1Kuollut kärpänenkin saa voiteentekijän öljyn pilaantumaan, ja vähäinen tyhmyys voi vaikuttaa enemmän kuin viisaus ja kunnia.
1Thou sisain gimlim bawlpa nuhtheihna uih gim a sawl khe sak a: huchibangmahin haina neu chikin pilna leh zahna a buk zou nak hi.
2Viisaan sydän vie onnea kohti, tyhmän sydän onnettomuuteen.
2Mi pil lungtang a khut taklam ah a oma; himahleh mi hai lungtang a khut veilam ah.
3Suoralla tielläkin tyhmän ymmärrys pettää. Puheillaan hän paljastaa tyhmyytensä kaikille.
3A hi, huaibanah, lampi-a mi hai a vak laiin, a theihsiamnain a juau sana, mi chiteng ah hai a hih dan a gen hi.
4Jos hallitsija närkästyy sinuun, älä menetä malttiasi. Sävyisyys lievittää suuretkin hairahdukset.
4Vaihawmmi lungsim nang dou dinga a thoh leh, na mun taisan ken; kipiakin tatkhelkna thupite a lungkimsak.
5Pahan erehdyksen olen nähnyt auringon alla, virheen, joka on vallanpitäjän syytä:
5gilou ni nuaia ka muh, vaihawmmi akipana diklouhna hongkipan khia bangin, a om a:
6tyhmyys on korotettu korkealle, mutta ylhäiset ja rikkaat istuvat alhaalla.
6Haina nakpi-a zahtakhuaiin a kibawla, mun niamah hauhsakna a tu.
7Olen nähnyt palvelijoiden istuvan hevosten selässä ja ruhtinaiden käyvän jalan palvelijoiden tavoin.
7Sikhate sakol tunga tuang leh, lalte leitunga sikhate banga khea pai ka mu.
8Joka kaivaa kuoppaa, voi pudota siihen, muurin purkajaa voi purra käärme.
8Kuapeuh kokhuk tou huai sungah amah a ke ding; kuapeuh dai phuvang; gulpin a kei ding.
9Kivenlouhija voi satuttaa itsensä kiviin, ja puunhakkaaja joutuu työssään vaaraan.
9Kuapeuh suang hemkhia huaiin a kihihna dinga; kuapeuh singa belh huaiah lauhuaiin a kibawl hi.
10Jos kirves on tylsä eikä sen terää tahkota, tarvitaan enemmän voimaa. On hyödyllistä soveltaa viisaus käytäntöön.
10Sik a mola, ama min a tathiam kei leh, hatna tamsem a koih ding ahi: himahleh pilna thuzoh a phatuam hi.
11Jos käärme puree ennen kuin se on lumottu, ei lumoojalle ole taidostaan hyötyä.
11Khima om maa gulpiin a keih leh, khimmi ah phatuamna a omta kei hi.
12Viisaan sanat saavuttavat suosiota, mutta tyhmän nielee hänen oma suunsa.
12Mi pil kama thute hehpihtheiin a oma; himahleh mi hai mukten amah mah a nawmvalh ding.
13Hänen sanojensa alku on typeryyttä ja puheensa loppu sulaa mielettömyyttä.
13A kama thute kipatna haina ahi: huan a houlimna tawpna lungsim kimlouhna gilou ahi.
14Tyhmä puhuu paljon, vaikka ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kukapa osaisi kertoa hänelle, mitä hänen jälkeensä tapahtuu?
14Mi haiin leng thu a khangsak a: himahleh mihingin bang a om dia chih a theikei; huan amah nunga hongom ding, amah kuan a hilh thei dia?
15Milloin hän väsyy omaan typeryyteensä? Eihän hän tiedä edes tietä kaupunkiin.
15Khopi-a hohna dan a theih louh jiakin, mi haite sepgimnain amaute laka michih a gimsak hi.
16Voi sinua, maa, jonka kuningas on poikanen ja jonka ruhtinaat mässäilevät aamusta alkaen!
16Aw gam, na tunga gik hi, na kumpipa naupang a hih laiin na lalten jingsangin a ne uh!
17Onnellinen sinä, maa, jonka kuningas on jalosukuinen ja jonka ruhtinaat viettävät pitonsa oikeaan aikaan -- arvokkaasti, eivät juopotellen!
17Aw gam, na kumpipa miliante tapa a hiha, na lalten, kham ding hi lou-a, hatna dinga a hun taka a nek lai un, nuam na sa hi.
18Laiskojen asuinsijoissa katot painuvat. Missä kädet riippuvat velttoina, siellä sataa sisään.
18Thadahna jiakin intung a chima; khut jawntatna jiakin in a keh hi.
19Pidot järjestetään ihmisten huviksi, ja viini ilahduttaa mielen. Ja rahallahan kaiken saa.
19Nuihna dingin ankuang a kiluia, uainin hinna a kipaksak; sum thil tengteng awnghukna ahi.Kumpipa, li hi lou, na ngaihtuahin hamsiat ken; huan na lupna dantan sungah mihausate hamsiat ken: huih khuaa vasaten na aw po ding ua, kha neiten a thu gen ding uh a hih jiakin.
20Älä edes ajatuksissasi kiroile kuningasta äläkä makuukammiossasikaan rikasta -- taivaan lintu voi viedä puheesi, siivekäs saattaa sanasi ilmi.
20Kumpipa, li hi lou, na ngaihtuahin hamsiat ken; huan na lupna dantan sungah mihausate hamsiat ken: huih khuaa vasaten na aw po ding ua, kha neiten a thu gen ding uh a hih jiakin.