¹Salomo sai faraon tyttären vaimokseen; näin hänestä tuli Egyptin kuninkaan vävy. Hän toi vaimonsa Daavidin kaupunkiin siksi aikaa, että sai valmiiksi palatsinsa, Herran temppelin ja Jerusalemin ympärysmuurin.

¹Huan, Solomonin Aigupta kumpia Pharo toh kizolhna a bawla, Pharo tanu a kitenpiha, amah in leh Toupa in a lam ma leh, Jerusalem khua kulha a um suak ma siah David khopi ah a om sak hi.

²Kansa uhrasi edelleenkin uhrikukkuloilla, koska Herralle omistettua temppeliä ei vielä ollut rakennettu.

²Mipite lah mun sangte khawngah a kithoih mai nak ua, huai main Toupa min dinga in lam a om nai tak dih louh jiakin.

³Salomo rakasti Herraa ja noudatti isänsä Daavidin säädöksiä. Silti hän uhrasi ja suitsutti kukkuloilla.

³Solomonin Toupa a ita, a pa David thusehte a jui seka; mun sangtea kithoihin, gimlimte a nahal sek mawk naa,

⁴Kuningas meni Gibeoniin uhraamaan, sillä siellä oli tärkein uhrikukkula. Salomo uhrasi sen alttarilla tuhat polttouhria.

⁴Huan, kumpipa kithoih dingin Gibeon khuaah a hoha; huai lah mun sang poimoh tak ahi ngala: Solomonin huai maitam tungah halmanga thillat sangkhat tal alan hi.

⁵Gibeonissa Herra ilmestyi Salomolle yöllä unessa. Jumala sanoi: "Pyydä, mitä haluat, niin annan sen sinulle."

⁵Huan, Gibeon khuaah Toupa janin Solomon kiangah amangin a hongkihila: huan, Pathianin, ngen ve, bang ahia ka honpiak ding? a chi a.

⁶Salomo vastasi: "Sinä osoitit runsain mitoin suosiotasi palvelijallesi, isälleni Daavidille, kun hän vilpittömänä ja oikeamielisenä vaelsi teitäsi ja oli sinulle uskollinen. Sinun suosiosi säilyi runsaana loppuun saakka, sinä annoit hänelle pojan, joka tänään istuu hänen valtaistuimellaan.

⁶Huan, Solomonin, na sikha ka pa David na mitmuha thutaka leh diktatna leh, lungtang dik tak puaa a om jel bangin nang a kiangah hehpihna thupi mahmah nalangsaka; nang hiai hehpihna thupi mahmah amah adingin na deihguana, nang a laltutphaha tu ding tapa na piaa, tunia a hongom petmah bangin.

⁷Herra, minun Jumalani, sinä olet tehnyt minusta kuninkaan isäni Daavidin jälkeen, vaikka olen vain nuori poika, joka ei tiedä minne mennä, mitä tehdä.

⁷Huchiin, aw Toupa ka Pathian, nang na sikha, ka pa David sikin kumpipa dingin na nabawltaa: kei jaw naupang lel ka hia; thu tung lam leh kuan lam leng ka theikei hi.

⁸Palvelijasi on keskellä kansaa, jonka olet valinnut, keskellä ihmispaljoutta, jolla ei ole mittaa eikä määrää.

⁸Na sikha na mite na telte, mi tampi, a tam jiak ua sim seng vual louh leh, a zah theih seng vuallouhte lakah a om hi.

⁹Anna siksi minulle ymmärtäväinen sydän, jotta osaisin hallita ja tuomita kansaasi ja erottaisin hyvän pahasta. Muutoin en voi oikeamielisesti hallita tätä suurta kansaa."

⁹Huchiin, na mite vaihawmsakna dingin na sikha theihna lungtang piain, a sia leh a pha ka khen theihna dingin; na mi hiai zahzah kuana hia vaihawm sak thei ding? a chi a.

¹⁰Tämä pyyntö oli Herralle mieleen,

¹⁰Huan, Solomonin huai a nget jiakin huai thu genin Toupa a kipaksak mahmah mai a.

¹¹ja hän sanoi Salomolle: "Koska esitit tällaisen pyynnön, koska et halunnut pitkää ikää, et rikkautta etkä vihollistesi kuolemaa, vaan pyysit ymmärrystä osataksesi hallita oikein,

¹¹Huan, Pathianin a kiangah, nang dam sawtna kingetsak loua, huchibang na nget jiakin leh, hausaknate leng kingetsak loua, na melmate sihna leng ngen loua, vaihawm siamna na kingetsak jawk jiakin,

¹²minä teen niin kuin pyysit. Minä annan sinulle niin viisaan ja ymmärtäväisen sydämen, ettei kaltaistasi ole ennen ollut eikä ole jälkeesikään tuleva.

¹²Ngaiin, na nget bangin ka hihta: Ngaiin, pilna leh theihna lungtang ka honpia; huchiin, na maah nang bang mahmah kuamah a om kei ua, na nungchiangin leng nang bang mahmah kuamah a hongom sam kei ding uh.

¹³Mutta minä annan sinulle myös sellaista, mitä et pyytänyt: annan rikkautta ja kunniaa, niin ettei kuninkaiden joukossa koko elinaikanasi ole sinulle vertaa.

¹³Huan, na ngetlouh, hausakna leh thupina leng ka honpe lai hi; huchiin na dam sungin kumpipate lakah nang bang mahmah a om kei ding uh.

¹⁴Ja jos vaellat minun teitäni säädösteni ja määräysteni mukaisesti, niin kuin isäsi Daavid vaelsi, minä annan sinulle pitkän iän."

¹⁴Na pa Davidin a zuih banga ka thusehte leh ka thupiak te pom dinga ka lampite na zuih leh ka hondam sawt sak lai ding, achia.

¹⁵Salomo heräsi; tämä oli tapahtunut unessa. Hän palasi Jerusalemiin, meni Herran liitonarkun eteen ja uhrasi polttouhreja ja yhteysuhreja ja järjesti pidot koko väelleen.

¹⁵Huan, Solomon a khanglou a, ngai in, mang ana hi: huan, Jerusalem ah a hoh a, Toupa thukhun na bawm maah a dinga, halmanga thillat leh lemna thillatte a lana, a sikhate tengteng a dingin ankuang a lui.

¹⁶Noihin aikoihin kuninkaan puheille tuli kaksi porttoa. He astuivat hänen eteensä,

¹⁶Huchiin numei nih, kijuak, kumpipa kiangah a hoh ua, a maah ava ding uh.

¹⁷ja toinen heistä sanoi: "Herrani, kuule minua! Minä ja tuo nainen asumme samassa talossa. Hän oli läsnä, kun minä synnytin lapsen.

¹⁷Huan, numei khat in, aw ka pu, hiai numei toh in khata teng khawm ka hi ua; huai inna ka om tei laiin nau ka nei a.

¹⁸Ja kun oli kulunut kaksi päivää siitä kun minä synnytin, silloin myös tuo nainen sai lapsen. Me olimme kahden, talossa ei ollut ketään muuta.

¹⁸Huan, hichi ahia, ka nau neih nung ni thum nungin hiai numeiin leng a nei sama; om khawm ka hi ua; huai ina om kou tegel lou, huai in ah kuamah mikhual om a om kei uh.

¹⁹Tuon naisen poika kuoli yöllä, hän oli nukkuessaan tukahduttanut sen.

¹⁹Huan, hiai numei ta janin a nasi a; a delh lup ahi.

²⁰Silloin hän nousi keskellä yötä ja otti poikani minun vierestäni. Minä nukuin, ja niin hän pani lapsen viereensä makaamaan ja asetti kuolleen poikansa minun viereeni.

²⁰Huchiin, jan laiin a thou a, na sikhanu a ihmut kalin, ka sika ka tapa a la a, a poma, ata sipen ka angah ana sial.

²¹Kun aamulla nousin imettämään poikaani, se oli kuollut. Minä tutkin silloin lapsen tarkoin, eikä se ollut minun synnyttämäni poika!"

²¹A jingsanga ka ta nawi pe dinga ka thoh leh, ngaiin, a si ana hi nilouh mawk hi: himahleh jingsanga ka etchet leh ngaiin, ka tapa, ka suanpen ana hi hetkei hial hi, achia.

²²Toinen nainen sanoi: "Tuo ei ole totta! Minun poikani elää, sinun poikasi kuoli!" Toinen vastasi: "Ei, tuo kuollut on sinun poikasi, minun poikani elää!" Näin he riitelivät kuninkaan edessä.

²²Huan, numei dangin, Hi lou e, a hingpen ka tapa ahi jaw, a sipen na tapa ahi, a chi tei a. Khatin, Hi lou, a sipen na tapa ahi, a hing pen ka tapa ahi jaw, a chi chiltel sam a. Huchibangin kumpipa maah a gentuaktuak uh.

²³Kuningas sanoi: "Tämä nainen väittää, että elävä poika on hänen ja kuollut tuon toisen. Tämä toinen taas sanoo, ettei se ole totta, kuollut poika on toisen ja elävä hänen."

²³Huchiin, kumpipan, Khatin, ahingpen ka tapa ahi: a sipen na tapa ahi, a chi a: huan, khatin, Hilou, a sipen na tapa ahi, a hingpen ka tapa ahi jaw, a chi jel ngala, achia.

²⁴"Hakekaa minulle miekka", kuningas sanoi. Miekka tuotiin kuninkaan eteen.

²⁴Huan, kumpipan, namsau honva lak dih uh, a chi a, huchiin namsau kumpipa maah a honla ua.

²⁵Hän antoi käskyn: "Halkaiskaa elävä lapsi kahtia ja antakaa toinen puoli toiselle, toinen toiselle."

²⁵Huan, kumpipan, naungek hingpen tum nih suah unla, a kimkhat khat pia unla, a kimkhat khat pia un, a chi a.

²⁶Silloin rakkaus lapseen pani elävän pojan äidin puhumaan, ja hän huudahti kuninkaalle: "Herrani! Anna lapsi hänelle, älä anna surmata sitä!" Mutta toinen sanoi: "Ei minulle eikä sinulle. Halkaiskaa vain!"

²⁶Huchiin, naungek hingpen nuin a ta a lainat mahmah mai ngala, kumpipa kiangah, Aw ka pu, naungek hingpen amah pe maiin, a thah a hihleh that mahmah ken, a chi a. Khatpenin bel, keia lah hi tuan kenteh, nanga lah hi tuan ken teh: tumtan maiin, a chi a.

²⁷Silloin kuningas lausui: "Antakaa lapsi tuolle, joka ensin puhui, älkää tappako sitä. Hän on lapsen äiti."

²⁷Huchiin, kumpipan a dawnga, naungek hingpen amah pia un, that het kei un: amah mah a nu ahi, a chi a.Huan, Israelte tengtengin huai thua kumpipa vaihawm dan ana ja ua; kumpipa akihtata mahmah mai uh: vaihawmna dingin Pathian pil na amah ah a om chi a thei ngal ua.

²⁸Kautta koko Israelin levisi tieto tuomiosta, jonka kuningas oli antanut. Kaikki alkoivat kunnioittaa kuningasta, sillä he näkivät nyt, että hän oli saanut Jumalalta viisauden tuomita ja hallita oikein.

²⁸Huan, Israelte tengtengin huai thua kumpipa vaihawm dan ana ja ua; kumpipa akihtata mahmah mai uh: vaihawmna dingin Pathian pil na amah ah a om chi a thei ngal ua.