¹Herra lähetti Natanin Daavidin luo. Kuninkaan luo tultuaan Natan sanoi: "Eräässä kaupungissa oli kaksi miestä, rikas ja köyhä.

¹Huan, TOUPA'N David kiang ah Nathan a sawl a. Huan, a kiang ah a hoh a, Khua khat ah mi nih a om ua; khatpen mi hausa ahi a, khatpen mi genthei ahi.

²Rikkaalla oli suuret määrät lampaita ja härkiä,

²Mi hausa in belam hon tampi leh gan hon tampi a nei a:

³mutta köyhällä ei ollut kuin yksi ainoa pieni karitsa, jonka hän oli ostanut. Hän elätti karitsaa, ja se kasvoi hänen luonaan yhdessä hänen lastensa kanssa. Se söi hänen leipäänsä ja joi hänen kupistaan, se makasi hänen sylissään ja oli hänelle kuin tytär.

³Mi genthei in bel belamnou a nu neuchik khat a lei a, a vulh khat kia ngallou bangmah a neikei a: a kiang ah a tate toh khanglian ahi uh; a kuang sawk pih leh a nou kikoppih, a angsung a om, a tanu bang geih a a ngaihtuah ahi.

⁴Mutta kerran rikkaan miehen luo tuli vieras. Rikas ei raskinut ottaa yhtään omista lampaistaan tai häristään valmistaakseen ruokaa matkamiehelle, joka oli tullut hänen luokseen, vaan otti köyhän miehen karitsan ja teki siitä vieraalleen aterian."

⁴Huan, mi hausa kiang ah khualzinmi khat a vatung a; huan, amah kiang a mikhual tung amah belam leh gan goh phallou in mi genthei belamnou a kiang a hongpa a goh a, a chi a.

⁵Daavid suuttui kovasti tuolle miehelle ja sanoi Natanille: "Niin totta kuin Herra elää, se mies, joka noin teki, on kuoleman oma.

⁵Huchi in huai mi tungah a hehta mahmah a, Nathan kiang ah, TOUPA hinna lou in ka gen hi, huai thil hih mi hihlup mai tuak ahi;

⁶Ja karitsa hänen on korvattava nelinkertaisesti, koska hän teki tuolla tavalla eikä tuntenut sääliä."

⁶Huan, hichi bang thil ahih ziak leh hehpihna a neihlouh ziak in a belamnou a mun li in a dit ding ahi, a chi a.

⁷Silloin Natan sanoi Daavidille: "Se mies olet sinä. Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: 'Minä voitelin sinut Israelin kuninkaaksi ja pelastin sinut Saulin käsistä.

⁷Huchi in Nathan in David kiang ah, Nangmah na ka, TOUPA, Israelte Pathian in hichi in a chi, Israelte kumpipa ding in sathau ka honnilh a, Saula khut a kipan in ka hon honkhia a;

⁸Minä korotin sinut herrasi asemaan, annoin herrasi vaimot sinun syliisi ja annoin sinulle Israelin ja Juudan heimot. Jos tämä on vähän, voin antaa vielä mitä tahansa muutakin.

⁸Huan, na pu in gou ka honluah sak a, na pu zite na angsung ah ka koih a, huan, Israel inkuante leh Judate ka hon pia a; huan, huaite a tawmluat lai uleh thil dangte leng hon piak beh lai ding ka kei maw.

⁹Miksi olet halveksinut minun sanaani ja tehnyt sellaista, mikä on minun silmissäni pahaa? Heettiläisen Urian olet lyönyt miekalla, olet tappanut hänet ammonilaisten miekalla, ja hänen vaimonsa olet ottanut vaimoksesi.

⁹Bangdia TOUPA thu ngaineu a, a mitmuh a thil hoihlou na hih maizen? Hit mi Uria namsau in na hihlum a, a zi nang zi ding in na neihsak a, Amon suante namsau in na that.

¹⁰Niinpä miekka ei tule milloinkaan väistymään suvustasi, koska olet halveksinut minua ja ottanut vaimoksesi heettiläisen Urian vaimon.'

¹⁰Huaiziak in namsau in na inkote a ki khinsan hetkei ding; nang lah hon ngaineu in Hit mi Uria zi nang zi ding in na suhsak ngal a.

¹¹Herra sanoo näin: 'Minä nostan omasta perheestäsi onnettomuuden sinua vastaan, ja silmiesi edessä otan sinulta omat vaimosi ja annan heidät toiselle, joka makaa vaimojesi kanssa keskellä kirkasta päivää.

¹¹TOUPA'N hichi in a chi, Ngai in, nangmah inkuan lak a kipan mahmah in na tungah thil hoihlou ka suaksak ding a, na mitmuh mahmah in na zi ka hon laksak ding, na vengte ka pe dia, sun khovak in na zite a luppih ding uh.

¹²Sinä olet tehnyt tekosi salassa, mutta minä teen tämän teon koko Israelin nähden, keskellä kirkasta päivää.'"

¹²Nang bel a guk in na hih a, ken zaw Israel mite tengteng mitmuh in sun khovak in ka hih ding hi, a chi a.

¹³Silloin Daavid sanoi Natanille: "Olen tehnyt syntiä Herraa vastaan." Natan vastasi: "Herra vapauttaa nyt sinut tästä synnistä, eikä sinun tarvitse kuolla.

¹³Huna, David in Nathan kiang ah, TOUPA tungah thil ka hihkhialta, a chi a. Huan, Nathan in David kiang ah, TOUPA'N leng na khelhna a koihmang samta; na sikei ding.

¹⁴Mutta koska olet tällä teolla rikkonut pahasti Herraa vastaan, niin sinulle syntynyt poika kuolee."

¹⁴Ahihhang in hiai na thilhih a Pathian gensiatna lemtang tak TOUPA melmate adia na bawl ziak in naupang na lak a piang a si ngeingei ding, a chi a.

¹⁵Sitten Natan meni kotiinsa. Ja Herra löi lasta, jonka Urian vaimo oli synnyttänyt Daavidille, ja lapsi sairastui pahoin.

¹⁵Huchi in Nathan in a inlam ah a paisanta hi. Huan, Uria zi in David a suansak tungah TOUPA'N a khut a kha a, a chi a na mahmahta hi.

¹⁶Daavid kääntyi pojan vuoksi Jumalan puoleen, paastosi ja vietti yönsä maaten paljaalla lattialla.

¹⁶Huchi in David in naupang a ding in Pathian kiang ah a ngen ngutngut a; huan, David in an bang a ngawl a, a lut a, zankhua in lei ah a lum.

¹⁷Hovin vanhimmat tulivat hänen luokseen ja yrittivät saada hänet nousemaan, mutta hän ei suostunut eikä myöskään syönyt mitään heidän kanssaan.

¹⁷Huan, a inkote lak a upate a thou ua, lei a kipan a kaithou ding in a kiang ah a ding ua; himahleh a thou nuamkei a, a kiang uah leng a nesamkei.

¹⁸Seitsemäntenä päivänä lapsi kuoli. Palvelijat eivät uskaltaneet kertoa Daavidille lapsen kuolemasta, sillä he ajattelivat: "Kun me puhuimme hänelle pojan vielä eläessä, hän ei kuunnellut meitä. Kuinka me nyt voisimme sanoa hänelle, että poika on kuollut? Hän voi tehdä jotakin epätoivoista."

¹⁸Huan, hichi ahi a, a ni sagih ni in naupuang a sita. Huan, David sikhate'n naupang a sita chih a hilh ngamkei ua, Ngai in, naupang a damlai in a kiang ah thu i gen ua, a ngaikhe nuam ngalkei a, naupang a sita chih bangchin i hilh ngam dia, bang chichi hiam in a kihih kha ding, a chi ua.

¹⁹Huomatessaan palvelijoidensa kuiskailevan keskenään Daavid ymmärsi, että lapsi oli kuollut. Hän kysyi heiltä: "Onko lapsi kuollut?" He vastasivat: "On."

¹⁹Himahleh David in a sikhate kisimhou a muh in naupang a sita chih a theita a; huan, David in a sikhate kiang ah, Naupang sita hia? a chi a. Huan, amau, Sita, a chi ua.

²⁰Silloin Daavid nousi maasta, peseytyi, voiteli itsensä ja vaihtoi vaatteensa. Sitten hän meni pyhäkköön ja kumartui maahan rukoilemaan. Kotiin palattuaan hän pyysi syötävää, ja hänelle tuotiin ruokaa ja hän söi.

²⁰Huchi in David lei a kipan a thou a, a kisil a, sathau a kinilh a, a puante a kheng a; huan, TOUPA in ah a hoh a, Pathian a bia; huan, a in lam ah a pai nawn a, huan, an a kan a, a ma ah a lui ua, a na neta hi.

²¹Palvelijat kysyivät: "Mitä tämä tarkoittaa? Kun poika oli vielä elossa, sinä paastosit ja itkit, mutta nyt, kun hän on kuollut, sinä nouset ja rupeat syömään."

²¹Huchi in a sikhate'n a kiang ah, Na thilhihdan bangchidan ahia? Naupang a damlai in an na ngawl a, na kap a, himahleh naupang a sihtak in na thou a, an khawng na ne mai ngal a, a chi ua.

²²Hän vastasi: "Kun poika oli elossa, minä paastosin ja itkin, sillä ajattelin: 'Ehkäpä Herra armahtaa minua ja lapsi saa elää.'

²²Huan, aman, Naupang a damlai in an khawng ka ngawl a ka kap ngut a; Naupang a dam theihna ding in TOUPA'N hon hehpih kha mohkei ding, kua ahia thei ding? Ka chi a ahi.

²³Miksi nyt enää paastoaisin, kun hän on kuollut? Voinko saada hänet takaisin elämään? Minä menen aikanaan hänen luokseen, mutta hän ei voi palata minun luokseni."

²³Himahleh tu in a sita ngal a, bang din an ka ngawlta de? Ka sam kik nawn thei dia hia? A kiang ah kei ka pai khongkhong ding a, himahleh amah zaw ka kiang ah a hong kik nawnta kei ding, a chi a.

²⁴Daavid lohdutti vaimoaan Batsebaa. Hän meni tämän luo ja makasi hänen kanssaan, ja vaimo synnytti pojan, joka sai nimekseen Salomo. Herra rakasti poikaa

²⁴Huchi in David in a zi Bath-seba a lungmuan a, a kiang ah a lut a, a luppih a, huan, tapa a suang a, a min in Solomon a sa hi.

²⁵ja lähetti profeetta Natanin tuomaan sanan, että pojalle oli Herran vuoksi annettava nimi Jedidja.

²⁵Huan, TOUPA'N amah a it a; huan, zawlnei Nathan a thukhak a, huan, aman TOUPA tam sak in amin ding in Jedidia a sata hi.

²⁶Joab hyökkäsi ammonilaisten pääkaupungin Rabban kimppuun ja valtasi kuninkaan alakaupungin.

²⁶Huchi in, Joab in Amon suante khopi Raba a sim a, khopi a lata hi.

²⁷Hän lähetti Daavidin luo sananviejiä ja käski sanoa: "Olen hyökännyt Rabbaan ja vallannut jo Vesikaupungin.

²⁷Huan, Joab in David kiang ah mi a sawl a, Raba ka sim a, ahi, tuite khopi ka lata hi.

²⁸Kokoa nyt loput sotaväestä, pystytä tänne leirisi ja valloita kaupunki, ennen kuin minä valtaan sen ja saan sen nimiini."

²⁸Huchi in mi omlai teng kaikhawm inla, khopi sual tum in zuan inla, la in: ken khopi la leng ka min a pu kha ding, a chi a.

²⁹Daavid keräsi koko väkensä ja lähti Rabbaan, ja hän hyökkäsi kaupunkia vastaan ja valtasi sen.

²⁹Huchi in David in mi tengteng a kaikhawm a, Rava ah a hoh ua, a vasim ua, a lata uh.

³⁰Daavid otti ammonilaisten kuninkaan päästä jalokivin koristetun kultaisen otsarivan, talentin painoisen, ja siitä tuli hänen kruununsa. Hän vei kaupungista runsaasti muutakin saalista.

³⁰Huan, a kumpipa uh lallukhu khuk lai a laksak a, a gikdan dangka-eng talent buk ahi a, suangmantamte leng a tel a; huan, David a khusak uh. Huan, khopi a gallak sum tampi a la hi.Huan, mipite a pikheta a, singatna te, leilehna sik zum te, sik heipite zang in na a sem sak a, lei haltakte a bawlsak a: Amon suante khopi tengteng huchibang in a hih. Huan, David leh mi tengteng Jerusalem ah a pai nawn uhi.

³¹Kaupungin asukkaat hän kuljetti pois ja pani pakkotyöhön: toiset joutuivat sahaamaan kiviä, toiset tekemään tiiliä, toiset saivat käteensä rautaisen kuokan tai kirveen. Näin hän teki kaikille ammonilaisten kaupungeille. Sen jälkeen hän palasi koko sotaväki mukanaan Jerusalemiin.

³¹Huan, mipite a pikheta a, singatna te, leilehna sik zum te, sik heipite zang in na a sem sak a, lei haltakte a bawlsak a: Amon suante khopi tengteng huchibang in a hih. Huan, David leh mi tengteng Jerusalem ah a pai nawn uhi.