakta uhi; (huailai ah kijuakte a kisil sek uh; ).

³⁹Kaikki muu, mitä on kerrottavaa Ahabista ja hänen teoistaan, norsunluupalatsista ja kaikista hänen kaupungeistaan, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden historiaan.

³⁹Huchiin Ahab tanchin dangte, a thil hih tengteng te, a saiha inlamte, a kho bawl tengteng Israel kumpipate lal lai a thu gelhna bu ah a tuang ahi kei maw?

⁴⁰Ahab meni lepoon isiensä luo, ja hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Ahasja.

⁴⁰Huchiin Ahab a pute kiangah a ihmutaa; huan, a tapa Ahazia a sikin a lalta hi.

⁴¹Josafatista, Asan pojasta, tuli Juudan kuningas Israelin kuninkaan Ahabin neljäntenä hallitusvuotena.

⁴¹Huan, Israel kumpipa Ahab lal kum lina ah Asa tapa Jehosaphat bel Judate tungah a lal pana.

⁴²Josafat oli kuninkaaksi tullessaan kolmenkymmenenviiden vuoden ikäinen, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentäviisi vuotta. Hänen äitinsä oli Asuba, Silhin tytär.

⁴²Jehoshaphat bel a lal pat lai in kum sawmthum leh kum nga ahi a; Jerusalem khua ah kum sawm nih leh kum nga vai a hawm. A nu min Azub, Silhi tanu ahi.

⁴³Josafat kulki kaikessa isänsä Asan tietä, hän ei siltä poikennut vaan teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä. (H22:44)Uhrikukkuloista ei kuitenkaan luovuttu, vaan kansa teurasti ja poltti edelleenkin uhreja kukkuloilla.

⁴³Huan, a pa Asa lampi tot tengteng a tawna; pialsan hetlou in Toupa mitmuh in thil hoih ahi jel hi; mun sangte bel a la mang keia, mun sangte ah mite a kithoih lai un, gimlim a halhal lai uhi.

⁴⁴(H22:45)Josafat teki rauhan Israelin kuninkaan kanssa.

⁴⁴Huan, Jehosaphat in Israel kumpipa toh kilem na a bawl a.

⁴⁵(H22:46)Kaikki muu, mitä Josafatista, hänen saavutuksistaan ja sodistaan on kerrottavaa, on kirjoitettu Juudan kuninkaiden historiaan.

⁴⁵Huchi in Jehosaphat tanchin dang te, a thilhihtheihdan ahih lat thu te, a gal sual thute Juda kumpipate lal lai thu gelh na bu ah a tuang ahi kei mawh?

⁴⁶(H22:47)Hän hävitti maasta viimeisetkin haureutta harjoittavat pyhäkköpalvelijat, jotka hänen isänsä Asan ajoilta olivat jääneet jäljelle.

⁴⁶Huan, a pa Asa damlai a pasal kizuakte a om laite a gama kipan a delh khe vek.

⁴⁷(H22:48)Edomissa ei siihen aikaan ollut kuningasta, vaan sitä hallitsi maaherra.

⁴⁷Huan, Edom gamah kumpipa a om kei ua, kumpipa sika pangin vai a hawm hi.

⁴⁸(H22:49)Josafat teetti Tarsisin-laivoja tuodakseen niillä Ofirista kultaa, mutta matkasta ei tullut mitään, sillä laivat hajosivat jo Esjon- Geberissä.

⁴⁸Johosaphat in Ophira dangka-eng po ding Tarsis longte a bawl a; himahleh ahoh ta kei ua; Ezion-geber mun ah longte lah a se vek ta ngal a.

⁴⁹(H22:50)Ahasja, Ahabin poika, sanoi silloin Josafatille: "Minun mieheni voisivat purjehtia yhdessä sinun väkesi kanssa." Tähän Josafat ei kuitenkaan suostunut.

⁴⁹Huchi in Ahab tapa Ahazia in Jehosaphat kiangah, "ka mite na mite toh longte ah kuan khawm le uh ake" achi a. Himahleh Jehosaphat in pha a sakei.

⁵⁰(H22:51)Josafat meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Joram.

⁵⁰Huan, Jehosaphat apu te kiangah a ihmu a, a pute lakah apu David khopi ah a vui ta uh; huan, a tapa Jehoram a sikin a lal ta hi.

⁵¹Ahasja, Ahabin poika, tuli Samarian kaupungissa Israelin kuninkaaksi Juudan kuninkaan Josafatin seitsemäntenätoista hallitusvuotena. Hän hallitsi Israelia kaksi vuotta.

⁵¹Huan, Juda kumpipa Jehosaphat lal kum sawm leh kum sagih kum in Ahab tapa Ahazia bel Samari khua ah Israelte tungah a lal pana, Israelte tungah kum nih a lal hi.

⁵²Ahasja teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä, kulki samaa tietä kuin isänsä ja äitinsä ja Jerobeam, Nebatin poika, joka oli johdattanut Israelin synnintekoon.

⁵²Huan, Toupa mitmuh in thil hoihlou ahih jel a, a nu leh a pa lampi totte, Nebat tapa Israelte thil hihkhial sak pa Jeroboam lampi totte a tawn tei jel a.Huan, apa hih bang bang hih in Baal na a sem a, a be jel a, Toupa, Israelte Pathian bel a heh sak naknak hi.

⁵³Hän palveli ja kumarsi Baalia. Näin hän vihastutti Herran, Israelin

⁵³Huan, apa hih bang bang hih in Baal na a sem a, a be jel a, Toupa, Israelte Pathian bel a heh sak naknak hi.