¹Saulin ja Daavidin sukujen välinen sota jatkui pitkään. Daavidin asema vahvistui koko ajan, mutta Saulin suvun valta heikkeni.

¹Saula inkuante leh David inkuante sawtpi a kidou ua; David in hatlam a manoh a, Saula inkuanten bel hatlouh lam a manoh uh.

²Daavidille syntyi Hebronissa poikia. Hänen esikoisensa oli Amnon, jonka äiti oli jisreeliläinen Ahinoam.

²Huan, David in Hebron khua ah tapate a nei a, a ta masapen, Ammon, Jezreel mi Ahinaom lak a ahi a;

³Toinen oli Kilab, jonka äiti Abigail oli ollut karmelilaisen Nabalin vaimo, kolmas Absalom, Gesurin kuninkaan Talmain tyttären Maakan poika,

³A zom Kileab, Karmel mi Nabal zi Abigail lak a ahi; huan, a thumna Absalom, Gesur kumpipa Talmai tanu Maak tapa ahi a;

⁴neljäs Adonia, Haggitin poika, viides Sefatja, Abitalin poika,

⁴Huan, a lina Adonija, Hagith tapa ahi a; a ngana bel Sephati, Abital tapa ahi a;

⁵ja kuudes Jitream, Daavidin vaimon Eglan poika. Nämä syntyivät Daavidille Hebronissa.

⁵Huan, a gukna Ithream, David zi Ekli lak a ahi a. Hiaite David ta Hebron a piangte ahi uh.

⁶Saulin ja Daavidin sukujen välisen sodan aikana Abner sai yhä enemmän valtaa Saulin kannattajien keskuudessa.

⁶Huan, hichi ahi a, Saula inkuante leh David inkuante a kidou sung un Abner bel Saula inkuante lak ah a honghat semsem a.

⁷Saulilla oli ollut sivuvaimo nimeltä Rispa, Aijan tytär. Kerran Isboset kysyi Abnerilta: "Miksi olet käynyt isäni sivuvaimon luona?"

⁷Saula in mei a nei a, a min Rizpa ahi, Aia tanu ahi. Huan, Isboseth in Abner kiang ah, Bangdia ka pa mei kianga hoh na hia? a chi a.

⁸Abner suuttui Isbosetin sanoista ja vastasi: "Juudan koirienko päällikkö minä olen? Olen tähän päivään asti ollut uskollinen isäsi Saulin suvulle ja hänen veljilleen ja ystävilleen enkä ole antanut sinun joutua Daavidin käsiin, ja nyt sinä syytät minua tämän naisen vuoksi.

⁸Huchi in Isboseth thugen in Abner a hehsak mahmah a, Judate ui lutang lei ka hi ahia? Tuni tan in na pa Saula inkuante leh a unaute leh a lawmte tungah chitna ka hihlang a, David khut ah ka hon pekei a; himahleh nang hiai numei tung a khial ding in na hon ngohmawka.

⁹Kohdatkoon minua Jumalan viha nyt ja aina, ellen toteuta sitä, minkä Herra on vannonut Daavidille:

⁹Pathian in Abner a hihhih in hih henla, huai sang a thupizaw in leng, David kiang a TOUPA a kichiam bang a, huchi bang ngei a a tung a ka hihkei leh;

¹⁰'Minä siirrän kuninkuuden pois Saulin suvulta ja saatan Daavidin valtaistuimen piiriin koko Israelin ja Juudan, Danista Beersebaan asti.'"

¹⁰Saula inkuante lak a kipan a gam tuh laksak ding, Israel leh Judate tunga Dan a kipan a Beer-seba tan a David laltutphah tungding ding.

¹¹Eikä Isboset uskaltanut sanoa Abnerille enää mitään.

¹¹Huchi in Abner dawn himhim leng a dawng theikei, a lau mahmah ziak in.

¹²Abner lähetti heti sananviejiä Daavidin luo sanomaan: "Kenen maa tämä oikein on? Solmi kanssani liitto, niin minä autan sinua saamaan puolellesi koko Israelin."

¹²Huan, Abner in amah sik in David kiang ah, Hiai gam kua a ahia? chi in mi a sawl a; huan, Ka kiang ah thu khung in, huchin ngai in, Israel mi tengteng na kiang lam a pang ding in ka khut nang lam ah a pang ding, chi in leng a gen a.

¹³Daavid vastasi: "Hyvä on! Minä solmin kanssasi liiton, mutta vain yhdellä ehdolla: tuo luokseni Saulin tytär Mikal. Ilman häntä et saa astua kasvojeni eteen."

¹³Huan, aman, Hi hen, na kiang ah thu ka khung ding; himahleh na tungah thil khat ka hon phut ding ahi, huai tuh hiai ahi, Hon mu ding a na hong pai chiang in Saula tanu Mikal na honpi photkei leh ka mel na mutheikei ding, a chi a.

¹⁴Sitten Daavid lähetti sananviejiä Saulin pojan Isbosetin luo sanomaan: "Anna minulle takaisin vaimoni Mikal, jonka kihlasin omakseni sadalla filistealaisten esinahalla."

¹⁴Huan, David in Saula tapa Is-boseth kiang ah, Philistia mite zekvun za khat a ka lei ka zi Mikal hon pia in, chi in mi a sawl a.

¹⁵Isboset haetti Mikalin pois hänen miehensä, Laisin pojan Paltielin luota.

¹⁵Huan, Is-boseth in mi a sawl a, a pasal Lais tapa Phaltiel mahmah kiang a kipan in apita uhi.

¹⁶Mikalin mies lähti mukaan ja seurasi häntä Bahurimiin saakka itkien koko ajan. Mutta Abner sanoi hänelle: "Mene takaisin!" Ja hän lähti.

¹⁶Huan, a pasal a kiang ah a hoh a, kap kawmkawm in a pai a, Bahurim tan a zui a. Huchi in Abner in a kiang ah, Pai in, kik nawn in, a chi a; huan, a kik nawnta hi.

¹⁷Abner oli asettunut yhteyteen Israelin vanhimpien kanssa ja antanut heille tällaisen neuvon: "Te olette jo kauan halunneet Daavidia kuninkaaksenne.

¹⁷Huchi in Abner in Israel mite upate a houpih a, Tuma siah David na kumpipa ding un na deih ua;

¹⁸Toimikaa siis nyt, sillä Herra on sanonut Daavidille: 'Minä annan palvelijani Daavidin pelastaa kansani Israelin filistealaisten ja kaikkien sen vihollisten käsistä.'"

¹⁸Tu in bawl un; TOUPAN David tungtang thuah zaw, Ka sikha David khut in ka mi Israelte Philistia mite khut a kipan leh a melmate uteng khuta kipan ka honkhe ding, chi in a gen hi, chi in.

¹⁹Abner puhui tästä nyt myös benjaminilaisille, ja sitten hän lähti Hebroniin kertomaan Daavidille, mitä israelilaiset ja koko Benjaminin heimo tahtoivat.

¹⁹Huan, Abner in Benjamin mite bil a zak in a gen hi: huan, Abner bel Israel mite leh Benjamin inkote tengteng in hoih asak bangbang un Hebron a David bil a zak ding a gending in a hoh a.

²⁰Kun Abner tuli Hebroniin kaksikymmentä miestä mukanaan, Daavid järjesti hänelle ja hänen seurueelleen pidot.

²⁰Huchi in Abner bel Hebron a David kiang a mi sawmnih toh a pai uh. Huan, David in Abner leh a kiang a mi sawmnihte a ding in ankuang a lui a.

²¹Abner sanoi Daavidille: "Minä lähden nyt ja kokoan kaikki israelilaiset sinun luoksesi, herrani ja kuninkaani. He solmivat kanssasi liiton, ja sinusta tulee kaikkien niiden kuningas, joita tahdot hallita." Daavid saatteli Abnerin matkaan, ja hän lähti rauhassa menemään.

²¹Abner in David kiang ah, ka thou ding a, na kiang a thu a khun theihna ding un leh na deihthusam bang tak a vai nahawm theihna ding in Israel mi tengteng ka toupa kiang a kaikhawm ding in ka kuan ding, a chi a. Huan, David in Abner a kuansak: Huchi in lungmuangtak in a kuanta hi.

²²Samaan aikaan tulivat Daavidin miehet ja Joab ryöstöretkeltä runsaat saaliit mukanaan. Abner ei enää ollut Daavidin luona Hebronissa, sillä Daavid oli päästänyt hänet rauhassa lähtemään.

²²Huan, ngai in, David mite leh Joab gamvak a hongtung a, gallak sum tampi a honpua ua; himahleh Abner bel Hebron a David kiang ah ana omtakei hi; a nakik khin ngal a, amah leng lungmuangtak in a pai ahi.

²³Kun Joab saapui miehineen, hänelle kerrottiin, että Abner, Nerin poika, oli tullut kuninkaan luo ja että kuningas oli päästänyt hänet lähtemään.

²³Joab leh a kiang a mipi tengteng a hongtun un, Ner tapa Abner bel kumpipa kiangah a nahoh a, aman a paisak nawn khin a, lungmuangtak in a pai nawnta hi, chi in Joab a hilh ua.

²⁴Joab meni kuninkaan luo ja sanoi: "Mitä sinä olet tehnyt? Abner tuli sinun luoksesi, ja sinä annoit hänen mennä kaikessa rauhassa!

²⁴Huchi in Joab kumpipa kiang ah a hoh a, na thilhih bangchidan ahia oi? Ngai in, Abner na kiangah a hong a, bangdia paimangsak a, a paimang vengveng mawk?

²⁵Tunnethan sinä Abnerin, Nerin pojan! Hän tuli sinua harhauttamaan, urkkimaan liikkeitäsi ja ottamaan selkoa kaikesta mitä teet."

²⁵Ner tapa Abner na thei a, nang honkhem ding in na pawtlam leh na lutlam leh na thilhih peuhmah theih tum a hong pai ahi, a chi a.

²⁶Sitten hän lähti Daavidin luota ja lähetti tämän tietämättä Abnerin perään sanansaattajia. Nämä käännyttivät Abnerin takaisin hänen ehdittyään Siran vesisäiliön luo.

²⁶Huan, David kiang a kipan Joab a hong pawt in Abner delh ding in mi a sawl a. Sir a tuileh a kipan a vapi kik ua; himahleh David in a theikei hi.

²⁷Kun Abner palasi Hebroniin, Joab vei hänet syrjään porttiholviin muka puhuakseen hänen kanssaan kahden kesken. Siellä Joab pisti häntä vatsaan, niin että hän kuoli. Tämä oli kosto siitä, että Abner oli surmannut Joabin veljen Asaelin.

²⁷Huan, Abner Hebron a hongtun in Joab in sim houpih ding in kulh kongpi ah a pi tuam a, a unau Asahel sisan pawt thukna ding in a gil ah a vutlumta hi.

²⁸Saatuaan kuulla tämän Daavid sanoi: "Minä ja kuningassukuni olemme Herran edessä ikuisesti syyttömät Abnerin, Nerin pojan, kuolemaan.

²⁸Huan, a nung a David in a zak in, Ner tapa Abner sisan pawt thu ah keimah leh ka gam TOUPA mitmuh in khantawn in ka siang ding uh:

²⁹Langetkoon tämä syyllisyys Joabin päälle ja koko hänen isänsä suvulle! Olkoon Joabin suvussa aina vuototautisia ja spitaalisia, kepin varassa kulkevia, miekkaan sortuvia ja leivättömiä!"

²⁹Joab lu tungah kia henla, a pa inkote tengteng tungah toh; Joab inkote lak a si pawt hiam, phak hiam, chiang ngai a om hiam, namsau a si hiam, kial hiam hong omlou in omkei hen, a chi a.

³⁰Joab ja hänen veljensä Abisai tappoivat näin Abnerin, koska hän oli Gibeonin taistelussa surmannut heidän veljensä Asaelin.

³⁰Huchi in a unaupa uh Asahel bel Gibeon a kidouna a a thah ziak un Joab leh a unau Abisai in Abner a that uhi.

³¹Daavid sanoi Joabille ja kaikille, jotka olivat paikalla: "Repäiskää vaatteenne, pukeutukaa säkkikankaaseen ja pitäkää valittajaiset Abnerille." Ja kuningas Daavid kulki paarien jäljessä,

³¹Huan, David in Joab leh a kiang a mipi om tengteng kiang ah, Na puante uh botkek unla, saiip puan silh unla, Abner sun un, a chi a. Huan, David in leng a zui a.

³²kun he hautasivat Abnerin Hebroniin. Kuningas itki hänen haudallaan suureen ääneen, ja myös koko kansa itki.

³²Huan, Abner bel Hebron ah a vui uh: kumpipan a aw a suakkhe sak a, Abner han ah a kap hi; mipi tengteng leng a kap uh.

³³Kuningas lauloi Abnerille tämän valituslaulun: -- Oliko Abnerin kuoltava niin kuin tyhmyri kuolee?

³³Huan, kumpipan Abner a kah a, Abner mihai sih in a si dia hia?

³⁴Kätesi eivät olleet sidotut, jalkasi eivät olleet vaskikahleissa. Silti sinä kaaduit kuin kavalien rikollisten käsiin. Silloin kansa itki häntä yhä enemmän.

³⁴Na khut hen ahikei a, na khe leng butsak ahi samkei, mi thulimlou tate ma a mi a puk bang a na puk maizen? a chi a. Huan, mi tengteng in a kah nawn ua.

³⁵Vielä päivänvalon aikaan väkijoukko tuli tarjoamaan Daavidille leipää. Mutta Daavid sanoi: "Kohdatkoon minua Jumalan viha nyt ja aina, jos ennen auringonlaskua maistan leipää tai mitään muutakaan."

³⁵Huchi in sun ahih lai in mi tengteng a hong pai ua David an nesak ding in; himahleh David in, Ni tumma a an nek hiam, thil dang hiam leng a nek a ka nek peuhmah leh Pathian in a lohloh honloh heh; huai sang a thupi in leng, chi in, a kichiam hi.

³⁶Nämä sanat olivat ihmisille mieleen niin kuin kaikki muukin, mitä kuningas teki.

³⁶Mi tengteng in huai a theih un a kipak mahmah ua: kumpipa thil hih peuhmah in mipite a kipaksak zel hi.

³⁷Väkijoukko ja koko Israel ymmärsivät silloin, ettei kuninkaalla ollut osuutta Nerin pojan Abnerin surmaamiseen.

³⁷Huchi in mipi tengteng leh Israel mi tengteng in huai ni in Ner tapa Abner thah kumpipa thu ahikei chih a thei uh.

³⁸Kuningas sanoi miehilleen: "Te tiedätte, että tänään on Israelista kaatunut suuri päällikkö.

³⁸Huan, kumpipan mite kiang ah, Tuni in Israel mi lian, mi thupi tak a si chih theilou na hi umaw?Kumpipa ding a sathau nilh himahleng, tuni in kahatkei hi; huan, hiai Zerui tapate zaw kei ding in thuak a haksalua uh: TOUPAN thil hoihlou hihmi a gitlouhna dungzui zel in thuk hen, a chi a.

³⁹Minä olen kuitenkin vielä heikko, vaikka minut on voideltu kuninkaaksi. Nämä miehet, Serujan pojat, ovat minua vahvempia. Herra maksakoon tämän rikoksen tekijälle hänen tekonsa mukaan!"

³⁹Kumpipa ding a sathau nilh himahleng, tuni in kahatkei hi; huan, hiai Zerui tapate zaw kei ding in thuak a haksalua uh: TOUPAN thil hoihlou hihmi a gitlouhna dungzui zel in thuk hen, a chi a.