1Näiden tapahtumien jälkeen, jotka osoittivat Hiskian uskollisuuden, hyökkäsi Assyrian kuningas Sanherib Juudaan ja ryhtyi piirittämään varustettuja kaupunkeja valloittaakseen ne.
1Huchibanga muanhuai taka thil a hih nung un Assurai kumpipa Senakerib a hongkuana, Juda gamah a hongluta, kulh nei khuate a honguma, lak a hongtum hi.
2Kun Hiskia näki, että Sanheribin tarkoituksena oli hyökätä Jerusalemia vastaan,
2Huan, Senakerib a hongkuana, Jerusalem hongsual a tum chih Hezekiain a theihin
3hän esitti johtomiehille ja sotapäälliköille, että kaupungin ulkopuolella olevat vesilähteet olisi peitettävä näkyvistä. Hänen ajatuksensa sai kannatusta.
3Kho po lama tuite hihtat dingin a miliante leh a mi hatte a thuhilha; huchiin a panpih ua.
4Paljon kansaa tuli koolle, ja kaikki lähteet peitettiin ja pääsy maan alla virtaavalle purolle tukittiin. Ihmiset sanoivat: "Tehdään näin, etteivät Assyrian kuninkaat tänne tullessaan löydä vettä."
4Huchiin mi tampi a kikaikhawm ua, tui tengteng leh gamsunga luang suak luite a ching tan ua, Assuria kumpipate ahonglut ua, tui tampi bang dingin a hongnei mahmah ding ua, a chi uh.
5Hiskia ryhtyi rohkeasti työhön. Hän korjasi kaikki murtuneet kohdat muurista, korotti torneja, rakensi ulkopuolelle toisen muurin ja vahvisti Daavidin kaupungissa olevaa Milloa. Lisäksi hän teetti paljon keihäitä ja kilpiä.
5Huchiin a kihang sak ua, kulh chipna tata a bawla, in sungte a lam hoiha, po lam kulhte leng. Huan David khuaah Milo a hihkipa, galvante leh lumte tampi a bawl a.
6Sitten hän asetti kansalle sotapäälliköt ja kutsui heidät luokseen kaupunginportin aukiolle. Hän rohkaisi heitä sanoen:
6Huan, kidounaa mipi heutute a bawla, khopi kongkhak mun za laiah a sam khawma,
7"Olkaa lujia ja rohkeita! Älkää pelästykö Assyrian kuningasta ja hänen suurta joukkoaan, sillä meillä on puolellamme suurempi voima kuin hänellä.
7Hat takin, hangsan takin om unla, Assuria kumpipa leh a heute mipi lau kei unla, lunglel sam kei un:
8Hänen voimansa on ihmisvoimaa, mutta meidän kanssamme on Herra, Jumalamme, joka auttaa meitä ja sotii puolestamme." Hiskian, Juudan kuninkaan, sanat antoivat kansalle rohkeutta.
8Amah lama pang sa sepaih ahi ua, ei honpanpih ding leh hon dou sak dinga ei lam pang bel TOUPA I Pathian uh ahi ngala, chiin lungmuanna thu a gena.
9Kun Assyrian kuningas Sanherib oli vielä sotajoukkoineen piirittämässä Lakisia, hän lähetti Jerusalemiin miehiä, jotka puhuivat Juudan kuninkaalle Hiskialle ja juutalaisille tällä tavoin:
9Huai nungin Assuria kumpipa Senakeribin (amah leh a sepaihte Lakis ah a om ua) Juda kumpipa Hezekia leh Jerusalema Juda mi tengteng kiangah,
10"Näin sanoo Assyrian kuningas Sanherib: 'Mihin te oikein luotatte, kun aiotte jäädä Jerusalemiin piiritettäviksi?
10Assuria kumpipa Senakeribin hichiiin a chi, Jerusalem lak bang ahia na up louhna uh?
11Hiskia johtaa teidät harhaan ja antaa teidän kuolla nälkään ja janoon, kun hän sanoo, että Herra, teidän jumalanne, pelastaa teidät Assyrian kuninkaan käsistä.
11Hezekiain, TOUPA i Pathianin Assuria kumpipa khut akipan honhunke ding, chiin gilkial leh dangtaka na sih maina ding un a honkhem ahi kei maw?
12Eikö juuri Hiskia tuhonnut teidän jumalanne kukkulapyhäköt ja alttarit ja sanonut teille Juudan ja Jerusalemin asukkaille, että te saatte vain yhden alttarin ääressä palvella jumalaa ja polttaa uhreja?
12Hezekia mah ahi kei maw, a mun sangte leh a maitamte chimsaka Juda mi leh Jerusalema mite kianga, Maitam khatah Pathian na be ding ua, gimlim na hal ding uh, chia thu pepa?
13Ettekö tiedä, mitä minä ja isäni olemme tehneet kaikille kansoille? Ovatko minkään kansan jumalat pystyneet pelastamaan maataan minun vallastani?
13Kei leh ka puten gam chih nam chih tunga ka thil hih uh na theikei ua hia?
14Ajatelkaa kaikkia minun isieni hävittämiä kansoja: onko yksikään niiden jumalista kyennyt pelastamaan kansaansa minun käsistäni? Voisiko nyt teidän jumalanne pelastaa teidät joutumasta minun valtaani?
14Kua nam pathian ahia ka puten a hih man uh ka khut akipana a mite uh hunkhe thei oma, nou Pathianin leng ka khuta kipana a honhutkhiak theih tuamna ding?
15Älkää antako Hiskian pettää itseänne ja johtaa teitä harhaan. Älkää uskoko häntä! Ei minkään kansan tai valtakunnan jumala ole voinut pelastaa kansaansa minun tai isieni käsistä. Vielä vähemmän voi teidän jumalanne pelastaa teidät minun käsistäni.'"
15Huaijiakin Hezekiain honkhem kei henla, huchibangin honkhem kei henla, amah um kei un; bang nam pathian leh bang gam pathian himhim a mite uh ka khuta kipan leh ka pute khuta kipan hunkhe thei a om kei ua; bangchiin na Pathian un ka khuta kipan a honhunkhe thei tuam mahmah dia? chiin Jerusalem ah a mite a sawl hi.
16Vielä muutakin Sanheribin lähettiläät puhuivat Herraa, Jumalaa, ja hänen palvelijaansa Hiskiaa vastaan.
16Huan, a miten huai sanga thupiin TOUPA Pathian leh a sikha Hezekia tungtang thu a hoihloulamin a gen uh.
17Sanherib oli myös kirjoittanut kirjeen, jossa hän Herraa, Israelin Jumalaa, pilkaten sanoi: "Niin kuin eivät muidenkaan kansojen jumalat ole voineet pelastaa kansaansa minun käsistäni, niin ei myöskään Hiskian jumala siihen pysty."
17Huan, Israelte TOUPA Pathian suk hehna lamsang leh a gense lam sangin lai a gelh nalaia, Gam chih, nam chih pathianten ka khuta kipan a mite uh a hunkhe theilou bangmahin Hezekia Pathian in leng ka khuta kipan a mite a hunkhe kei hial ding, chiin.
18Lähettiläät huusivat tämän kovalla äänellä hepreaksi säikyttääkseen muurille nousseet Jerusalemin asukkaat ja saadakseen heidät pelon valtaan, jotta voisivat helpommin valloittaa kaupungin.
18Huan, khua a lak theihna ding un a mulkimsakna ding leh lungjinsakna dingin Jerusalema kulha omte Juda pauin ngaihtakin a kikou khum uh.
19He puhuivat Jerusalemin Jumalasta samalla tavoin kuin muiden maiden jumalista, jotka ovat pelkkiä ihmiskäsin tehtyjä kuvia.
19Jerusalem Pathian mihing khuta bawl khovel pathian bang lel phetin a gen uh.
20Silloin kuningas Hiskia ja profeetta Jesaja, Amosin poika, rukoilivat ja huusivat kohden taivasta.
20Huchiin kumpipa Hezekia leh Amoz tapa jawlnei Isaiin huaijiakin a thum ua, vana om a sam uh.
21Ja Herra lähetti enkelin, joka surmasi Assyrian kuninkaan leiristä jokaisen soturin, ruhtinaan ja päällikön. Kuningas palasi nöyryytettynä omaan maahansa. Kun hän sitten kerran meni jumalansa temppeliin, hänen omat poikansa pistivät hänet siellä miekalla kuoliaaksi.
21Huan, TOUPAN angel a sawla, huaiin Assuria kumpipa giahmuna mi hat hangsan tengteng, makai heutute a hihlum hi. Huchiin zum mahmah mel puin a gam lamah a pai nawnta hi. Huan, a pathian ina a vahoh laiin amah gila gahte mahmahin namsauin a na hihlumta uhi.
22Näin Herra pelasti Hiskian ja kaikki Jerusalemin asukkaat Assyrian kuninkaan Sanheribin ja kaikkien muidenkin vihollisten vallasta ja antoi heidän elää rauhassa.
22Huchibangin TOUPAN Hezekia leh Jerusalema mite Assuria kumpipa Senakerib khuta kipan leh mi dang tengteng khut akipan a humbita, a kim ua mite laka a veng hi.
23Monet toivat Jerusalemiin anteja Herralle ja kallisarvoisia lahjoja Juudan kuninkaalle Hiskialle, ja hän kohosi kaikkien kansojen silmissä suureen arvoon.
23Huan, mi tampiin Jerusalemah TOUPA ading thilpiak a hontawi ua, thil manpha pipite Juda kumpipa Hezekia a hong pia ua; huai akipanin nam chih mitmuhin pahtawiin a omta hi.
24Noihin aikoihin Hiskia sairastui pahasti ja oli jo kuolemaisillaan. Hän rukoili Herraa, ja Herra vastasi rukoukseen ja antoi hänelle merkin.
24Huailaiin Hezekia bel si zou dingin a chinaa, TOUPA kiangah a thuma; huan, a nadawnga, chiamtehna a pia a.
25Mutta Hiskia ei ollut kiitollinen osakseen tulleesta ihmeestä, vaan tuli ylpeäksi. Silloin Herra vihastui häneen ja koko Juudaan ja Jerusalemiin.
25Himahleh Hezekiain amah adinga hoih kihih dungjuiin a hih keia, a lungtang a hong kisaktheih jiakin: huaijiakin a tungah leh Judate leh Jerusalem tungah hehna a hongtung hi.
26Hiskian sydän kuitenkin nöyrtyi, ja myös Jerusalemin asukkaat nöyrtyivät, eikä Herran viha kohdannut heitä Hiskian aikana.
26Ahihhangin Hezekiain a lungtang kisaktheihna kisikin a kiniamkhiak nawna, amah leh Jerusalema mite toh; huchiin Hezekia dam sungin TOUPA hehna a tunguah a hongtungta kei hi.
27Hiskia sai osakseen paljon rikkautta ja kunniaa. Hän rakennutti itselleen aarrekammioita, joissa säilytettiin hopeaa, kultaa, jalokiviä, hajusteita, kilpiä ja kaikenlaisia kallisarvoisia esineitä.
27Huan, Hezekiain sum leh pai a nahaua, a nathupita mahmaha; dangkasik te, dangkaeng te, suangmantam te, gimlimte, lumte leh tuiumbelsuan hoih pipi koihkhawmna in a lama:
28Hän rakensi myös varastoja viljaa, viiniä ja öljyä varten, teetti karjasuojia ja hankki suojiin laumoittain karjaa.
28Buh te, uain te, thau te koih khawmna in leng a lam laia; huan, gan chiteng koihna leh belam huangte a bawl hi.
29Hän rakensi itselleen kaupunkeja ja hankki paljon lampaita, vuohia ja nautakarjaa. Jumala oli antanut hänelle valtavan omaisuuden.
29Huan, khuate leng a bawl laia, belam hon leh bawng hon a hau mahmah maia; Pathianin neizou takin a bawl hi.
30Juuri Hiskia myös sulki Gihonin lähteen ylemmän juoksun ja johti sen maan alta Daavidin kaupungin länsipuolelle. Hiskia menestyi kaikessa mitä teki.
30Hezekia mahin Gihon lui tui saknung zopen a hubinga, David kho tumlam pangah a luang khe saka. Huciin Hezekia a thilhih tengtengah a lamzang jel.
31Menestys seurasi häntä myös silloin, kun Babylonian ruhtinaan lähettiläät olivat tulleet hänen luokseen ottamaan selvää maassa tapahtuneesta ihmeestä. Silloin Jumala antoi Hiskian toimia oman mielensä mukaan, mutta vain koetellakseen, oliko hän sisimmässään uskollinen.
31Babulon milianten palai a sawl ua a gama thil lamdang a dot thu uah a lungtang om tengteng a theih theihna dingin Pathianin a nusiain a zeet hi.
32Muut Hiskian vaiheet ja hänen hurskaat tekonsa on kerrottu profeetta Jesajan, Amosin pojan, näyssä, joka sisältyy Juudan ja Israelin kuninkaiden historiaan.
32Hezekia thilhih dang tengteng te, a thilhih hoih te ngai dih, Amoz tapa jawlnei Isai kilakna bu, Juda kumpipa leh Israel kumpipate tanchin bu ah a tuang hi.Huan, Hezekia bel a pi leh pute kiangah a ihmua, David tapate han mun paitouhnaah a vui ua; Judate tengteng leh Jerusalema miten a sih niin thupitakin a gal uh. Huan, a tapa Manasi a sikin a lal ta hi.
33Hiskia meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin arvokkaalle paikalle Daavidin suvun hautaan. Koko Juudan kansa ja kaikki Jerusalemin asukkaat osoittivat hänelle kunnioitustaan. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Manasse.
33Huan, Hezekia bel a pi leh pute kiangah a ihmua, David tapate han mun paitouhnaah a vui ua; Judate tengteng leh Jerusalema miten a sih niin thupitakin a gal uh. Huan, a tapa Manasi a sikin a lal ta hi.