¹Tämän jälkeen moabilaiset ja ammonilaiset lähtivät sotaan Josafatia vastaan mukanaan joukko maonilaisia.

¹Huan, hiai nung in hichi ahi a, Moab suante leh Amon suante bel Me-uninte khenkhat toh Jehosaphat sual dingin ahong kuan ua

²Josafatille tultiin ilmoittamaan: "Meren takaa Edomista on tulossa suuri sotajoukko sinua vastaan. Se on jo Haseson-Tamarissa." Tämä tarkoittaa En-Gediä.

²Huchiin kuate hiamin Jehosaphat kiangah, Nang sual dingin mipi thupi mahmah, tuipi gal Suria akipan ahong kuan ek mai ua; ngaiin, Hazazon-tamar ah a omta uh, (huai bel Engedi leng a chi sam sek ua) chiin a gen ua.

³Pelästyneenä Josafat kääntyi Herran puoleen ja julisti sitten koko Juudaan paaston.

³Huan, Jehosaphat a laua, TOUPA zong dingin a kipiaa; Juda gam tengteng ah anngawl ding thu a thangsak hi.

⁴Juudan asukkaat kokoontuivat rukoilemaan. Myös kaikista maaseudun kaupungeista tultiin rukoilemaan Herraa.

⁴Huchiin Judate bel TOUPA panpihna zong in a kikaikhawm ua; Juda kho chih akipan TOUPA zong dingin ahong pot khia uh

⁵Josafat astui Juudan ja Jerusalemin asukkaiden eteen, jotka olivat kokoontuneet Herran temppelin uudelle esipihalle,

⁵Huan, Jehosaphat TOUPA in ah, intual thak chinah Judate leh Jerusalemte kikaikhawm lakah a ding a;

⁶ja sanoi: "Herra, meidän isiemme Jumala! Sinä olet Jumala, joka asut taivaassa ja hallitset kaikkia maan valtakuntia. Sinun on kaikki voima ja valta, kukaan ei voi sinua vastustaa.

⁶Aw TOUPA ka pi leh pute uh Pathian, vana Pathian, vana Pathian na hi ka hia? nam chih tunga vaihawmpa na hi ka hia? na khutah thilhihtheih na leh hatna a oma, kuamah zoh vual na hikei a.

⁷Sinä, meidän Jumalamme, olet hävittänyt tämän maan asukkaat kansasi Israelin tieltä ja antanut maan ikiajoiksi ystäväsi Abrahamin jälkeläisille.

⁷Awka Pathian uh, hiai gam a teng te a mi Israelte na delhkhiak sak a, na lawm Abraham suante khantawn adia na piak ahi kei maw?

⁸He ovat asuneet tässä maassa ja rakentaneet tänne sinulle omistetun temppelin, ja he ovat sanoneet:

⁸Huan, hiai gamah ahong om ta ua, na min adin mun siangthou a honlam sak ua,

⁹'Jos meitä kohtaa onnettomuus, sota tai tulva, rutto tai nälkä, me astumme tämän temppelin eteen, sinun eteesi, sillä tämä temppeli on sinun nimesi asuinsija. Ahdistuksemme keskeltä me rukoilemme sinua, ja sinä kuulet ja autat meitä.'

⁹Ka tunguah thil hoihlou, namsaua vaihawmnate hiam, hi te hiam, kial te hiam a hong tun leh hiai in chin ah leh na maah ka hongding diing ua (hiai in ah lah na min a om ngal a) ka mangbat na uah nang kon sam ding ua, nang nonna ngaihkhiak sak in non hondam ding, chiin

¹⁰"Nyt tänne ovat tulossa ammonilaiset, moabilaiset ja Seirin vuorten asukkaat. Sinä et antanut israelilaisten kulkea paluumatkallaan Egyptistä heidän maittensa kautta, vaan israelilaiset kiersivät heidän alueensa eivätkä hävittäneet niitä.

¹⁰Huchiin, ngaiin, Amon suante leh Moabte leh Seir tanga mi, Israelte, Aigupta gam akipan a hongpai khiak lai un, amau a sim uh na phal kei a, amau akipan a kihei mang jaw ua, amau ahih mang kei uh;

¹¹Näin he nyt palkitsevat meidät, he tahtovat karkottaa meidät sinun omasta maastasi, jonka olet antanut meille perinnöksi.

¹¹Ngaiin, kaluah ding uana honpiak gam akipan hondelh khe dingin ahon kuan uh

¹²Jumalamme, rankaise sinä heitä! Me emme pysty vastustamaan tuota mahtavaa sotajoukkoa, joka käy kimppuumme, emmekä tiedä, mitä meidän pitäisi tehdä. Sinuun me katsomme."

¹²Aw ka Pathian uh, a tung ua vaihawm lou ding na hi maw? Mi hu zahzah honsual ding a hong kuante lah nana sual thei dingdan mahmah kahi ngal kei ua; a lohna dan mahmah leng ka theikei uhi, nanglam ka hongnga zo tamai uhi, a chi a

¹³Koko Juudan kansa seisoi Herran edessä, myös naiset ja lapset.

¹³Huan, Judate tengteng, a nau neu chikchik uh, a jite uh a tate utoh TOUPA maah a ding uhi.

¹⁴Silloin Herran henki tuli joukon keskellä seisovaan leeviläiseen Jahasieliin, joka oli Asafin sukua, Sakarjan poika; hänen isoisänsä oli Benaja, tämän isä Jeiel ja tämän Mattanja.

¹⁴Huchiin mipi lakah Jahaziel tungah TOUPA kha a hongtung a, huai mi bel Zekaria tapa ahi a, huai mi bel Benai tapa ahi a, huai mi bel Jeiel tapa ahi a, huai mi bel Asap suan Levi mi Matani tapa ahi a:

¹⁵Hän lausui: "Kuulkaa, koko Juudan kansa, Jerusalemin asukkaat ja kuningas Josafat! Näin sanoo teille Herra: Älkää säikähtäkö älkääkä pelätkö tuota valtavaa sotajoukkoa, sillä tämä ei ole teidän sotanne vaan Jumalan.

¹⁵Huan, aman, Nou Juda gam a mi tengteng leh Jerusalem a om tengteng leh nang Jehosaphat, na nangaikhia un: TOUPAN na kiang uah hichiin a chi, Lau kei unla, huai mipi thupi mahmah te jiakin inleng lung lel sam kei un; kidouna noute kidouna ahi keia, Pathian kidouna ahi zo ngal a.

¹⁶Lähtekää huomenna vihollisia vastaan! He nousevat ylös Sisin rinnettä, ja te kohtaatte heidät sen purolaakson päässä, joka on Jeruelin autiomaan itäpuolella.

¹⁶Jingchiangin vasual un; ngai dih ua, Ziz zot touhna ah a hong tou ua, Jeruel gamdai chin guam tawp lamah na va mu ding uh.

¹⁷Mutta teidän ei pidä ryhtyä taisteluun. Jääkää vain paikoillenne ja katselkaa, millaisen avun Herra teille antaa. Juudan ja Jerusalemin asukkaat, älkää säikähtäkö älkääkä pelätkö, vaan lähtekää huomenna heitä vastaan! Herra on teidän kanssanne."

¹⁷Hiai kidouna na sual uh a kiphamoh kei ding: kiphalh unla, adinin ding mai unla, nou lama pang TOUPA hotdamna tak en gige mai un, aw Juda mite leh Jerusalem mite aw: lau kei unla, lunglel sam kei un, jingchian in sual dingin kuan un, TOUPA lah nou lam ah apang ngala, a chi a.

¹⁸Silloin Josafat heittäytyi kasvoilleen maahan, ja myös kaikki Juudan ja Jerusalemin asukkaat heittäytyivät maahan rukoilemaan Herraa.

¹⁸Huchiin Jehosaphat bel a maia lei siin a kuna; huan, Juda mite tengteng leh Jerusalem mite tengteng TOUPA chibai bukin TOUPA maah a kun uhi.

¹⁹Ja Kehatin ja Korahin sukuun kuuluvat leeviläiset virittivät voimakkaalla äänellä ylistyslaulun Herralle, Israelin Jumalalle.

¹⁹Huan Kohat suan leh Kora suan Levite aw ngaih taka TOUPA Israelte Pathian phat dingin a hong ding ua

²⁰Varhain seuraavana aamuna he lähtivät kulkemaan kohti Tekoan autiomaata. Kun he olivat lähdössä, Josafat astui esiin ja sanoi: "Kuulkaa minua, Juudan kansa ja Jerusalemin asukkaat! Luottakaa Herraan, Jumalaanne, niin kukaan ei teitä voita. Luottakaa hänen profeettojensa sanaan, niin teidän käy hyvin."

²⁰Huan, jingsangin jingkhangin a thou ua, Tekoa gamdai ah a lut ua; huan, a pai lai un Jehosaphat a dinga, Aw, Juda mite leh Jerusalem mite aw, ka thu ngaikhia un; TOUPA na Pathian uh ging unla, kip takin na ding diing uh; a jawlneite ging unla, lamzang takin na om ding uhi, a chi a.

²¹Neuvoteltuaan kansan kanssa hän sijoitti aseellisten joukkojen eteen laulajat, jotka pyhä asu yllään lauloivat Herralle ylistystä: -- Kiittäkää Herraa, iäti kestää hänen armonsa!

²¹Huan, mipite a hasot khit in sepaihte maa pai kawma TOUPA pahtawina leh a siangthou kilawm dan phat dinga lasami dingte a sep a: TOUPA kiangah kipahthu gen un, a chitna lah khantawnin a om sin ngala, chi un, a chi a.

²²Samalla hetkellä, kun laulajat alkoivat riemuhuudoin ylistää Herraa, lähetti Herra väijyksissä olleen joukon Juudaan hyökkäävien ammonilaisten, moabilaisten ja Seirin vuoriston miesten sekaan. Kaikki nämä lyötiin,

²²Huan, la asak ua a phat tak un Amon suante, Moab suante, tanga mite Judate sual dinga hong kuante guktan ding mite TOUPAN a koih a; vuallelta uh.

²³sillä ammonilaiset ja moabilaiset kävivät säikähdyksissään Seirin vuoriston miesten kimppuun surmaten heitä. Tuhottuaan Seirin miehet he ryhtyivät tuhoamaan toisiaan.

²³Amon suante leh Moab suanten Seir tanga omte thah chimih vek leh hihman sipsip tumin a sualta mai ua; huan, Seir tang a mite a hih man khit un amau leh amau kihihman tumin a kisual ek mai jen ua.

²⁴Kun Juudan sotajoukko tuli paikkaan, josta näkyi autiomaahan, ja aikoi käydä päin vihollisten joukkoa, siellä oli vain kaatuneiden ruumiita. Yksikään ei ollut jäänyt henkiin.

²⁴Huan, Judaten gamdai etna mun sang a vatun uleh mipi lam a en ua; huan, ngai dih, misi luang lei ah apuk zengzung maia, khat lel leng a suakta a omkei uh.

²⁵Josafat ja hänen miehensä lähtivät ryöstelemään ja löysivät paljon karjaa, kuormatavaraa, vaatteita ja kallisarvoisia esineitä. He saivat saalista niin paljon, etteivät pystyneet kuljettamaan sitä pois. Kolme päivää he kokosivat saalista, niin paljon sitä oli.

²⁵Huchiin Jehosaphat leh a heutu gallak sum la dingin a va hoh ua, a lak uah sum leh pai te, puansilhte, suangmantam te a va mu ek mai ua, a puak zoh louh khop un a la ua, a tam petmaha, nithum tak gallak sum a sek uhi.

²⁶Neljäntenä päivänä he kokoontuivat Berakalaaksoon ja ylistivät siellä Herraa. Sen vuoksi paikka sai nimensä, joka sillä yhä vieläkin on.

²⁶Huan, a ni li ni in Beraka guam ah a kikhawm ua, huailaiah TOUPA a pahtawi ua; huaijiakin tutan in huailai mun min dingin Beraka guam a chi ta uh.

²⁷Juudan ja Jerusalemin miehet palasivat Josafatin johtamina Jerusalemiin iloiten ja riemuiten, koska Herra oli lyönyt heidän vihollisensa.

²⁷Huchiin Juda mi leh Jerusalem mi tengteng apai nawn ua huan, Jehosaphatin Jerusalema nuam satak a pai dingin a ma uh a kai a; TOUPAN a melmate uh tung thua nuamsa taka a om sak jiakin.

²⁸He saapuivat Jerusalemiin harppujen, lyyrain ja torvien soidessa ja menivät Herran temppeliin.

²⁸Huchiin pekgingte, kaihgingte, pengkulte toh Jerusalem a TOUPA in a tung tout a uhi.

²⁹Ja kaikki valtakunnat joutuivat kauhun valtaan, kun ne saivat kuulla, miten Herra oli sotinut Israelin vihollisia vastaan.

²⁹Huan, TOUPAN Israelte melma a sual chih m chiha miten Pathian a lau ta uh.

³⁰Näin Josafatin kuninkuus pysyi vakaana, ja hänen Jumalansa antoi hänen elää rauhassa, kenenkään ahdistamatta.

³⁰Huchiin Jehosaphat gam bel galmuangin a omta a; a pathian a kimvel a mite laka galmuanna a piak jiakin.

³¹Tullessaan Juudan kuninkaaksi Josafat oli kolmenkymmenenviiden vuoden ikäinen, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentäviisi vuotta. Hänen äitinsä oli Asuba, Silhin tytär.

³¹Huchiin Jehosaphat bel Judate tungah a lal taa; kum sawmthum leh kum ngaa upa ahih in a lal pana; huan Jerusalem ah kum sawmnih leh kum nga a lal a; a nu min Azuba, Silhi tanu ahi.

³²Josafat vaelsi isänsä Asan tietä eikä poikennut siltä, vaan teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä.

³²TOUPA mit muha thilhoih hihin apa Asa lampi pialsan hetlou in a jui a;

³³Uhrikukkulat eivät kuitenkaan olleet hävinneet, eikä kansa vielä palvellut koko sydämestään isiensä Jumalaa.

³³Himahleh mun sangte paihmang ahikei a, mipiten leng api leh pute uh Pathian tungah a lungtang uh a nga tuan sam kei uh.

³⁴Muut Josafatin ajan tapahtumat, ensimmäisestä viimeiseen, on esitetty Jehun, Hananin pojan, kertomuksessa, joka on otettu Israelin kuninkaiden historiaan.

³⁴Huan, ngai dih ua, Jehosaphat thil hih tengteng a bul akipan a a tawp phain Hanani tapa Jehu tanchin gelhna ah atuang a, huai Israel kumpipate tanchin buah a tuang hi.

³⁵Myöhemmin Juudan kuningas Josafat liittoutui Israelin kuninkaan Ahasjan kanssa, vaikka tämä eli jumalattomasti.

³⁵Huan, huai nungin Juda kumpipa jehosaphatin Israel kumpipa Ahazia a kithutuahpiha; huai min hoih lou takin thil a hih sek hi:

³⁶He sopivat keskenään, että rakentaisivat laivoja, jotka kulkisivat Tarsisiin. Laivat rakennettiin Esjon-Geberissä.

³⁶Huan, Tarsis lama pai ding long a bawl khawm ua, Ezion-geber ah longte a bawl uhi.Huchiin, Maresa mi Dodavahu tapa Eliezerin Jehosaphatin kiangah, Ahazia na thutuahpih jiak in TOUPAN na thilhih tup a honhihsiat sakta ahi, a chi a. Huchiin longte a hihse vek ua, Tarsis ah a hoh theita kei kei uhi.

³⁷Mutta Elieser, Dodavan poika Maresasta, ennusti Josafatille: "Koska olet tehnyt liiton Ahasjan kanssa, Herra särkee sen mitä olet rakentanut." Ja laivat haaksirikkoutuivat eivätkä päässeet Tarsisiin.

³⁷Huchiin, Maresa mi Dodavahu tapa Eliezerin Jehosaphatin kiangah, Ahazia na thutuahpih jiak in TOUPAN na thilhih tup a honhihsiat sakta ahi, a chi a. Huchiin longte a hihse vek ua, Tarsis ah a hoh theita kei kei uhi.