1Ylipappi kysyi: "Pitääkö syytös paikkansa?"
1Huan, siampu lianpenin, Hiai thute a dik ahi na hia? a chi a.
2Stefanos vastasi: "Veljet, kansamme isät, kuulkaa minua. Kirkkauden Jumala ilmestyi isällemme Abrahamille, kun hän oli Mesopotamiassa eikä vielä ollut asettunut Harraniin.
2Huan, Stephenin, Unaute aw, pate aw, ngai un. I pu Abraham, Haran khua a a om ma a, Mesopotamia gama a om laiin, Thupina Pathian tuh a kiangah a hongkilaka, a kiangah,
3Jumala sanoi hänelle: 'Lähde maastasi ja sukusi parista ja mene maahan, jonka minä sinulle osoitan.'
3Na kholam leh na chite lak akipan pawt inla, gam ka honetsak ding lamah hongpai in, a chi a.
4Silloin hän lähti kaldealaisten maasta ja asettui Harraniin, ja hänen isänsä kuoltua Jumala siirsi hänet tähän maahan, jossa te nyt asutte.
4Huan, amah tuh Kaldaite gam akipan a paikhia a, Haran khua ah a vaomta hi; huan, a pa a sih nungin huai akipanin hiai tua na omna kholam uah Pathianin a pemlut sak hi.
5Jumala ei antanut siitä Abrahamille jalanleveyden vertaa, mutta lupasi, että hän antaa sen omaksi hänelle ja hänen jälkeläisilleen -- vaikka Abrahamilla ei ollut lapsia.
5Huan, hiaiah jaw bangmah mun luah ding, a khe ngakna tham leng, a pe keia; himahleh, amah leh a nunga a suante phaa gou dingin piak achiama, ta a neih ma nangawnin.
6Jumala sanoi: 'Sinun jälkeläisesi tulevat elämään muukalaisina vieraassa maassa, ja heitä pidetään orjuudessa ja sorretaan neljäsataa vuotta.
6Huan, Pathianin hichibangin a gen; A suante mi kholam ah kum za li a tam ding uh, min sikhain a bawl ding ua, a sawi behlap ding uh.
7Mutta minä' -- niin sanoi Jumala -- 'tuomitsen sen kansan, joka orjuuttaa heitä. Sen jälkeen he lähtevät sieltä ja palvelevat minua tässä paikassa.'
7Huan, Pathianin, Sikhaa nei dingte nam keiman ka honngaihtuah dinga, huan, huai khit chiangin a hongpawt ding ua, hiai mun ah ka na a sem ding uh, a chi behlap hi.
8Jumala teki Abrahamin kanssa liiton, jonka merkkinä on ympärileikkaus. Abrahamille syntyi Iisak, ja Abraham ympärileikkasi hänet kahdeksantena päivänä, samoin Iisak Jaakobin ja Jaakob kansamme kaksitoista kantaisää.
8Huan, Pathianin a kiangah tua zeksum thu a khung hi; huchiin, Abrahamin Isaak a honneia, a ni giat niin a zek a suma, huan, Isaakin Jakob a neia; huan Jakobin chisuang ding sawmlehnihte a honnei hi.
9"Kantaisämme kadehtivat Joosefia ja myivät hänet Egyptiin. Mutta Jumala oli hänen kanssaan
9Huan, tua chisuang dingten Joseph a haja ua, Aigupta gam lamah a juak ua; himahleh Pathian a kiangah a om a,
10ja pelasti hänet kaikista ahdingoista. Jumala antoi hänelle viisautta, niin että farao, Egyptin kuningas, mieltyi häneen ja uskoi hänen hallintaansa koko Egyptin maan ja oman taloutensa.
10a gimthuak tengteng ah a honkhe jela, Aigupta gam kumpipa Pharo leng a hehpih saka, mi piltak ahi chih a theisak behlap hi; huchiin, aman Aigupta gam leh a ina mi tengteng tungah gamukpain a bawlta hi.
11Sitten tuli koko Egyptiin ja Kanaaniin nälänhätä, vaikea ahdingon aika, eivätkä isämme saaneet mistään ravintoa.
11Huan, Aigupta leh Kanan gam tengteng ah tam a hongtunga, gimthuakna thupitak a hongtungta hi; I piputen nekding himhim a muta kai ua.
12Mutta Jaakob kuuli, että Egyptissä oli viljaa, ja lähetti isämme sinne. Ensimmäistä käyntiä
12Himahleh, Jakobin Aigupta gamah buh a om chih a jak takin i pipute a sawlkhia a; tua bel a hohpat tungna pen uh hiven.
13seurasi toinen, ja silloin Joosef ilmaisi itsensä veljilleen ja farao sai tietää hänen suvustaan.
13Huan, a nihvei hohna uah, Joseph a unaute a kitheisakta a, huan, Joseph chite tuh Pharo kiangah a kitheisakta uhi.
14Joosef lähetti sanan isälleen Jaakobille ja kutsui luokseen hänet ja koko sukunsa, seitsemänkymmentäviisi henkeä.
14Huan, Josephin a pa Jakob leh a unau tengteng a samsaka; amau tuh sawmsagih leh nga ahi uh.
15Niin Jaakob meni Egyptiin. Siellä hän kuoli, samoin kantaisämme,
15Huchiin, Jakob tuh Aigupta gamah a hohsuk a; huan, amah leh i pipute a sita ua,
16ja heidät vietiin Sikemiin ja pantiin hautaan, jonka Abraham oli hopealla ostanut Sikemistä Hamorin pojilta.
16Sikem khua ah a jawng tung ua, Abrahamin Sikem khua a Emmor tapate laka dangka suma a lei han ah a vuita hi.
17"Yhä lähemmäs tuli se aika, jolloin Jumala oli täyttävä Abrahamille antamansa lupauksen. Israelin kansa kasvoi kasvamistaan Egyptissä,
17Huan, Pathianin Abraham kianga thu achiam a tun hun a hongtun dingin mite tuh Aigupta gamah a hongpung ua, a hongtam deuhdeuhta ua;
18kunnes siellä nousi valtaan uusi kuningas, joka ei tiennyt mitään Joosefista.
18Joseph theilou kumpipa dang a hongom masiah.
19Hän juonitteli kansaamme vastaan, sorti isiämme ja pakotti heidät jättämään vastasyntyneet lapsensa heitteille, etteivät ne jäisi eloon.
19Huai miin i chite a zekhema, i pipute a sawia, a naungekte uh hinglou dingin a paikhe saksaka.
20Tuohon aikaan syntyi Mooses, ja hän oli Jumalalle mieleinen. Kolme kuukautta häntä hoidettiin kotona,
20Huai laiin Mosi a hongpianga, Pathian muhin a mel a hoih mahmaha; a pa in ah kha thun a vak ua;
21ja sitten hänet jätettiin heitteille. Mutta faraon tytär pelasti hänet ja hoiti häntä omana poikanaan.
21huan, a paihkhiak un Pharo tanuin a la a, amah ta dingin a khoita hi.
22Mooses sai parhaan egyptiläisen kasvatuksen ja osoitti kykynsä sekä sanoissa että teoissa.
22Huan, Mosi tuh Aigupta gama mite pilna tengteng a hilh ua, a thu ah leh a thilhih ah a thupi mahmah hi.
23"Kun Mooses oli tullut neljänkymmenen vuoden ikään, hänessä heräsi halu mennä katsomaan israelilaisia, heimoveljiään.
23Huan, amah tuh kum sawmli a chin kuan laiin, a unau, Israel suante, veh a tuma.
24Nähdessään, miten julmasti yhtä heistä kohdeltiin, hän riensi apuun ja kosti pahoinpidellyn puolesta lyömällä egyptiläisen hengiltä.
24Huan, a lak ua mi khat hihgim thuak lai a mu a, a hona, hihgim thuakpa tuh a phu a laksaka, Aigupta mi tuh a hihlumta hi.
25Hän luuli veljiensä ymmärtävän, että Jumala oli valinnut hänet heidän pelastajakseen, mutta he eivät ymmärtäneet.
25Mosiin amah khutin Pathianin amaute a hondam chih a unauten theina uhiam a sa a, himahleh a theikei hial uhi.
26Seuraavana päivänä hän tuli paikalle juuri kun kaksi heistä tappeli keskenään, ja hän yritti saada sovinnon aikaan. Hän sanoi: 'Miehet, tehän olette veljiä! Miksi te käytte toistenne kimppuun?'
26Huan, a jingin a lak ua mi nih a kilai un a kiang uh a hong tunga, Pute aw, unau nei ve ua; bangdia diklou taka kibawl na hi ua? chiin, lep a tum a.
27Mutta se mies, joka oli tappelun aloittanut, työnsi Mooseksen syrjään ja sanoi: 'Kuka sinut on pannut meidän päälliköksemme ja tuomariksemme?
27Himahleh, a invengpa tunga thugilou bawl zopan Mosi tuh a sawn hanga, Kou tungah heutu leh vaihawm dingin kuan a honbawla?
28Aiotko tappaa minutkin, niin kuin eilen tapoit sen egyptiläisen?'
28Jana Aigupta mi na hihlup banga, honhihlup tum na hi maw? a chi a.
29Tämän kuultuaan Mooses pakeni. Hän eli sitten muukalaisena Midianin maassa, ja hänelle syntyi siellä kaksi poikaa.
29Huan, huai thu jiakin Mosi a tai mangta a, Midian gamah a tam nilouhta hi, huaiah tapa nih a vanei hi.
30"Kun oli kulunut neljäkymmentä vuotta, autiomaassa lähellä Siinainvuorta hänelle ilmestyi enkeli tulenliekissä, joka nousi orjantappurapensaasta.
30Huan, kum sawmli a chin nungin Sinai Tang gamdai ah; loubuk ah mei kuang lakah, angel khat a kiangah a hongkilaka.
31Mooses hämmästyi tätä näkyä ja meni lähemmäs katsoakseen tarkemmin, mutta silloin hän kuuli Herran äänen:
31Huan, Mosiin a muhin a thil muh tuh lamdang a sa mahmah; huan en dinga a vakuan laiin, Toupa awin,
32'Minä olen sinun isiesi Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala.' Mooses alkoi vapista eikä rohjennut katsoa.
32Kei na pipute Pathian ka hi, Abraham Pathian, Isaak Pathian, Jakob Pathian, a nachi a. Huchiin, Mosi a linga, a en ngamta kei hi.
33Mutta Herra sanoi hänelle: 'Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhää maata.
33Huan, Toupan a kiangah, Na khepek akipan na khedap phelin; na dinna mun lei siangthou ahi.
34Minä olen nähnyt, miten kansaani sorretaan Egyptissä, ja kuullut, miten se huokaa. Nyt olen astunut alas vapauttaakseni kansani. Tule, minä lähetän sinut Egyptiin.'
34Aigupta gama om ka mite gimdan ka mu gige hi, a thum uh leng ka za gige, amau honkhe dingin ka hongsuk ding hi. Hongin, Aigupta gamah ka honsawl ding, a chi a.
35"Tämän Mooseksen israelilaiset olivat kieltäneet sanoen: 'Kuka sinut on pannut päälliköksi ja tuomariksi?' Mutta juuri hänet Jumala lähetti päälliköksi ja vapauttajaksi, kun enkeli ilmestyi hänelle orjantappurapensaassa.
35Huai, Mosi, Heutu, leh vaihawm dingin kuan a honbawla, chia a huat uh, loubuka angel a kianga kilakin a huha, Pathianin amah mah heutu leh honkhepa hikhawm dingin a sawlta hi.
36Juuri hän johti heidät pois ja teki ihmeitä ja tunnustekoja Egyptissä, Punaisellamerellä ja autiomaassa neljänkymmenen vuoden ajan.
36Aman Aigupta gam bangah, Tuipi San bangah, gamdai bangah, kum sawmli sungin thillamdang leh chiamtehnate a musak phot a, amaute a pikheta ahi.
37Ja juuri tämä Mooses sanoi israelilaisille: 'Jumala on veljienne joukosta nostava teille profeetan, minun kaltaiseni.'
37Israel suante kiangah, Pathianin keimah a honbawl bangin, na unaute lakah mi jawlnei khat a honbawlsak ding, chipa ahi, huai Mosi tuh.
38Juuri Mooses, silloin kun kansa oli koolla autiomaassa, välitti isillemme sen, mitä enkeli puhui hänelle Siinainvuorella. Hän otti vastaan elävät sanat antaakseen ne edelleen meille.
38Huai mi tuh gamdaia saptuamte laka ompa, Sinai Tanga angelin a houpihpa leh, i pipute kianga ompa ahi; huai mi tuh honpiak sawn dinga thu hingte khawng lapa amah ahi.
39Mutta meidän isämme eivät suostuneet tottelemaan häntä, vaan työnsivät hänet syrjään ja mielittelivät takaisin Egyptiin.
39I piputen amah thu a mang nuam kei ua, a hua ua, Aron kiangah,
40He sanoivat Aaronille: 'Tee meille jumalia, jotka johdattavat meitä. Me emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, tuolle miehelle, joka toi meidät pois Egyptistä.'
40I makai dingin pathiante honbawlsakin; Aigupta gam akipan a honpi khepa hiai Mosi lah, a tanchin ka thei nawnta kei ua, chiin, a lungtang uh Aigupta gam lam ah a nga nawnta a.
41Niin he sitten tekivät sonnipatsaan, toivat sille uhreja ja viettivät ilojuhlaa tämän omatekoisen jumalansa kunniaksi.
41Huan, huai laiin bawngnou lim a bawl ua, a lim tuh gan gouin a bia ua, amau khutsuak tungah a nuamta uhi.
42Mutta Jumala käänsi heille selkänsä ja hylkäsi heidät, antoi heidän palvoa taivaan tähtiä. Näinhän sanotaan profeettojen kirjassa: -- Toitteko te minulle teuraita ja muita uhreja autiomaassa niiden neljänkymmenen vuoden aikana, toitteko, Israelin sukukunta?
42Huchiin, Pathianin a lehngatsana, vana aksi khawng chibai a buk theihna ding un amaute a tawpsanta hi; jawlnei laibu a, Israel chite aw, gamdai ah kum sawmli sungin sa leh gan gohin kei non bia ua eita?
43Molokin telttaa ja Raifan-jumalan tähteä te kannoitte, kuvia, jotka itse olitte kumarrettaviksenne tehneet! Niinpä minä siirrän teidät pois, Babylonin tuolle puolen.
43Molok puanin leh na pathian uh Remphan aksi mah leng, chibai buk dinga a limn a bawlte uh, na zong zo nak ua; huaijiakin, Babulon kho khenlam ah kon pi mang ding, chih gelh bangin.
44"Meidän isillämme oli autiomaassa todistuksen teltta. Mooses oli sen tehnyt, sen käskystä, joka hänelle puhui, näkemänsä mallin mukaan.
44A lim a muh banga bawl dinga Mosi hilhpan a seh bangin, i piputen huai gamdai ah theihsakna puanin a nei ua.
45Sen teltan meidän isämme saivat perinnöksi, ja he toivat sen mukanaan vallatessaan Joosuan johdolla tämän maan kansoilta, jotka Jumala karkotti heidän tieltään. Näin oli Daavidin aikaan saakka.
45Huai mah tuh i pipute suan nawnten leng a nei sawn jel ua, Pathian in i pipute maa Jentel a delhkhiakte gam a luah lai un, Joshua lut laiin a lutpih ua; David hongom tannin huaiah a om gigeta hi.
46Jumala mieltyi Daavidiin, ja niin Daavid pyysi, että saisi etsiä asuinpaikan Jaakobin suvun Jumalalle.
46Huai David tuh Pathian mitmuhin deihsak takin a oma, Jakob Pathian adingin omna bawlsak a ngen hi.
47Mutta Salomo rakensi hänelle asuttavaksi talon! Korkein ei kuitenkaan asu ihmiskäsin tehdyissä rakennuksissa.
47Himahleh, Solomonin huai in tuh a lamsak zota hi.
48Profeettahan sanoo:
48Himahleh, Tungnungpen tuh khuta bawl in peuh ah a om kei hi; jawlneiin.
49-- Taivas on minun valtaistuimeni ja maa minun jalkojeni koroke. Millaisen talon te minulle rakentaisitte, sanoo Herra, mikä olisi minun asuinsijani?
49Toupan, Van ka tutphah ahi, lei ka khepek ngakna ahi: in bangchibang in non lamsak ding ua? Ka khawlna mun leng bang ahia?
50Olenhan omin käsin tehnyt tämän kaiken!
50Keimah khutin hiai thil bangkim ka bawl kei ahia? a chi, chi a, a gen bangin.
51"Te niskuroijat, ympärileikatut mutta sydämeltänne ja korviltanne pakanat! Aina te olette vastustamassa Pyhää Henkeä -- niin kuin isänne, niin myös te!
51Mi genhakte, lungtang leh bila zeksumlouhte aw, chiklaipeuhin Kha Siangthou na dal gige uh; na pipute uh hih bangbangin na hih nilouhlouh uh.
52Onko yhtäkään profeettaa, jota teidän isänne eivät olisi vainonneet? He tappoivat ne, jotka ennalta ilmoittivat, että Vanhurskas oli tuleva. Ja nyt olette te kavaltaneet ja murhanneet hänet!
52Na pipute un jawlneite lakah kua ahia a sawi louh uh? Mi Diktak hongding thugen khawlte a hihlum ua; huai Mi Taktak tuh mansakte leh thatte noumu tuin na hi uhi.
53Te saitte enkelien tuomana lain, mutta ette ole sitä noudattaneet."
53Dan, angelte piak sawn, mu masa a jui loute aw, a chi a.
54Tämän kuullessaan neuvoston jäsenet olivat pakahtua raivosta ja kiristelivät hampaitaan.
54Huan, huai thu a jak un a sin uh a thakta a, Stephen tungah a ha uh a gawita uhi.
55Mutta Pyhää Henkeä täynnä Stefanos nosti katseensa taivasta kohti ja näki Jumalan kirkkauden ja Jeesuksen, joka seisoi Jumalan oikealla puolella.
55Himahleh, amah tuh Kha Siangthou dim ahia, vanlam a ena, Pathian thupidan leh Pathian taklama Jesu ding a mu a;
56Hän sanoi: "Taivaat ovat avoinna minun silmieni edessä, ja Ihmisen Poika seisoo Jumalan oikealla puolella!"
56Ngai un, van kihong ka mu a, Pathian taklam Mihing Tapa ding leng ka mu, a chi a.
57Silloin he alkoivat huutaa suureen ääneen, tukkivat korvansa ja ryntäsivät yhtenä miehenä hänen kimppuunsa.
57Huchiin, amau tuh aw ngaihtakin a kikou ua, a bil uh a hum ua,
58He raahasivat hänet ulos kaupungista kivittääkseen hänet, ja todistajat jättivät viittansa Saul-nimisen nuoren miehen huostaan.
58Kituaktakin a pang ua, khua akipan a delhkhia ua, suangin a deng ua, a theihpihten tangval khat a min Saula khe bul ah a puante uh a koih khawm chiat uh.
59Kun he kivittivät Stefanosta, tämä rukoili Herraa ja sanoi: "Herra Jeesus, ota vastaan minun henkeni."
59Huchiin, Stephenin, Toupa Jesu, ka kha la in, chia Toupa a sap laiin suangin a deng lumlum ua.Huan, a khukdin a, aw ngaihtakin a kikoua, Toupa, hiai a khelha uh a tunguah moh posak ken, a chi a, Huan, huai thu a gen zoh takin, a ihmuta a. Saulain leng a sih tuh hoih a sa hi.
60Hän vaipui polvilleen ja huusi kovalla äänellä: "Herra, älä vaadi heitä tilille tästä synnistä!" Sen sanottuaan hän nukkui pois.
60Huan, a khukdin a, aw ngaihtakin a kikoua, Toupa, hiai a khelha uh a tunguah moh posak ken, a chi a, Huan, huai thu a gen zoh takin, a ihmuta a. Saulain leng a sih tuh hoih a sa hi.