¹Silloin Elisa sanoi: "Kuulkaa Herran sana! Näin hän sanoo: 'Huomenna tähän aikaan Samarian portilla saa sekelillä sea-mitan parhaita vehnäjauhoja ja kaksi sea-mittaa ohria.'"

¹Huan, Elisain, Toupa thu na naja un; Toupan hichiin a chi: jingchiang hichih hun ding khawngin Samari kulh kongpi bulah tangbuang nel chih tehna khat sekel khatin a khawng ding ua, barli-buh tehna nih sekel khatin, chiin, a gen a.

²Vaunusoturi, joka seurasi kuningasta, sanoi Jumalan miehelle: "Niinkö käy? Herra kai avaa kaikki taivaan luukut!" Elisa vastasi: "Sinä saat nähdä sen omin silmin, mutta syömään sinusta ei enää ole."

²huan, sepaih heutu kumpipan a khut a hong ngaihpan Pathian mi a dawnga, Ngaiin, Toupan vanah tohlet hongsin veh e! Huchibang ahi thei mahmah ding hia? A chi a. Huan, aman, ngaiin, na mit in zaw na mu na ding a, nek a hihleh na ne sin kei hi, achi a.

³Kaupunginportin ulkopuolella asusti neljä spitaalista miestä. He sanoivat toisilleen: "Miksi istua täällä kuolemaa odottamassa?

³Huan, kulh lutna kongpi bulah phak li a om ua; amau, bang ding a sih ngak lel a tu nilouh ihi ua?

⁴Jos me päätämme mennä kaupunkiin, me kuolemme sinne, koska siellä on nälänhätä, ja jos jäämme tänne, me kuolemme yhtä lailla. Miksemme lähtisi syyrialaisten leiriin! Jos he säästävät meidän henkemme, me pysymme elossa, ja jos he tappavat meidät, silloinkin me vain kuolemme."

⁴Kho sungah lut mai ni, chi sin le hang, khosung a kial ua, I va si mai sin ngal ua; Huan, hiai ah tu nilouh sin le hang, I si thouthou sin ngal ua, huchiin kisa dih ua, Suria sepaihte kiang lamah iva lut peuhmah mai ding uh; a hon hoi uh leh I hing dia; a hon thah uh leh si ihi maike, chi in a kihou ua.

⁵Aamupuolella yötä he lähtivät liikkeelle mennäkseen syyrialaisten leiriin, mutta kun he saapuivat leirin laitamille, siellä ei ollutkaan ketään.

⁵Huchiin Suriate giah mun a hoh diingin khomui in a kuan ua; Huan, Suria giah mun tuah masak ava tun un, ngaiin, kuamah ana omkei ua.

⁶Herra oli pannut syyrialaiset kuulemaan vaunujen, hevosten ja suuren sotajoukon ääniä, ja silloin he olivat sanoneet toisilleen: "Israelin kuningas on varmasti ostanut heettiläisten kuninkaat ja Egyptin kuninkaat puolelleen. Nyt he ovat tulossa meidän kimppuumme."

⁶Toupan Suria sepaihte kangtalai husate, sakol husate sepaih tampi husate ana zasak a; huchiin, Ngai un, Israel kumpipan Hit kumpipate, Aigupta kumpipate ei hong sual singa guai eive, chiin a kihou ua.

⁷Syyrialaiset olivat jo aamuyöstä lähteneet pois, jättäneet teltat, hevoset ja aasit jälkeensä leiriin ja paenneet henkensä edestä.

⁷Huchiin a thou ua.. khomuiin a taikekta uh, a puan inte uh, a sakolte uh, a sabengtungte uh leh a giahmun a omngei ngeiin a taisan ua, a taikek gawpta uhi.

⁸Leirin laitaan saavuttuaan spitaaliset menivät erääseen telttaan. He söivät ja joivat ja ottivat sieltä hopeaa, kultaa ja vaatteita. He kävivät kätkemässä tavarat ja menivät sitten toiseen telttaan. Sieltäkin he ottivat tavaroita ja menivät kätkemään ne.

⁸Huan, huai mi phakte giahmun tuahmasak a vatun uleh puanin khatah a va lut ua, a ne un a dawn ua, huai a dangka sikte, dangkaengte, puansilhte a la ua, a vasel ua; huan, a nungkiik nawn ua, puanin dangah a lut nawn ua, huai a long a la ua, a vasel uh.

⁹Mutta sitten he sanoivat toisilleen: "Me emme tee oikein. Tämä päivä on hyvän uutisen päivä. Jos me olemme tästä hiljaa ja odotamme aamunkoittoon saakka, meitä voidaan syyttää rikoksesta. Paras lähteä heti kaupunkiin ja kertoa tästä kuninkaan väelle."

⁹Adenchiangin, I hih dek hetkei; tuni tanchin kipahhuai tun ni ahi a, ei I dai dide ua; khovak I ngak leh zaw gawtna I tuak ding uh; huchiin kisa un, kumpipa inkote I vahilh ding ua, chiin a kihou ua.

¹⁰Spitaaliset tulivat takaisin, huusivat kaupunginportin vartijoita ja kertoivat heille: "Me menimme syyrialaisten leiriin, mutta siellä ei näkynyt ketään eikä kuulunut lainkaan ihmisääniä. Hevoset ja aasit kyllä olivat siellä, ja teltat oli jätetty paikoilleen."

¹⁰Huchiin kho kongkhak vengmi a va sam ua; Suriate giahmun ah ka va hoh ua, huan, ngaiin, kuamah ana omkei ua, mihing husa himhim leng a omkei, sakolte leh sabengtung kia a na kikhih a, puaninte leng a om ngeingeiin a om uhi, chiin a hilh ua.

¹¹Vartijat ilmoittivat tämän edelleen kuninkaan palatsiin.

¹¹Huan, kongkhak vengmite a sama; huan, amau kumpipa insunga mite a vahilh ua.

¹²Oli vielä hämärä, kun kuningas nousi. Hän sanoi hovimiehilleen: "Taidanpa arvata, mitä syyrialaiset ovat tehneet. He tietävät, että olemme nälissämme, ja ovat siksi lähteneet leiristä ja asettuneet väijyksiin. He odottavat, että me tulemme ulos kaupungista, ja ottavat sitten meidät elävältä kiinni ja pääsevät sisälle kaupunkiin."

¹²Huan, kumpipa janin a thou a, a sikhate kiangah, Suriate honbawl dan ka hon hilh peuhmah ding. I gilkial dan uh athei ua; huaijiakin, Khopi akipan a hongpawt uleh a hingin I na man ding ua, kho sungah I lut ding ua, chiin gamlaka bu dingin a giahmun uh pawtkhiak san ihi uh, a chi a.

¹³Muuan hänen hovimiehistään sanoi silloin: "Emmekö kuitenkin lähettäisi muutamia miehiä ottamaan asiasta selvää? He voisivat ottaa viisi niistä hevosista, jotka meillä vielä on jäljellä. Ei siinä voi käydä sen pahemmin kuin on käynyt niille israelilaisille, jotka jo ovat saaneet surmansa, tai käy niille, jotka täällä vielä ovat jäljellä."

¹³Huan, a sikha khatin a dawnga, Khopi a sakol om sunte laka nga kuate hiam pi sak dih ve, (ngaiin, Israel mipite, a dam laite tengtengte Israel mipite si banga sehte bangmah ahi himhim uhi; ) huchiin a va sawl peumah ding uh, a chi a.

¹⁴Niin sitten valjastettiin kahdet vaunut, ja kuningas lähetti ne Syyrian sotajoukon perään sanoen: "Menkää katsomaan."

¹⁴Huchiin kangtalai kaia zat sakol nih api ua; huan, kumpipan, Va en dih ua, chiin, Suria sepaihte delh dingin a sawla.

¹⁵Vaunumiehet ajoivat syyrialaisten perässä Jordanille saakka, ja tienvieret olivat täynnä vaatteita ja varusteita, jotka syyrialaiset olivat kiireissään heittäneet pois. Tiedustelijat tulivat takaisin ja kertoivat kuninkaalle näkemästään.

¹⁵Huan, Jordan lui phain a va delh ua; huan, ngaiin, Suriaten a kin jiak ua a paih uh puansilhte leh vante lam tawnin a om jeljul a. Huan, a mi sawlte a hongkiik nawn ua, kumpipa a honghilh ua.

¹⁶Silloin väki lähti ulos kaupungista ja ryösti syyrialaisten leirin. Sea-mitan parhaita vehnäjauhoja ja kaksi sea-mittaa ohria sai nyt sekelillä hopeaa, niin kuin Herra oli ilmoittanut.

¹⁶Huan, mipi a pawt khia ua, Suriate giahmun a valok ek uh. Huchiin Toupa thu bang ngeiin tangbuang nel te tehna khat sekel khatin a khawng ua, barlibuh tehna nih sekel khatin.

¹⁷Kuningas oli määrännyt seurassaan kulkevan vaunusoturin kaupunginportille pitämään järjestystä, mutta väkijoukko tallasi hänet portissa jalkoihinsa ja hän kuoli. Jumalan mies oli ennustanut näin silloin, kun hän puhui kuninkaalle tämän tultua hänen luokseen.

¹⁷Huan, kumpipan sepaih heutu a khut a hong ngaihpa kulh kongpi vengpain a sep a; huan, mipiten a kulh kongpi bulah a chilta ua, Pathian miin a kianga kumpipa a hongpai suk laia a nagen bangin a sita hi.

¹⁸Hän oli myös ennustanut kuninkaalle, että kaksi sea-mittaa ohria ja yksi sea-mitta parhaita vehnäjauhoja maksaisi seuraavana päivänä samaan aikaan Samarian portilla yhden hopeasekelin.

¹⁸Hichi ahi a, Pathian miin kumpipa kianga, Jingchiang hichih hun ding khawngin Samari kulh kongpi bulah barlibuh tehna nih sekel khatin a khawng ding ua, tangbuang nelte tehna khat sekel khatin, a chiha,

¹⁹Vaunusoturi oli silloin sanonut Jumalan miehelle: "Niinkö käy? Herra kai avaa kaikki taivaan luukut!" Elisa oli vastannut siihen: "Sinä saat nähdä sen omin silmin, mutta syömään sinusta ei enää ole."

¹⁹Huan, sepaih houtuin Pathian mi a dawna, ngaiin, Toupan vanah tohlet a hong sin hi! Huchibang ahi thei mahmah dia hia? Chia, aman, Ngaiin, namitin jaw na mu ngei dinga, nek a hihleh na ne sin kei hi, chia a gen;Huchibang takin a tungah a hongtungta hi; mipiin kulh kongpi bulah a chil ua, a sita hi.

²⁰Niin hänen sitten kävi, väkijoukko tallasi hänet portissa jalkoihinsa ja hän kuoli.

²⁰Huchibang takin a tungah a hongtungta hi; mipiin kulh kongpi bulah a chil ua, a sita hi.