¹Josafatilla oli paljon rikkautta ja kunniaa, ja hän otti pojalleen puolisoksi Ahabin tyttären.

¹Huchiin Jehosaphat bel a honghauin hongthupita mahmaha, huan Ahab toh kizopna a bawla.

²Muutaman vuoden kuluttua hän meni käymään Ahabin luona Samariassa. Ahab teurastutti paljon lampaita ja nautoja Josafatia ja hänen seuruettaan varten ja alkoi sitten taivuttaa häntä lähtemään sotaretkelle Ramot-Gileadia vastaan.

²Huan, kum bangzah hiam tak nungin Samari ah Ahab kiangah a hoh suka, Huan Ahabin amah leh a heutu belam leh bawngtalte tampi a nagoha, Ramoth-gilead khuaa hoh touhpih dingin achiala.

³Ahab, Israelin kuningas, kysyi Josafatilta, Juudan kuninkaalta: "Lähdetkö kanssani Ramot-Gileadiin?" Josafat vastasi hänelle: "Siinä minä missä sinäkin, siinä minun kansani missä sinunkin. Minä lähden kanssasi sotaan."

³Huan, Israel kumpipa ahabin Juda kumpipa Jehosaphet kiangah, Ramoth-gilead khuaa I hoh tou khawm kei dia hia? achia. Huan, aman a dawnga, kei leh nang, ka mite na mite pumkhat I hi uh aka, gal I sual khawm kei ding ua, a chi a.

⁴Josafat sanoi kuitenkin Israelin kuninkaalle: "Kysy sentään ensin Herran mieltä."

⁴Huan, Jehosaphatin Israel kumpipa kiangah, TOUPA thu hungaih phot lechin lah, a chi a.

⁵Niin Israelin kuningas kokosi profeetat, neljäsataa miestä, ja kysyi heiltä: "Tuleeko meidän lähteä sotaan Ramot- Gileadia vastaan vai ei?" He vastasivat: "Lähde matkaan! Jumala antaa kaupungin sinun käsiisi."

⁵Huchiin Israel kumpipan, jawlneite mi za li a sam khawma, a kiang uah, Ramoth gilead khua sual dingin ka vakuan tou ding uam tou lou ding? a chi a. Huan amau va kuan tou in, pathianin kumpipa khuta pe sin ahi, a chi ua.

⁶Josafat kysyi: "Eikö täällä ole enää muita Herran profeettoja, joilta voisimme kysyä?"

⁶Himahleh jehosaphatin, TOUPA jawlnei kuate hiam I dot ding a om kei ua eita aw? a chi a.

⁷Israelin kuningas vastasi Josafatille: "Yksi vielä on, jolta voisimme tiedustella Herran tahtoa, mutta minä vihaan häntä, sillä hän ei koskaan ennusta minulle hyvää, vaan aina pelkkää pahaa. Hän on Miika, Jimlan poika." "Noin ei kuningas saisi puhua", sanoi Josafat.

⁷Huan, Israel kumpipa Jehosaphat kiangah, TOUPA hondot sak ding mi khat om ve e; himahleh amah bel ka muhdan lam tak ahi; ka tungtang thu a hoih lou lam kia loungal a hoih lam himhim a gen ngei ngal keia; huai mi bel Imla tapa Mikai ahi, a chi a.

⁸Niin Israelin kuningas huusi luokseen erään hovimiehen ja sanoi: "Toimita heti tänne Miika, Jimlan poika."

⁸Huchiin Israel kumpipan heutu khat a sama, Imla tapa Mikai honpi meng dih, a chi a.

⁹Israelin kuningas ja Josafat, Juudan kuningas, istuivat Samarian kaupunginportin aukiolla kumpikin istuimellaan kuninkaallisissa vaatteissaan. Kaikki profeetat olivat hurmostilassa heidän edessään.

⁹Huan, Israel kumpipa leh Juda kumpipa Samari kulh kongpi lutna chin mun awng ah a lal puan ua kijemin a laltutphah tuaktuak uah a tu ua; huan jawlnei tengtengin a ma uah thtu a gen uh.

¹⁰Sidkia, Kenaanan poika, pani päähänsä rautasarvet ja julisti: "Näin sanoo Herra: 'Näillä sinä pusket Syyrian kumoon ja teet siitä lopun.'"

¹⁰Huan, Kenaan tapa Zedakia in sik kite a bawla, TOUPAN hichiin a chi, Hiaiten Suriate mangthang sipsip khopin na si ding, achi, achi a.

¹¹Samalla tavoin ennustivat muutkin profeetat. He huusivat: "Hyökkää Ramot-Gileadiin! Voitto on sinun, Herra antaa kaupungin sinun käsiisi."

¹¹Huan, huchimahbangin jawlnei dangten leng, Ramoth-gilead ah hoh tou in la. valamzangin; TOUPAN kumpipa khutah a pe sin ahi, chiin a gen ua.

¹²Lähetti, joka oli mennyt hakemaan Miikaa, sanoi hänelle: "Profeetat ennustavat kuninkaalle yhteen ääneen pelkkää hyvää. Toivottavasti sinä ennustat samalla tavoin ja lupaat hänelle hyvää."

¹²Huan, Mikai sam dinga a sawlpa un, ngai dih, jawlneiten kithutuakin a hoih lamin kumpipa kiangah thu a gen chiat ua; huaijiakin nangleng a chihsa bang un a hoihlamin vagen sam dih ve, chiin a gen a.

¹³Mutta Miika vastasi: "Niin totta kuin Herra elää, minä puhun sen, minkä Jumalani sanoo."

¹³Huan, Mikaiin, TOUPA henna louin ka chi hi, ka pathianin a chih bang geihin ahi ka gen sin, a na chi a.

¹⁴Kun Miika tuli kuninkaan eteen, kuningas sanoi: "Miika, tuleeko meidän lähteä sotaan Ramot-Gileadia vastaan vai ei?" Miika vastasi: "Lähtekää vain. Voitto on teidän. Kaupunki annetaan teidän käsiinne."

¹⁴Huan, kumpipa kiang a tun touhin kumpipan a kiangah, Mikai Ramoth-gilead khua sual dingin ka kuan tou ding ua kuan tou lou ding? achi a huan, aman, kuan tou unla, va lamzang un, na khuta piak ahi sin hi, a chi a.

¹⁵Mutta kuningas sanoi hänelle: "Kuinka monta kertaa minun on vannotettava sinua, ettet saa puhua minulle muuta kuin totuuden Herran nimessä?"

¹⁵Huan kumpipan a kiangah, thu tak ke leu leu lou ka kiangah TOUPA mina gen lou dingin bangzahvei ahia nang kon kichiam sak ding? a chi a.

¹⁶Silloin Miika sanoi: "Minä näin koko Israelin hajallaan vuorilla, kuin lammaslauman paimenta vailla. Ja Herra sanoi: 'Näillä ei ole isäntää, palatkoon kukin rauhassa kotiinsa.'"

¹⁶Huan, aman Belam chingmi neilou bangin Israelte tengteng tangah dalh jakin ka mu a; huan, TOUPAN, hiaiten heutu a nei te kei ua, amau in lamah lungmuang takin paidiam mai uhen, a chi ahi, a chi a.

¹⁷Israelin kuningas sanoi Josafatille: "Enkö sanonut sinulle, että hän ei koskaan ennusta minulle hyvää, vaan aina pelkkää pahaa."

¹⁷Huan, Israel kumpipan Jehosaphat kiangah, ka tungtang thu jaw a se lam kia loungal a hoih lam himhim ahihleh a gen sam keiding chih ka hohilh ahi kei maw? a chi a.

¹⁸Miika sanoi vielä: "Kuulkaa siis Herran sana! Minä näin Herran istuvan valtaistuimellaan, ja kaikki taivaan joukot seisoivat hänen oikealla ja vasemmalla puolellaan.

¹⁸Huan, Mikaiin, khai le, TOUPA thu ngaikhe dih ua leh, TOUPA bel a laltutphah a tua, van mipite tengteng a taklam leh a vei lama dingin ka mua.

¹⁹Ja Herra sanoi: 'Kuka eksyttäisi Ahabin, Israelin kuninkaan, niin että hän lähtee sotaretkelle ja kaatuu Ramot-Gileadissa?' Yksi vastasi yhtä, toinen toista,

¹⁹Huan, TOUPAN Israel kumpipa Ahab Ramoth-gileada hoh toua, vasi dingin kua ahia khem sin? a chih hun chiangin khatin. Huchi khachiin, a chi a, mi dangin, huchibang khachibangin a chi hi.

²⁰kunnes esiin tuli muuan henki. Se asettui Herran eteen ja sanoi: 'Minä eksytän hänet.' 'Millä tavoin?' kysyi Herra.

²⁰Huan, khakhat a hongpawt a, TOUPA maah a dinga, ken kakhem ding, a chi a, huan TOUPAN a kiangah, bangin eita? a chi a.

²¹Henki vastasi: 'Minä lähden sinne ja menen valheen henkenä jokaisen hänen profeettansa suuhun.' Silloin Herra sanoi: 'Eksytä sinä hänet, sinä pystyt siihen. Mene ja tee niin.'

²¹Huan, aman, ka vahoh dinga, jawlneite tengteng kamah kha juautheiin ka va suak ding, a chi a: Huan aman, na vakhem ngei dinga, loh leng nava lohching sam ding, va kuan inla, huchibangin vahihin, a chi a.

²²Ja niin on käynyt, Herra on lähettänyt valheen hengen näiden profeettojesi suuhun. Onnettomuuden hän on sinun osallesi määrännyt!"

²²Huchiin ngai dih, TOUPAN hiai na jawlneite kamah kha juauthei a koiha; na tungtangthu TOUPAN a hoih lou lamin a genta ahi, a chi a.

²³Silloin Sidkia, Kenaanan poika, tuli siihen. Hän löi Miikaa poskelle ja sanoi: "Olisiko muka Herran henki poistunut minusta ja alkanut puhua sinun kauttasi?"

²³Huai takin Kenaan tapa Zedakiain a vanaiha, mikai biangah a vabenga, na kianga thug en dingin TOUPA khain koi lama honpawtsan ahia? a chi a.

²⁴Miika vastasi: "Sinä huomaat sen sinä päivänä, jolloin juokset huoneesta toiseen etsien piilopaikkaa."

²⁴Huan Mikaiin, ngai dih, dantan sungilla bu dinga nalut ni chiangin na honthei ding, a chi a.

²⁵Israelin kuningas sanoi silloin: "Ottakaa Miika kiinni ja viekää hänet kaupungin päällikön Amonin ja kuninkaan pojan Joasin luo.

²⁵Huchiin, Israel kumpipan, Mikai pi unla, kho ukpa Amaon leh kumpipa tapa kiangah paipih nawn un,

²⁶Sanokaa heille, että kuninkaan käsky on tämä: mies on pantava vankilaan ja hänelle on annettava vain vähän vettä ja leipää, kunnes minä palaan onnellisesti takaisin."

²⁶Huan, kumpipan hichiin achia, hiai mi suangkulh ah khum unla, lungmuang taka ka hong nawn ma siah haksa an leh haksa tui nana pia un, a chi a na chi ding uh, a chi a.

²⁷Miika sanoi siihen: "Jos sinä palaat onnellisesti, silloin Herra ei ole puhunut minun kauttani." Ja vielä hän sanoi: "Tulkoon tämä kaikkien kansojen tietoon!"

²⁷Huan, Mikaiin, lungmuang taka na hongpai nawn peuhmah leh TOUPAN kei hongzangin thu a gen ka hi ve leh, a chi a huan amah mahin, nou mipi tengtengin leng na naja a un, a chi a.

²⁸Israelin kuningas ja Josafat, Juudan kuningas, lähtivät sotaretkelle Ramot-Gileadiin.

²⁸Huan, Israel kumpipa leh Juda kumpipa Jehosaphet bel Ramoth gilead khuaah va hoh tou ua.

²⁹Israelin kuningas sanoi Josafatille: "Vaihdan toiset vaatteet, ettei minua tunnettaisi, ja tulen sitten taistelukentälle. Ole sinä omissa vaatteissasi." Hän vaihtoi vaatteita, ja niin he lähtivät taisteluun.

²⁹Huan, Israel kumpipan Jehosophet kiangah, ka kibawl lamdang dinga, kisualnaah ka hoh sam ding; nang jaw na kumpipa puan kisilhin, a chi a. Huchiin Israel kumpipa bel a kibawl lamdanga, kisualnaah a hoh tou a.

³⁰Syyrian kuningas oli antanut vaunujoukkojensa päälliköille käskyn: "Saatte ryhtyä taisteluun ainoastaan Israelin kuninkaan kanssa, ette kenenkään muun, oli hän ylhäinen tai alhainen."

³⁰Huan, Suria kumpipan a kangtalaite tunga heutute kiangah, Israel kumpipa loungal mi neu leng milian leng na sual ding uh ahi kei, chiin thu apia.

³¹Kun vaunujoukkojen päälliköt näkivät Josafatin, he sanoivat: "Tuo on Israelin kuningas", ja he piirittivät hänet käydäkseen hänen kimppuunsa. Silloin Josafat huusi apua, ja Herra auttoi häntä ja houkutteli miehet pois hänen ympäriltään.

³¹Huan, hichi ahi a, kangtalai tunga heututen Jehosaphet a muh uleh Israel kumpipa eive, a chi ua. Huchiin Sual tumin a umta uh; himahleh Jehosaphet a vakikou a, huan, TOUPAN a panpihtaa, huchiin Pathianin amau amah a nusesak hi.

³²Vaunujoukkojen päälliköt huomasivat, ettei hän ollutkaan Israelin kuningas, ja lakkasivat ahdistamasta häntä.

³²Huan, hichi ahi a, kangtalai tunga heututen Israel kumpipa ahi kei chih a theih un delh louin a kiksan nawnta uhi.

³³Eräs mies jännitti jousensa ja ampui umpimähkään, ja hän osui Israelin kuningasta haarniskan levyjen väliin. Kuningas sanoi silloin vaunumiehelleen: "Käännä vaunut ja vie minut pois täältä sotajoukon keskeltä. Minä olen haavoittunut."

³³Huan, mi khatin tup tuan nei tuanlou in a thalpeu a laia, Israel kumpipa a awmphaw leh a awmphaw kikalah a kap a, huchiin a kangtalai hawlpa kiangah, leh hawl inla, mipi laka kipan honpaikhialk pih dih ve, liamna na tak ka tuak hi, a chi a.Huan, huai niin kisualna a thupi mahmaha; huan Israel kumpipa bel Suriate lam ngain a kangtalaiah nitak lam tanpha in a dinga; huan ni tum kuan ding khawngin a sita hi.

³⁴Mutta taistelu riehui koko päivän kiivaana, ja niin Israelin kuningas joutui olemaan vaunuissaan taistelukentällä iltaan asti. Auringonlaskun aikaan hän kuoli.

³⁴Huan, huai niin kisualna a thupi mahmaha; huan Israel kumpipa bel Suriate lam ngain a kangtalaiah nitak lam tanpha in a dinga; huan ni tum kuan ding khawngin a sita hi.