¹Tämä tapahtui kuningas Kserkseen aikana, sen Kserkseen, joka hallitsi sataakahtakymmentäseitsemää maakuntaa Intiasta Nubiaan saakka.

¹Ahasura dam laiin hichi a honghi a, (hiai Ahasura bel India akipana Ethiopia tana, bial ja leh sawmnih leh sagih tunga vaihawm ahi: )

²Kserkses piti siihen aikaan hoviaan Susan kaupungissa,

²Huai laia, inpi Susana om, a gam laltutphah tunga a tut laiin,

³ja kolmantena hallitusvuotenaan hän järjesti pidot ruhtinailleen ja ylimmille virkamiehilleen. Kaikki Persian ja Meedian sotapäälliköt, ylimykset ja maaherrat olivat saapuvilla,

³A vaihawm kum thum kumin, a lalte leh a sikhate tengteng adingin ankuangluina a bawla; Persia leh Media thuneihna, bialtea miliante leh lalte a maah a om uh:

⁴ja päivästä toiseen, kaikkiaan kuuden kuukauden ajan, hän esitteli heille valtakuntansa loistoa ja mahtia, sen aarteita ja rikkauksia.

⁴A gam thupi hauhsaknate leh a lalna sang zahtakhuaina ni tampi tak, ni ja leh sawmgiat tak a etsak laiin.

⁵Kun juhla-aika oli päättymässä, Kserkses järjesti kuninkaallisen palatsin puutarha-aukiolla seitsenpäiväiset pidot koko Susan kaupungin väelle, niin ylhäisille kuin alhaisille.

⁵Huan hiai nite a chinin, kumpipan inpi Susan a om mite tengteng, a lian leh a neu, adingin, kumpipa inpi huan pisa ah, ni sagih ankuangluina a bawla;

⁶Valkoisia ja sinipunaisia pellava- ja villaverhoja oli valkoisin ja purppuraisin pellavanauhoin pingotettu katoksiksi hopeatankojen ja marmoripilarien varaan, ja aukiolla, joka oli päällystetty viherkivellä, marmorilla, helmiäisellä ja hohtokivellä, oli kultaisia ja hopeisia ruokailusohvia.

⁶Puan kang khaite, a hing, a dum, puanmalngat hoih leh sandup khauzangtea dangka zungbuhte leh suangpak khuamtea henden a om a: tutnanemte dangkaeng leh dangkaa bawl, suangchiang suangpak san, ngou, eng leh voma bawl tungah a om ua.

⁷Juotavaa tarjottiin kultapikareista, jotka kaikki olivat erilaisia, ja kuninkaan palatsin parhaita viinejä oli yllin kyllin, kuten kuninkaan pidoissa kuuluu olla.

⁷Huan dangkaeng haitein dawnding amau a pia ua, (haite a kibang kei vek uhi, ) kumpipa uain tampi, kumpipa khuttawiletna dungjui jelin,

⁸Maljapakkoa ei kuitenkaan ollut, sillä kuningas oli antanut palveluskuntansa päälliköille määräyksen noudattaa kunkin vieraan toivomuksia.

⁸Huan dan bang jelin dawnna a oma; kumahin a chiteitei theikei: huchibangin kumpipan lah a in heutute tengteng kiangah, mi chihin nuam a sak bang jel ua a hih ding un a sepkhinta ngala.

⁹Kuningatar Vasti järjesti samaan aikaan naisten pidot sisällä kuninkaallisessa palatsissa.

⁹Kumpinu Vastiin leng kumpipa Ahasura ina om numeite adingin ankuangluina a bawl sam hi.

¹⁰Seitsemäntenä päivänä kuningas, joka oli viinistä hilpeällä mielellä, kutsui luokseen Mehumanin, Bissetan, Harbonan, Bigtan, Abagtan, Setarin ja Karkasin, ne seitsemän eunukkia, jotka olivat hänen henkilökohtaisia palvelijoitaan,

¹⁰A ni sagih ni-a, kumpipa lungtang uaina kipaka a om lain, Mehuman, Biztha, Harbona, Bigtha leh Abagtha, Zether, leh Karka te, kumpipa Ahasura omnaa nasem michilgehte thu a piaa,

¹¹ja käski heidän tuoda kuningatar Vastin kruunu päässä eteensä, jotta hän voisi näyttää kuningattaren kauneuden kaikkien kansojensa ruhtinaille. Kuningatar oli näet hyvin kaunis.

¹¹Kumpipa maa kumpi lallukhu toh Vasti hontonpiha, a kilawmna mite leh lalte ensak dingin: etin a hoih ngala.

¹²Mutta kun eunukit veivät kuningattarelle kuninkaan kutsun, hän ei suostunut tulemaan. Tästä kuningas pahastui kovin, ja hänen mielensä valtasi viha.

¹²Himahleh kumpinu Vastiin michilgehte zanga kumpipa thupiak hoh lou dingin a sela: huaijiakin kumpipa a heh mahmaha a sungah a hehna a kuang hi.

¹³Kuningas kääntyi nyt oppineiden ja ennusmerkkien tuntijoiden puoleen, sillä tapana oli, että kuningas neuvotteli asioistaan kaikkien lain ja oikeuden tuntijoiden kanssa.

¹³Huchih laiin hunte thei mi pilte kiangah kumpipan, (huchibang lah kuapeuh dan leh vaihawmna theite laua kumpipa omdan sek ahi him a:

¹⁴Kuninkaan lähimmät neuvonantajat olivat Karsena, Seetar, Admata, Tarsis, Meres, Marsena ja Memukan, seitsemän persialaista ja meedialaista ruhtinasta, joilla valtakunnan ylimpinä virkamiehinä oli aina oikeus päästä kuninkaan puheille.

¹⁴Huan amah zomin Karsina, Sethar, Admatha, Tarsis, Meres, Marsena, leh Memukan, Persia leh Media lal sagihte kumpipa mai mute leh, gamsunga tumasate ahi ua: )

¹⁵Hän kysyi heiltä: "Mitä tulisi lain mukaan tehdä kuningatar Vastille, kun hän ei noudattanut kutsua, jonka minä, kuningas Kserkses, lähetin eunukkien mukana?"

¹⁵Michilgehte zanga kumpipa Ahasura chih a hih louh jiakin, dan dungjuiin kumpinu Vasti tungah bang i hih ding ua? a chi a.

¹⁶Memukan vastasi kuninkaalle ruhtinaiden kuullen: "Kuningatar Vasti ei ole loukannut vain kuningasta, vaan myös kaikkia kuningas Kserkseen maakuntien ruhtinaita ja kansoja.

¹⁶Huan kumpipa leh lalte maah Memukanin a dawnga, Kumpinu Vasti kumpipa tungah kia thil diklou a hih ahi keia, himahleh kumpipa Ahasura bial tengtenga om lalte tengteng tung leh mite tengteng tungah leng a hih ahi.

¹⁷Kun valtakunnan kaikki naiset saavat tietää, mitä kuningatar on tehnyt, he alkavat halveksia miehiään, sillä nyt he voivat sanoa: 'Kuningas Kserkses kutsutti kuningatar Vastin luokseen, eikä Vasti tullut.'

¹⁷Kumpipa Ahasurain a maa hongpai dingin kumpinu Vasti thu a pia, himahleh ahongpai kei, chih a kigenthang chiangin, hiai kumpinu thilhih numei tengteng kiang a tung dinga, a mit uah a pasalte uh simmohna lah suaksak ding ahi ngala.

¹⁸Persian ja Meedian ruhtinattaret, jotka ovat kuulleet kuningattaren teosta, ottavat sen jo tänä päivänä puheeksi meidän kanssamme, ja siitäkin koituu kylliksi häpeää ja riitaa.

¹⁸Huan tuni-a kumpinu thilhih naja Persia leh Media lalten kumpipa lalte tengteng kiangah huchibangmah a gen ding uh. Huchiin nakpi-a kisimmoh leh thangpaih na a hongkipan khe ding hi.

¹⁹Jos siis katsot hyväksi, niin säädä mahtikäskylläsi, ettei Vasti enää saa astua eteesi ja että annat hänen kuninkaallisen arvonsa toiselle, häntä paremmalle, ja kirjoituta tämä määräys Persian ja Meedian lakeihin, niin ettei sitä enää voi muuttaa.

¹⁹Kumpipa deihlam a hihleh, amah akipan kumpi thupiak pai khia henla, Vasti kumpipa Ahasura maah hongpai nawn het lou ding chih, hihlamdan theihlouh dingin, Persia mite leh Media mite dante laka gelhin om hen; huan kumpipan amah sanga hoihjaw mi dang khat adingin amah kumpi munlehmual pe leh.

²⁰Kun tämä sinun kuninkaallinen päätöksesi tulee tunnetuksi koko mahtavassa valtakunnassasi, niin jokainen nainen ylhäisimmästä alhaisimpaan osoittaa vastedes kunnioitusta miehelleen."

²⁰Huan kumpipa thupiak a bawl ding a gamsung tengtenga a kithehjak chiangin, (a thupi ngala) ji tengtengin a pasalte uh kiangah zahtakna a pe ding uh, a liante leh a neute kiangah, chiin.

²¹Neuvo miellytti kuningasta ja ruhtinaita, ja kuningas teki niin kuin Memukan oli ehdottanut.

²¹Huchiin thugenin kumpipa leh lalte a kipak saka; huchiin Memukan thu dungjuiin kumpipan a hihta.Aman lah huaia kigelh dungjuiin, kimpipa bial tengteng, bial chiteng leh mi chiteng kiangah a pau uh dungjuiin, laikhakte a khaktaa, huchi-a michih in amah in sung mahmaha dante a puak lut theiha, a mite pau dungjuia a thehjak theihna dingin.

²²Hän lähetti kirjeen kaikkiin maakuntiin, kuhunkin erikseen sen omalla kirjoituksella ja kullekin kansalle sen omalla kielellä, jotta jokainen mies saisi olla herra omassa talossaan.

²²Aman lah huaia kigelh dungjuiin, kimpipa bial tengteng, bial chiteng leh mi chiteng kiangah a pau uh dungjuiin, laikhakte a khaktaa, huchi-a michih in amah in sung mahmaha dante a puak lut theiha, a mite pau dungjuia a thehjak theihna dingin.