¹Kun Saban kuningatar sai kuulla, mitä Salomosta kerrottiin, hän lähti Jerusalemiin pannakseen Salomon koetteelle vaikeilla kysymyksillä. Hänellä oli mukanaan mahtava seurue, ja kamelien kuormissa oli suuret määrät hajusteita, kultaa ja jalokiviä. Hän tuli Salomon luo ja esitti kysymykset, jotka hänellä oli mielessä.

¹Huan, Solomon minthandan Seba kumpinu in ana jak in Solomon thu haksa pipi a ettel tum in nungjui mi tampi pi in sa ngawngsaute a banghiam gimlim te leh dangkaeng tampi leh suangmanpha te pua in Jerusalem ah a hoh toua: huan, Solomon kiang a vatun touh in, a lungsim a om tengteng suahsiang vek in a houpih hi,

²Salomo vastasi kaikkiin hänen kysymyksiinsä. Yksikään kysymys ei ollut Salomolle liian vaikea, hän kykeni vastaamaan kaikkiin.

²Huan Solomon in athu dot tengteng a dawng vek a: Solomon in a dawn theihlouh himhima omkei hi.

³Niin sai Saban kuningatar nähdä, miten viisas Salomo oli. Hän näki myös, millaisen palatsin Salomo oli rakentanut,

³Huan, Seba kumpinun Solomon pilna leh a inlam, amuh in,

⁴millaisia ruokia hänen pöydässään tarjottiin, miten hänen alaisensa asuivat ja miten palvelu oli hovissa järjestetty. Hän näki palvelusväen asut, samoin juomanlaskijat ja heidän asunsa sekä polttouhrit, jotka kuningas uhrasi Herran temppelissä. Tämän kaiken kuningatar näki, ja hän mykistyi ihmetyksestä.

⁴A dohkan a nekdingte, a sikha te tutdante, a nasemte nasep dante, aki vat dante uh, a nou pe mite leh a ki vat dante uh, TOUPA in a avahoh touhna te, a am ahai hial hi.

⁵Hän sanoi kuninkaalle: "Totta se oli, mitä minä maassani kuulin sinusta ja viisaudestasi.

⁵Kumpipa kiang ah, Na thil hih teleh na pildan thuthang ka gam a kanajak a dik mahmah ngut hi,

⁶En uskonut niitä puheita ennen kuin tulin ja näin kaiken omin silmin. Eihän minulle ole kerrottu puoliakaan sinun suuresta viisaudestasi. Sinulla on kaikkea paljon enemmän kuin olin kuullut.

⁶Himahleh keimah mit mahmah a ka hong muh masiah a gen kia uh ka um theikei a, ngai in, na pildan thupi kimkhat leng a honna hilh sam ua hia: na minthan kana jak dan nakpiin na khup ve.

⁷Onnellisia ovat sinun miehesi, onnellisia nämä palvelijat, jotka jatkuvasti saavat olla luonasi ja kuunnella viisaita sanojasi!

⁷Na mite nak hamphat na uh e, hiai nasikha na kiang a om gige a na pilna thu ngaikhe veute hampha hina tel uh e!

⁸Kiitetty olkoon Herra, sinun Jumalasi, joka on mieltynyt sinuun niin, että on asettanut sinut valtaistuimelleen hallitsemaan kuninkaana hänen nimissään. Koska sinun Jumalasi rakastaa Israelia, hän antaa sen säilyä ikuisesti ja on pannut sinut sen kuninkaaksi pitämään voimassa lakia ja oikeutta."

⁸TOUPA na Pathian, na tung a pipak, a kumpipa dinga a laltutphah a hon tutsakpa TOUPA na pathian phat in om hen: na pathian in Israelte khantawn a hih kip ding in a it a, huaijiak in diktat taka vaihawm ding in a kumpipa ding ua nang hon bawl eive, achi a.

⁹Kuningatar antoi Salomolle satakaksikymmentä talenttia kultaa ja runsain mitoin hajusteita ja jalokiviä. Mitään niiden hajusteiden veroista, jotka Saban kuningatar antoi kuningas Salomolle, ei sen koommin ole nähty.

⁹Huchiin kumpipa kiang ah dangkaeng talent ja leh sawmnih leh bang hiam gimlim tampi mahmah le suang mantam te apia a, Seba kumpinun kumpipa Solomon bang hiam gimlim a piak bang himhim a om kei hi.

¹⁰Hiramin ja Salomon miehet, jotka hakivat Ofirista kultaa, toivat sieltä myös jalopuuta ja jalokiviä.

¹⁰Huan, Solomon sikha te leh Huram sikha te Ophir akipan a dangkaeng va po ten algum sing leh suangmantam a hon pua uh,

¹¹Kuningas teetti jalopuusta porraskaiteet Herran temppeliin ja omaan palatsiinsa sekä laulajien lyyrat ja harput. Mitään sellaista ei ennen ollut nähty Juudan maassa.

¹¹Huan, kumpipan Olgum sing TOUPA in leh kumpipa in umna ding leh lasa mite a dinga kaihging leh pekging dingin a bawl a: huchibang Juda gama tumalam in a mu ngeikei uhi.

¹²Kuningas Salomo antoi Saban kuningattarelle vastalahjat hänen tuomisistaan sekä lisäksi kaiken, mitä hän halusi ja pyysi. Sitten kuningatar palasi seurueineen omaan maahansa.

¹²Huan, Seba kumpinun a thil apiak simlouh in kumpipa Solomon in a deih a pesam a, huchiin a gam lamah heute toh apai nonta uhi.

¹³Sen kultamäärän paino, jonka Salomo vuosittain sai, oli kuusisataakuusikymmentäkuusi talenttia.

¹³Huchiin Solomon kiang a kumkhat sunga dangkaeng hong lut gikdan dangkaeng talent jaguk leh sawm guk leh guk buk ahi.

¹⁴Lisäksi tuli veroja kauppamiehiltä ja tavaranvälittäjiltä, ja myös kaikki Arabian kuninkaat ja paikalliset käskynhaltijat toivat Salomolle kultaa ja hopeaa.

¹⁴Mi ompolhte leh sumsinmi te hontawi sim hetlouh in: huan, Arabia kumpipa tengteng leh gam ukpa ten Solomon kiang ah dangkaeng te, dangkasik te a hon tawi sek uhi.

¹⁵Kuningas Salomo teetti taotusta kullasta kaksisataa isoa kilpeä, joihin kuhunkin meni kuusisataa sekeliä kultaa.

¹⁵Huan, kumpipa Solomon in dangkaeng suk pekin lumlian chi zanih a bawl a lumlian khatin dangkaeng sekel jaguk a deih hi.

¹⁶Samoin hän teetti taotusta kullasta kolmesataa pikkukilpeä, joihin jokaiseen meni kolmesataa sekeliä kultaa. Kuningas sijoitti ne Setripalatsiin.

¹⁶Huan, dangkaeng sukpek in lum ja thum a bawl a; lum khat in dangkaeng sekel ja thum a deih a; huaite Lebanon gammang In a koih hi.

¹⁷Kuningas teetti myös suuren norsunluisen valtaistuimen, joka päällystettiin puhtaalla kullalla.

¹⁷Huan, kumpipan Saiha paak laltutphah thupi tak a bawl behlap a, dangka keleu ngen in a luan hi.

¹⁸Valtaistuimessa oli kuusi porrasta ja jalkakoroke, kaikki kullalla silattuja. Istuimessa oli molemmin puolin käsinojat, ja kummankin käsinojan vieressä seisoi leijona.

¹⁸Laltutphah ah akal touhna siksan gukte, laltutphah toha zop, dangkaeng khe ngakna te, a ban ngakna bul a ding humpineilaki lim nih te a om hi.

¹⁹Myös jokaisen portaan kummallakin puolella oli leijona, kaksitoista kaikkiaan. Sen kaltaista ei ollut missään valtakunnassa tehty.

¹⁹Huan, siksanguk lang tuak tungah humpi nelkai sawm le nih a ding ua: huchi bang koilai gamah leng a bawl ngei kei uh.

²⁰Kaikki kuningas Salomon juoma-astiat olivat kultaa, ja puhdasta kultaa olivat myös kaikki Setripalatsin esineet. Hopeaa ei Salomon aikaan pidetty minkään arvoisena.

²⁰Kumpipa Solomon nou tengteng dangkaeng vek hi a, huan, Lebanon Gammang Ino tuiumbelsuan tengteng leng dangkaeng keleu vek ahi; Solomon damlaiin dangkasik bangmah in a simkei uh.

²¹Kuninkaan laivat purjehtivat näet Hiramin miesten kanssa Tarsisiin, ja joka kolmas vuosi laivat toivat Tarsisista kultaa ja hopeaa, norsunluuta, apinoita ja riikinkukkoja.

²¹Kumpipan long hon, Huram sikha te, Tarsis a hoh sek kikop pih anei a, kum thu m hal zeel in, Tarsis long honin dangkaeng te, dangkasik te, saiha te, jawng te, utong te, a hon paw sek hi.

²²Kuningas Salomo voitti rikkaudessa ja viisaudessa kaikki maailman kuninkaat.

²²Huchiin in kumpipa Solomon in khovel kumpipa tengteng hauhlam ah leh pil lam ah a khup vek.

²³Kaikkialta tuli kuninkaita Salomon luo kuulemaan viisautta, jonka Jumala oli antanut hänen sydämeensä.

²³Huchiin pathian in a lungtang a akoih, a pilnathu ngai khe ding in, kunpipa tangteng in Solomon ahon zuan huthut uhi.

²⁴Joka vuosi hän sai tulijoilta lahjoja, hopeasta ja kullasta valmistettuja esineitä, vaatteita, aseita ja hajusteita sekä hevosia ja muuleja.

²⁴Huan, kumteng a piak bikhiah nei in dangkasik tuium belsuante, dangkaeng tuiumbelsuante, puante, galvante, banghiam gimlimte, sakol te, sabentung te ahon pe chiat zel uh.

²⁵Salomolla oli talleissaan neljätuhatta paikkaa hevosille ja vaunuille, ja hänellä oli kaksitoistatuhatta vaunusotilasta, jotka hän sijoitti varuskuntakaupunkeihin ja omaan kaupunkiinsa Jerusalemiin.

²⁵Huan, Solomon in Sakol leh kangtalai koihna mun sangli a nei a, huan sakol tungtuangmi sing khat leh sang nih a nei a, huaite kangtalai koihna khua te ah, Jerusalem kumpipa kiang te ah a omsak hi.

²⁶Kaikki kuninkaat Eufratvirrasta filistealaisten maahan ja Egyptin rajaan saakka olivat hänen alamaisiaan.

²⁶Huan, lui kipan Philistia gam leh Aigupta gam tana kumpipa tengteng tungah a lal hi.

²⁷Hänen aikanaan Jerusalemissa oli hopeaa runsaasti kuin kiviä, ja setriä oli kuin viikunapuita Sefelan rinteillä.

²⁷Huan, kumpipan Jerusalem khua ah, atam mah mah jiak in dangkasik te suang bang mai a ngaih khop in a om sak a, sidar singte phaijang a theipi bang lel a, a ngaih khop in a om sak hi.

²⁸Hevosia Salomolle tuotiin Egyptistä ja muistakin maista.

²⁸Huan, Solomon a dingin sakolte aigupta a kipan leh gamchih akipan inhon la jel uh.

²⁹Muut Salomon ajan tapahtumat, ensimmäisestä viimeiseen, on kerrottu profeetta Natanin aikakirjoissa, silolaisen Ahian profetioissa ja näkijä Iddon ilmestyksissä, jotka koskivat Jerobeamia, Nebatin poikaa.

²⁹Solomon tanchin dangte abul a kipan a tawptan pha in, jawlnei Nathan gelh tanchin bu ah, Silo mi Ahija gehkholhna bu ah, Nebat tapa Jeroboam tungtang thu a jawlnei Jedai kilakna ah tungkei maw?

³⁰Salomo hallitsi Jerusalemissa koko Israelia neljäkymmentä vuotta.

³⁰Huan, Solomon bel Jerusalem ah Israel mi teng teng tungah kum sawmli a lala.Huan, Solomon bel a pi leh pute kiang ah a ihmua, apa David khua ah a vui ua, a sik in a tapa Rehoboam a lalta.

³¹Sitten hän meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin isänsä Daavidin kaupunkiin. Salomon jälkeen tuli kuninkaaksi hänen poikansa Rehabeam.

³¹Huan, Solomon bel a pi leh pute kiang ah a ihmua, apa David khua ah a vui ua, a sik in a tapa Rehoboam a lalta.