¹Ylipappi kysyi: "Pitääkö syytös paikkansa?"

¹Huan, siampu lianpenin, Hiai thute a dik ahi na hia? a chi a.

²Stefanos vastasi: "Veljet, kansamme isät, kuulkaa minua. Kirkkauden Jumala ilmestyi isällemme Abrahamille, kun hän oli Mesopotamiassa eikä vielä ollut asettunut Harraniin.

²Huan, Stephenin, Unaute aw, pate aw, ngai un. I pu Abraham, Haran khua a a om ma a, Mesopotamia gama a om laiin, Thupina Pathian tuh a kiangah a hongkilaka, a kiangah,

³Jumala sanoi hänelle: 'Lähde maastasi ja sukusi parista ja mene maahan, jonka minä sinulle osoitan.'

³Na kholam leh na chite lak akipan pawt inla, gam ka honetsak ding lamah hongpai in, a chi a.

⁴Silloin hän lähti kaldealaisten maasta ja asettui Harraniin, ja hänen isänsä kuoltua Jumala siirsi hänet tähän maahan, jossa te nyt asutte.

⁴Huan, amah tuh Kaldaite gam akipan a paikhia a, Haran khua ah a vaomta hi; huan, a pa a sih nungin huai akipanin hiai tua na omna kholam uah Pathianin a pemlut sak hi.

⁵Jumala ei antanut siitä Abrahamille jalanleveyden vertaa, mutta lupasi, että hän antaa sen omaksi hänelle ja hänen jälkeläisilleen -- vaikka Abrahamilla ei ollut lapsia.

⁵Huan, hiaiah jaw bangmah mun luah ding, a khe ngakna tham leng, a pe keia; himahleh, amah leh a nunga a suante phaa gou dingin piak achiama, ta a neih ma nangawnin.

⁶Jumala sanoi: 'Sinun jälkeläisesi tulevat elämään muukalaisina vieraassa maassa, ja heitä pidetään orjuudessa ja sorretaan neljäsataa vuotta.

⁶Huan, Pathianin hichibangin a gen; A suante mi kholam ah kum za li a tam ding uh, min sikhain a bawl ding ua, a sawi behlap ding uh.

⁷Mutta minä' -- niin sanoi Jumala -- 'tuomitsen sen kansan, joka orjuuttaa heitä. Sen jälkeen he lähtevät sieltä ja palvelevat minua tässä paikassa.'

⁷Huan, Pathianin, Sikhaa nei dingte nam keiman ka honngaihtuah dinga, huan, huai khit chiangin a hongpawt ding ua, hiai mun ah ka na a sem ding uh, a chi behlap hi.

⁸Jumala teki Abrahamin kanssa liiton, jonka merkkinä on ympärileikkaus. Abrahamille syntyi Iisak, ja Abraham ympärileikkasi hänet kahdeksantena päivänä, samoin Iisak Jaakobin ja Jaakob kansamme kaksitoista kantaisää.

⁸Huan, Pathianin a kiangah tua zeksum thu a khung hi; huchiin, Abrahamin Isaak a honneia, a ni giat niin a zek a suma, huan, Isaakin Jakob a neia; huan Jakobin chisuang ding sawmlehnihte a honnei hi.

⁹"Kantaisämme kadehtivat Joosefia ja myivät hänet Egyptiin. Mutta Jumala oli hänen kanssaan

⁹Huan, tua chisuang dingten Joseph a haja ua, Aigupta gam lamah a juak ua; himahleh Pathian a kiangah a om a,

¹⁰ja pelasti hänet kaikista ahdingoista. Jumala antoi hänelle viisautta, niin että farao, Egyptin kuningas, mieltyi häneen ja uskoi hänen hallintaansa koko Egyptin maan ja oman taloutensa.

¹⁰a gimthuak tengteng ah a honkhe jela, Aigupta gam kumpipa Pharo leng a hehpih saka, mi piltak ahi chih a theisak behlap hi; huchiin, aman Aigupta gam leh a ina mi tengteng tungah gamukpain a bawlta hi.

¹¹Sitten tuli koko Egyptiin ja Kanaaniin nälänhätä, vaikea ahdingon aika, eivätkä isämme saaneet mistään ravintoa.

¹¹Huan, Aigupta leh Kanan gam tengteng ah tam a hongtunga, gimthuakna thupitak a hongtungta hi; I piputen nekding himhim a muta kai ua.

¹²Mutta Jaakob kuuli, että Egyptissä oli viljaa, ja lähetti isämme sinne. Ensimmäistä käyntiä

¹²Himahleh, Jakobin Aigupta gamah buh a om chih a jak takin i pipute a sawlkhia a; tua bel a hohpat tungna pen uh hiven.

¹³seurasi toinen, ja silloin Joosef ilmaisi itsensä veljilleen ja farao sai tietää hänen suvustaan.

¹³Huan, a nihvei hohna uah, Joseph a unaute a kitheisakta a, huan, Joseph chite tuh Pharo kiangah a kitheisakta uhi.

¹⁴Joosef lähetti sanan isälleen Jaakobille ja kutsui luokseen hänet ja koko sukunsa, seitsemänkymmentäviisi henkeä.

¹⁴Huan, Josephin a pa Jakob leh a unau tengteng a samsaka; amau tuh sawmsagih leh nga ahi uh.

¹⁵Niin Jaakob meni Egyptiin. Siellä hän kuoli, samoin kantaisämme,

¹⁵Huchiin, Jakob tuh Aigupta gamah a hohsuk a; huan, amah leh i pipute a sita ua,

¹⁶ja heidät vietiin Sikemiin ja pantiin hautaan, jonka Abraham oli hopealla ostanut Sikemistä Hamorin pojilta.

¹⁶Sikem khua ah a jawng tung ua, Abrahamin Sikem khua a Emmor tapate laka dangka suma a lei han ah a vuita hi.

¹⁷"Yhä lähemmäs tuli se aika, jolloin Jumala oli täyttävä Abrahamille antamansa lupauksen. Israelin kansa kasvoi kasvamistaan Egyptissä,

¹⁷Huan, Pathianin Abraham kianga thu achiam a tun hun a hongtun dingin mite tuh Aigupta gamah a hongpung ua, a hongtam deuhdeuhta ua;

¹⁸kunnes siellä nousi valtaan uusi kuningas, joka ei tiennyt mitään Joosefista.

¹⁸Joseph theilou kumpipa dang a hongom masiah.

¹⁹Hän juonitteli kansaamme vastaan, sorti isiämme ja pakotti heidät jättämään vastasyntyneet lapsensa heitteille, etteivät ne jäisi eloon.

¹⁹Huai miin i chite a zekhema, i pipute a sawia, a naungekte uh hinglou dingin a paikhe saksaka.

²⁰Tuohon aikaan syntyi Mooses, ja hän oli Jumalalle mieleinen. Kolme kuukautta häntä hoidettiin kotona,

²⁰Huai laiin Mosi a hongpianga, Pathian muhin a mel a hoih mahmaha; a pa in ah kha thun a vak ua;

²¹ja sitten hänet jätettiin heitteille. Mutta faraon tytär pelasti hänet ja hoiti häntä omana poikanaan.

²¹huan, a paihkhiak un Pharo tanuin a la a, amah ta dingin a khoita hi.

²²Mooses sai parhaan egyptiläisen kasvatuksen ja osoitti kykynsä sekä sanoissa että teoissa.

²²Huan, Mosi tuh Aigupta gama mite pilna tengteng a hilh ua, a thu ah leh a thilhih ah a thupi mahmah hi.

²³"Kun Mooses oli tullut neljänkymmenen vuoden ikään, hänessä heräsi halu mennä katsomaan israelilaisia, heimoveljiään.

²³Huan, amah tuh kum sawmli a chin kuan laiin, a unau, Israel suante, veh a tuma.

²⁴Nähdessään, miten julmasti yhtä heistä kohdeltiin, hän riensi apuun ja kosti pahoinpidellyn puolesta lyömällä egyptiläisen hengiltä.

²⁴Huan, a lak ua mi khat hihgim thuak lai a mu a, a hona, hihgim thuakpa tuh a phu a laksaka, Aigupta mi tuh a hihlumta hi.

²⁵Hän luuli veljiensä ymmärtävän, että Jumala oli valinnut hänet heidän pelastajakseen, mutta he eivät ymmärtäneet.

²⁵Mosiin amah khutin Pathianin amaute a hondam chih a unauten theina uhiam a sa a, himahleh a theikei hial uhi.

²⁶Seuraavana päivänä hän tuli paikalle juuri kun kaksi heistä tappeli keskenään, ja hän yritti saada sovinnon aikaan. Hän sanoi: 'Miehet, tehän olette veljiä! Miksi te käytte toistenne kimppuun?'

²⁶Huan, a jingin a lak ua mi nih a kilai un a kiang uh a hong tunga, Pute aw, unau nei ve ua; bangdia diklou taka kibawl na hi ua? chiin, lep a tum a.

²⁷Mutta se mies, joka oli tappelun aloittanut, työnsi Mooseksen syrjään ja sanoi: 'Kuka sinut on pannut meidän päälliköksemme ja tuomariksemme?

²⁷Himahleh, a invengpa tunga thugilou bawl zopan Mosi tuh a sawn hanga, Kou tungah heutu leh vaihawm dingin kuan a honbawla?

²⁸Aiotko tappaa minutkin, niin kuin eilen tapoit sen egyptiläisen?'

²⁸Jana Aigupta mi na hihlup banga, honhihlup tum na hi maw? a chi a.

²⁹Tämän kuultuaan Mooses pakeni. Hän eli sitten muukalaisena Midianin maassa, ja hänelle syntyi siellä kaksi poikaa.

²⁹Huan, huai thu jiakin Mosi a tai mangta a, Midian gamah a tam nilouhta hi, huaiah tapa nih a vanei hi.

³⁰"Kun oli kulunut neljäkymmentä vuotta, autiomaassa lähellä Siinainvuorta hänelle ilmestyi enkeli tulenliekissä, joka nousi orjantappurapensaasta.

³⁰Huan, kum sawmli a chin nungin Sinai Tang gamdai ah; loubuk ah mei kuang lakah, angel khat a kiangah a hongkilaka.

³¹Mooses hämmästyi tätä näkyä ja meni lähemmäs katsoakseen tarkemmin, mutta silloin hän kuuli Herran äänen:

³¹Huan, Mosiin a muhin a thil muh tuh lamdang a sa mahmah; huan en dinga a vakuan laiin, Toupa awin,

³²'Minä olen sinun isiesi Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala.' Mooses alkoi vapista eikä rohjennut katsoa.

³²Kei na pipute Pathian ka hi, Abraham Pathian, Isaak Pathian, Jakob Pathian, a nachi a. Huchiin, Mosi a linga, a en ngamta kei hi.

³³Mutta Herra sanoi hänelle: 'Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhää maata.

³³Huan, Toupan a kiangah, Na khepek akipan na khedap phelin; na dinna mun lei siangthou ahi.

³⁴Minä olen nähnyt, miten kansaani sorretaan Egyptissä, ja kuullut, miten se huokaa. Nyt olen astunut alas vapauttaakseni kansani. Tule, minä lähetän sinut Egyptiin.'

³⁴Aigupta gama om ka mite gimdan ka mu gige hi, a thum uh leng ka za gige, amau honkhe dingin ka hongsuk ding hi. Hongin, Aigupta gamah ka honsawl ding, a chi a.

³⁵"Tämän Mooseksen israelilaiset olivat kieltäneet sanoen: 'Kuka sinut on pannut päälliköksi ja tuomariksi?' Mutta juuri hänet Jumala lähetti päälliköksi ja vapauttajaksi, kun enkeli ilmestyi hänelle orjantappurapensaassa.

³⁵Huai, Mosi, Heutu, leh vaihawm dingin kuan a honbawla, chia a huat uh, loubuka angel a kianga kilakin a huha, Pathianin amah mah heutu leh honkhepa hikhawm dingin a sawlta hi.

³⁶Juuri hän johti heidät pois ja teki ihmeitä ja tunnustekoja Egyptissä, Punaisellamerellä ja autiomaassa neljänkymmenen vuoden ajan.

³⁶Aman Aigupta gam bangah, Tuipi San bangah, gamdai bangah, kum sawmli sungin thillamdang leh chiamtehnate a musak phot a, amaute a pikheta ahi.

³⁷Ja juuri tämä Mooses sanoi israelilaisille: 'Jumala on veljienne joukosta nostava teille profeetan, minun kaltaiseni.'

³⁷Israel suante kiangah, Pathianin keimah a honbawl bangin, na unaute lakah mi jawlnei khat a honbawlsak ding, chipa ahi, huai Mosi tuh.

³⁸Juuri Mooses, silloin kun kansa oli koolla autiomaassa, välitti isillemme sen, mitä enkeli puhui hänelle Siinainvuorella. Hän otti vastaan elävät sanat antaakseen ne edelleen meille.

³⁸Huai mi tuh gamdaia saptuamte laka ompa, Sinai Tanga angelin a houpihpa leh, i pipute kianga ompa ahi; huai mi tuh honpiak sawn dinga thu hingte khawng lapa amah ahi.

³⁹Mutta meidän isämme eivät suostuneet tottelemaan häntä, vaan työnsivät hänet syrjään ja mielittelivät takaisin Egyptiin.

³⁹I piputen amah thu a mang nuam kei ua, a hua ua, Aron kiangah,

⁴⁰He sanoivat Aaronille: 'Tee meille jumalia, jotka johdattavat meitä. Me emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, tuolle miehelle, joka toi meidät pois Egyptistä.'

⁴⁰I makai dingin pathiante honbawlsakin; Aigupta gam akipan a honpi khepa hiai Mosi lah, a tanchin ka thei nawnta kei ua, chiin, a lungtang uh Aigupta gam lam ah a nga nawnta a.

⁴¹Niin he sitten tekivät sonnipatsaan, toivat sille uhreja ja viettivät ilojuhlaa tämän omatekoisen jumalansa kunniaksi.

⁴¹Huan, huai laiin bawngnou lim a bawl ua, a lim tuh gan gouin a bia ua, amau khutsuak tungah a nuamta uhi.

⁴²Mutta Jumala käänsi heille selkänsä ja hylkäsi heidät, antoi heidän palvoa taivaan tähtiä. Näinhän sanotaan profeettojen kirjassa: -- Toitteko te minulle teuraita ja muita uhreja autiomaassa niiden neljänkymmenen vuoden aikana, toitteko, Israelin sukukunta?

⁴²Huchiin, Pathianin a lehngatsana, vana aksi khawng chibai a buk theihna ding un amaute a tawpsanta hi; jawlnei laibu a, Israel chite aw, gamdai ah kum sawmli sungin sa leh gan gohin kei non bia ua eita?

⁴³Molokin telttaa ja Raifan-jumalan tähteä te kannoitte, kuvia, jotka itse olitte kumarrettaviksenne tehneet! Niinpä minä siirrän teidät pois, Babylonin tuolle puolen.

⁴³Molok puanin leh na pathian uh Remphan aksi mah leng, chibai buk dinga a limn a bawlte uh, na zong zo nak ua; huaijiakin, Babulon kho khenlam ah kon pi mang ding, chih gelh bangin.

⁴⁴"Meidän isillämme oli autiomaassa todistuksen teltta. Mooses oli sen tehnyt, sen käskystä, joka hänelle puhui, näkemänsä mallin mukaan.

⁴⁴A lim a muh banga bawl dinga Mosi hilhpan a seh bangin, i piputen huai gamdai ah theihsakna puanin a nei ua.

⁴⁵Sen teltan meidän isämme saivat perinnöksi, ja he toivat sen mukanaan vallatessaan Joosuan johdolla tämän maan kansoilta, jotka Jumala karkotti heidän tieltään. Näin oli Daavidin aikaan saakka.

⁴⁵Huai mah tuh i pipute suan nawnten leng a nei sawn jel ua, Pathian in i pipute maa Jentel a delhkhiakte gam a luah lai un, Joshua lut laiin a lutpih ua; David hongom tannin huaiah a om gigeta hi.

⁴⁶Jumala mieltyi Daavidiin, ja niin Daavid pyysi, että saisi etsiä asuinpaikan Jaakobin suvun Jumalalle.

⁴⁶Huai David tuh Pathian mitmuhin deihsak takin a oma, Jakob Pathian adingin omna bawlsak a ngen hi.

⁴⁷Mutta Salomo rakensi hänelle asuttavaksi talon! Korkein ei kuitenkaan asu ihmiskäsin tehdyissä rakennuksissa.

⁴⁷Himahleh, Solomonin huai in tuh a lamsak zota hi.

⁴⁸Profeettahan sanoo:

⁴⁸Himahleh, Tungnungpen tuh khuta bawl in peuh ah a om kei hi; jawlneiin.

⁴⁹-- Taivas on minun valtaistuimeni ja maa minun jalkojeni koroke. Millaisen talon te minulle rakentaisitte, sanoo Herra, mikä olisi minun asuinsijani?

⁴⁹Toupan, Van ka tutphah ahi, lei ka khepek ngakna ahi: in bangchibang in non lamsak ding ua? Ka khawlna mun leng bang ahia?

⁵⁰Olenhan omin käsin tehnyt tämän kaiken!

⁵⁰Keimah khutin hiai thil bangkim ka bawl kei ahia? a chi, chi a, a gen bangin.

⁵¹"Te niskuroijat, ympärileikatut mutta sydämeltänne ja korviltanne pakanat! Aina te olette vastustamassa Pyhää Henkeä -- niin kuin isänne, niin myös te!

⁵¹Mi genhakte, lungtang leh bila zeksumlouhte aw, chiklaipeuhin Kha Siangthou na dal gige uh; na pipute uh hih bangbangin na hih nilouhlouh uh.

⁵²Onko yhtäkään profeettaa, jota teidän isänne eivät olisi vainonneet? He tappoivat ne, jotka ennalta ilmoittivat, että Vanhurskas oli tuleva. Ja nyt olette te kavaltaneet ja murhanneet hänet!

⁵²Na pipute un jawlneite lakah kua ahia a sawi louh uh? Mi Diktak hongding thugen khawlte a hihlum ua; huai Mi Taktak tuh mansakte leh thatte noumu tuin na hi uhi.

⁵³Te saitte enkelien tuomana lain, mutta ette ole sitä noudattaneet."

⁵³Dan, angelte piak sawn, mu masa a jui loute aw, a chi a.

⁵⁴Tämän kuullessaan neuvoston jäsenet olivat pakahtua raivosta ja kiristelivät hampaitaan.

⁵⁴Huan, huai thu a jak un a sin uh a thakta a, Stephen tungah a ha uh a gawita uhi.

⁵⁵Mutta Pyhää Henkeä täynnä Stefanos nosti katseensa taivasta kohti ja näki Jumalan kirkkauden ja Jeesuksen, joka seisoi Jumalan oikealla puolella.

⁵⁵Himahleh, amah tuh Kha Siangthou dim ahia, vanlam a ena, Pathian thupidan leh Pathian taklama Jesu ding a mu a;

⁵⁶Hän sanoi: "Taivaat ovat avoinna minun silmieni edessä, ja Ihmisen Poika seisoo Jumalan oikealla puolella!"

⁵⁶Ngai un, van kihong ka mu a, Pathian taklam Mihing Tapa ding leng ka mu, a chi a.

⁵⁷Silloin he alkoivat huutaa suureen ääneen, tukkivat korvansa ja ryntäsivät yhtenä miehenä hänen kimppuunsa.

⁵⁷Huchiin, amau tuh aw ngaihtakin a kikou ua, a bil uh a hum ua,

⁵⁸He raahasivat hänet ulos kaupungista kivittääkseen hänet, ja todistajat jättivät viittansa Saul-nimisen nuoren miehen huostaan.

⁵⁸Kituaktakin a pang ua, khua akipan a delhkhia ua, suangin a deng ua, a theihpihten tangval khat a min Saula khe bul ah a puante uh a koih khawm chiat uh.

⁵⁹Kun he kivittivät Stefanosta, tämä rukoili Herraa ja sanoi: "Herra Jeesus, ota vastaan minun henkeni."

⁵⁹Huchiin, Stephenin, Toupa Jesu, ka kha la in, chia Toupa a sap laiin suangin a deng lumlum ua.Huan, a khukdin a, aw ngaihtakin a kikoua, Toupa, hiai a khelha uh a tunguah moh posak ken, a chi a, Huan, huai thu a gen zoh takin, a ihmuta a. Saulain leng a sih tuh hoih a sa hi.

⁶⁰Hän vaipui polvilleen ja huusi kovalla äänellä: "Herra, älä vaadi heitä tilille tästä synnistä!" Sen sanottuaan hän nukkui pois.

⁶⁰Huan, a khukdin a, aw ngaihtakin a kikoua, Toupa, hiai a khelha uh a tunguah moh posak ken, a chi a, Huan, huai thu a gen zoh takin, a ihmuta a. Saulain leng a sih tuh hoih a sa hi.