¹Israelin kuninkaan Joasin, Joahasin pojan, toisena hallitusvuotena Juudan kuninkaaksi tuli Amasja, Joasin poika.

¹Israel kumpipa Jehoahaz tapa Jehoas kum nih a lal kumin Juda kumpipa Joas tapa Amazia a lal pan.

²Hän oli kuninkaaksi tullessaan kahdenkymmenenviiden vuoden ikäinen, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentäyhdeksän vuotta. Hänen äitinsä oli jerusalemilainen Joaddan.

²A lal pat tungin kum sawmnih leh kum ngaa upa ahi a, Jerusalem ah kum sawmnih leh kum kua a lal; a nu min Jehoadan, Jerusalem mi ahi.

³Amasja teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, olematta siinä kuitenkaan esi-isänsä Daavidin vertainen. Hän teki kaikessa isänsä Joasin tavoin.

³Huan, Toupa mitmuhin thil diktat tak ahih seka, a pu David jaw a pha kei; a pa Joas thilhih bang ahih teisam jel hi.

⁴Uhrikukkuloista ei luovuttu, yhä edelleen kansa uhrasi ja suitsutti kukkuloilla.

⁴Himahleh mun sangte jaw hihman ahi tuankei; mun sangte ah mite a kithoih lailai un, gimlim a hal gige uh.

⁵Heti kun Amasja sai valtansa lujitetuksi, hän surmasi ne miehet, jotka olivat murhanneet hänen isänsä, kuningas Joasin.

⁵Huan, a gam a hong din kiptakin hichi ahi a, a mite, apa, kumpipa thatmite a that thuk sam hi;

⁶Murhaajien lapsia hän ei kuitenkaan surmannut. Tässä hän noudatti Mooseksen lain kirjaa, jossa on Herran käsky: "Isää ei saa tuomita kuolemaan poikansa eikä poikaa isänsä rikoksesta, vaan kukin tuomittakoon vain omasta rikoksestaan."

⁶Himahleh huai tualthatmite tate jaw a that kei; Mosi dan bu a, tate jiakin pate hihlup ding ahikeia, pate jiakin tate hihlup ding ahi samkei, michih amau khelhna jiakin a si ding uh ahi, chi a Toupa thupiak dan gelh bangin

⁷Amasja löi Suolalaaksossa Edomin sotajoukon, jossa oli kymmenentuhatta miestä, ja valtasi sitten Selan. Hän antoi kaupungille nimen Jokteel, joka sillä vieläkin on.

⁷Edomte chi Guam ah singkhat a that a, Sela khua a suala, alaa, a min dingin Joktheel a saa, tutanin a salai uhi.

⁸Sitten Amasja lähetti sanansaattajia viemään Israelin kuninkaalle Joasille, Joahasin pojalle, Jehun pojanpojalle, viestin: "Tule, meidän on selvitettävä välimme."

⁸Huchiin Amaziain Israel kumpipa Jehu tapa Jehoahaz ta Jehoas kiangah, Hongkuanin, kimatuahin I ki-en peuhmah ding, chiin mi a sawla.

⁹Mutta Joas, Israelin kuningas, lähetti Juudan kuninkaalle Amasjalle vastauksen: "Libanonin ohdake lähetti Libanonin setrille sanan: 'Anna tyttäresi pojalleni vaimoksi.' Mutta Libanonin villieläimet kulkivat siitä ja tallasivat ohdakkeen jalkoihinsa.

⁹Huan, Israel kumpipa Jehoasin Juda kumpipa Amazia kiangah, Lebanon tanga lingin Lebanon tanga sidar sing kiangah, Na tanu ka tapa ji dingin neisak dih ve, chiin a thukhaka; huan, Lebanon tanga gamsa a hongpaia, huai ling a hongtuan puk gawpa.

¹⁰Sinä olet ylpistynyt, kun sait lyödyksi Edomin. Nauti nyt kunniastasi ja pysy aloillasi. Pitääkö sinun ehdoin tahdoin etsiä onnettomuutta, syöstä itsesi ja samalla koko Juuda turmioon?"

¹⁰Nang Edomte na zou ngeia, na lungsim hong kisathei eita ve; na kisaktheihna ompih maimaiin; nang leh Juda nangawn tana siatna, nang adia hoih lou ding thil bangdinga khoih khe ding na hia? Chiin a dawng.

¹¹Amasja ei kuunnellut häntä. Silloin Joas, Israelin kuningas, hyökkäsi maahan. Hän ja Juudan kuningas Amasja kävivät taisteluun Bet-Semesissä, joka oli Juudan aluetta.

¹¹Himahleh Amaziain a na ngaikhe nuam keia. Huchiin Israel kumpipa Jehoas a vahoh tou a; Juda kumpipa Amazia toh Juda gam Beth-semes khuaah kimatuahin a ki-en ta ngei ua.

¹²Juuda jäi Israelia vastaan taistellessaan tappiolle, ja sen sotilaat hajaantuivat ja pakenivat kukin kotiinsa.

¹²Huan, Juda bel Israelte lakah a zahlaktaa; mi chih a mau in lam chiat ah a pai chiat uhi.

¹³Joas, Israelin kuningas, otti Bet-Semesissä vangiksi Juudan kuninkaan Amasjan, joka oli Ahasjan pojan Joasin poika. Sitten Joas marssi Jerusalemiin ja määräsi kaupunginmuurin revittäväksi neljänsadan kyynärän matkalta, Efraiminportilta Kulmaportille saakka.

¹³Huan, Israel kumpipa Jehoasin Juda kumpipa Ahazia tapa Joas ta Amazia bel Bath-semes ah a mana, Jerusalem khuaah a hoha, Jerusalem kulh Ephraim kongpi a kipana kulh ning kongpi pha in tong zali tak a hihchim.

¹⁴Hän ryösti kaiken kullan ja hopean sekä muut esineet Herran temppelistä ja kuninkaan palatsin aarrekammioista. Panttivankejakin hän otti, ennen kuin palasi Samariaan.

¹⁴Huan, Toupa ina leh kumpipa ina gou koih khawmnaa, dangkaeng leh dangka leh tui um belsuan tengteng a omom a laa, thuchiam tangtunna dia henmite toh, huchiin, Samari kho lamah a pai nawntaa.

¹⁵Kaikki muu, mitä on kerrottavaa Joasista ja hänen saavutuksistaan sekä siitä, kuinka hän taisteli Juudan kuningasta Amasjaa vastaan, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden historiaan.

¹⁵Huchiin Jehoas thilhih tanchindangte, a thilhihtheihdante, Juda kumpipa Amazia a sual thute Israel kumpipate lal lai thu gelhna bu ah a tuang ahi ka hia?

¹⁶Joas meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin Samarian kaupunkiin Israelin kuninkaiden viereen. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Jerobeam.

¹⁶Huan, Jehoas a pi leh pute kiangah a ihmu-a, Samari khuaah Israel kumpipate lakah a vui uh; huan, a tapa Jeroboam a sikin a lalta hi.

¹⁷Juudan kuningas Amasja, Joasin poika, eli vielä viisitoista vuotta sen jälkeen kun Israelin kuningas Joas, Joahasin poika, oli kuollut.

¹⁷Huan, Juda kumpipa Joas tapa Amazia bel Israelte kumpipa Jehoahaz tapa Jehoas sih nungin kum sawm leh kum nga a dam lai.

¹⁸Kaikki muu, mitä Amasjasta on kerrottavaa, on kirjoitettu Juudan kuninkaiden historiaan.

¹⁸Huchiin Amazia tanchin dangte bel Juda kumpipate lal lai thu gelhna bu ah a tuang ahi kei maw?

¹⁹Amasjaa vastaan tehtiin Jerusalemissa salaliitto. Hän pakeni Lakisiin, mutta sinne lähetettiin miehiä hänen peräänsä, ja he tappoivat hänet siellä.

¹⁹Huan, Jerusalem khuaah amah a gukin a sawm ua; huchiin Lakis khuaah mi a delhsak ua, huailaiah a that uhi.

²⁰Hänet tuotiin hevosen selässä Jerusalemiin ja haudattiin Daavidin kaupunkiin isiensä viereen.

²⁰Huan, a luang sakolin a paipih ua, a pi leh pute lakah David khopi Jerusalem ah a vui uh.

²¹Juudan kansa asetti Amasjan jälkeen kuninkaaksi hänen poikansa Asarjan, joka silloin oli kuusitoistavuotias.

²¹Huan, Juda mi tengtengin kum sawm leh kum guka upa, Azaria a pi ua, a pa Amazia sikin kumpipain a bawl uhi.

²²Asarja palautti Eilatin Juudalle ja rakensi sen jälleen, kun Amasja oli mennyt lepoon isiensä luo.

²²Aman Elath khua a bawlhoih nawna, Juda gamah a pang sak nawn, huainungin kumpipa a pi leh pute kiangah a ihmuta.

²³Juudan kuninkaan Amasjan, Joasin pojan, viidentenätoista hallitusvuotena Israelin kuninkaaksi tuli Jerobeam, Joasin poika. Hän hallitsi Samarian kaupungissa neljäkymmentäyksi vuotta.

²³Juda kumpipa Joas tapa Amazia kum sawm leh kum nga a lal kumin Israel kumpipa Jehoas tapa Jeroboam bel Samari khua ah a lal pana, kum sawmli leh kum khat a lal.

²⁴Jerobeam teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä. Hän ei luopunut yhdestäkään niistä synneistä, joilla Jerobeam, Nebatin poika, oli johdattanut Israelin synnintekoon.

²⁴Huan, Toupa mitmuhin thil hoih lou pipi a hihseka; Israelte thil hihkhialsaka a hih Nebat tapa Jeroboam khelhna tengteng paisan himhim a neikei,

²⁵Hän kuitenkin palautti Israelille raja-alueen Lebo-Hamatista Kuolleeseenmereen saakka. Näin kävi toteen se, minkä Herra, Israelin Jumala, oli puhunut Gat-Heferistä kotoisin olevan palvelijansa Joonan, Amittain pojan, suulla.

²⁵Toupa, Israelte Pathianin a sikha, Gath-hepher mi Amittai tapa jawlnei Jona zanga a thugen bangin, Hamath lutna akipana Araba tuipi phain Israel gamah a pangsak nawn hi.

²⁶Herra oli nähnyt Israelin kurjaakin kurjemman tilan, sen, ettei ollut jäljellä ketään, ei ylhäistä eikä alhaista, josta olisi ollut maan pelastajaksi.

²⁶Toupan Israelte haksatna a thupi mahmah chih lah a thei ngala; nehchihleh chih loute leng lah a om ngal kei ua, Israelte panpih ding kuamah lah om sam kei uh.

²⁷Mutta Herra ei vielä ollut ilmoittanut, että hän pyyhkii Israelin nimen pois taivaan alta, ja niin hän antoi Jerobeamin, Joasin pojan, pelastaa kansan.

²⁷Toupan Israel min van nuaiah a chimitsak zenzen sin chih a hihleh a gen kei hima; Jehoas tapa Jeroboam zangin a hon dam zota ahi.

²⁸Kaikki muu, mitä on kerrottavaa Jerobeamista ja hänen saavutuksistaan sekä siitä, kuinka hän kävi sotia ja palautti Damaskoksen ja Hamatin Israelille, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden historiaan.

²⁸Huchiin Jeroboam tanchin dangte, a thilhih tengtengte, a thilhihtheihdante, a gal sual thu te, tuma lama Juda gam tan hi gige Damaska leh Hamath khua Israelte a dingin a nalak saknawn thute Israel kumpipate lal lai thu gelhna bu ah a tuang ahi kei maw?Huan, Jeroboam bel a pi leh pu, Israel kumpipate kiangah a ihmu teitaa; huchiin a tapa Zekaria a sikin a lalta hi.

²⁹Jerobeam meni lepoon isiensä luo Israelin kuninkaiden pariin, ja hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Sakarja.

²⁹Huan, Jeroboam bel a pi leh pu, Israel kumpipate kiangah a ihmu teitaa; huchiin a tapa Zekaria a sikin a lalta hi.