¹Minulle tuli tämä Herran sana:

¹TOUPA thu ka kiangah a hongtung nawna

²-- Ihminen, näin sanoo Herra Jumala Israelin maalle: Loppu on tullut. Se kohtaa maan, kaikki sen neljä äärtä.

²Nang mihing tapa, TOUPA PATHIANIN Israel gam kiangah hichiin a chi ahi: Tawpna, tawpna gam ning liah a hongtung hi.

³Sinun loppusi on nyt tullut, Israel, minä syöksen sinuun vihani. Minä tuomitsen sinut vaelluksesi mukaan, käännän iljettävät tekosi sinua itseäsi vastaan.

³Tu nang adingin tawpna ahi, na tungah ka hehna ka hontungsak dinga, na omdan bangjelin vai ka hon hawmsak dinga, na kihhuaina tengteng na tungah ka hontung ding.

⁴Minun katseessani ei ole sääliä, minä en sinulle armoa anna. Minä rankaisen sinua vaelluksesi mukaan, omat iljettävät tekosi saat osaksesi. Näin te tulette tietämään, että minä olen Herra.

⁴Huan, ka mitin a honmaih kei dia, ka honhehpih sam kei ding hi: na omdante na tungah ka hontun zo dinga, huan, TOUPA ka hi chih naa thei ding uh,

⁵Näin sanoo Herra Jumala: -- Onnettomuuksien onnettomuus! Se on tullut,

⁵TOUPA PATHIANIN hichiin a chi hi: Siatna, siatna petmah, ngai dih, a hongtung hi.

⁶loppu on tullut. Sinä kohtaat loppusi, se on nyt tullut.

⁶Tawpna a hongtung hi, tawpna a hongtung hi, na tungah a hongthou ta, ngai in, a hongtung hi.

⁷Nyt on sinun tuhosi hetki, maan asukas. Aika on tullut, päivä on lähellä. Sekasorto vallitsee, vuorilta ei ilohuutoja kuulu.

⁷Aw gam luahpa, na siatna ding na tungah a hongtung hi, hun a hongtung hi, ni a naita hi; buaina, kipaka tang tunga kikouna ni hi lou.

⁸Minun suuttumukseni tulvii ylitsesi, minä tyhjennän kaiken vihani sinuun. Minä tuomitsen sinut vaelluksesi mukaan, käännän iljettävät tekosi sinua itseäsi vastaan.

⁸Tuin ka hehna na tungah ka honbuak zok ding hi, na tungah ka hehna ka lungdam sak dinga; na omdan bang jelin ka honvaihawmsak ding hi; na kihhuaina tengteng na tungah ka hontun ding hi.

⁹Minun katseessani ei ole sääliä, minä en sinulle armoa anna. Minä rankaisen sinua vaelluksesi mukaan, omat iljettävät tekosi saat osaksesi. Näin te tulette tietämään, kuka teitä lyö: se olen minä, Herra.

⁹Huan ka mitin a honmaih kei dia, ka hon hehpih sam kei ding: na omdan bangjelin na tungah ka hontun dinga, na kihhuaina leng na lak uah a om ding: huchiin kei TOUPA gawt thei ka hi chih na thei ding uh.

¹⁰Nyt on se päivä. Nyt on tullut, nyt on ehtinyt tuhon hetki. Vääryys kukoistaa, julkeus rehottaa,

¹⁰Ngai in, ni ngai in, a hongtung hi, na siatna ding a pawtta, chiang a pakta, kisaktheihna a pakmumta hi.

¹¹jumalattomien väkivalta versoo. Ei jää heistä jäljelle mitään, ei heidän korskeasta joukostaan, ei heidän remuisista juhlistaan.

¹¹Hiamgamna gitlouhna chiang a suakta ahi; a kuamahmah a omta kei dinga, a husa, uhiam a hauhsakna uhiam leng: kuamah in a it sam kei ding uh.

¹²Se aika on tullut, se päivä on nyt! Älköön ostaja iloitko, älköön myyjä murehtiko. Kaikkea kohtaa Herran viha.

¹²Hun a hongtungta, ni a hongnai ta: a leimi kipak kei henla, a khawngmi leng dah kei hen: hehna lah a vek ua tungah a om ngala.

¹³Myyjä ei palaa myymälleen maalle, vaikka vielä olisikin elossa. Näin käy heille, tämä ennustus ei raukea. Kukaan ei voi turvata elämäänsä, sillä he ovat rikkoneet minua vastaan.

¹³Khawngmi in, damlai mah leh, a thil khot lah a munawn sin ngal keia; kilakna lah a vek ua tung thu ahi ngala, kuamah a kik kei ding uh, kuamah a nuntakna thulimlouhna uah a nungta suak sam kei ding uh.

¹⁴Puhaltakoot torveen, sonnustautukoot sotaan, kukaan ei kuitenkaan taisteluun lähde, sillä minun vihani hehku kohtaa koko tuon joukon.

¹⁴Pengkul a mut ua, bangkim a kimanta a; himahleh kidounaah kuamah a hoh kei ua; ka hehna lah a vek ua tungah a om ngala.

¹⁵Ulkona miekka, sisällä rutto ja nälkä. Joka on kedolla, kaatuu miekkaan, joka on kaupungissa, nääntyy nälkään ja ruttoon.

¹⁵Inpua ah namsau, a sungah hipi leh kial: gama om namsauin a si dinga, khopia om kial leh hipiin a nekhin ding.

¹⁶Ja jos jotkut heistä pelastuvat ja lähtevät vuorille pakoon, he ovat siellä peloissaan kuin laakson kyyhkyt, vaikertavat kaikki syntiensä tähden.

¹⁶Himahleh a tai khete, a pawtna ding ua, tangte khawngah phaijang gam vakhu bangin a om ding uh; a vek un, lungjuang takin amau thulimlouhna chiatah.

¹⁷Heidän kätensä käyvät hervottomiksi, heidän polvensa tutisevat pelosta.

¹⁷Khut tengteng a zo dinga, khuk tengteng tui bangin a nem ding.

¹⁸He vyöttäytyvät katujan karkeaan pukuun ja ajavat päänsä paljaaksi. Kauhu saa heidät vapisemaan, ja kaikkien kasvoilla kuvastuu häpeä.

¹⁸Saiip puan a teng ding ua, mulkimnain amau a tuam dinga, mel chitengah zumna a lang dinga, a lutang tengteng uh a giau khin vek ding.

¹⁹He viskaavat hopeansa kadulle, heidän kullastaan tulee arvotonta rojua. Ei heitä pelasta kulta, ei hopea Herran vihan päivänä. Ei niistä ole tyydyttämään heidän nälkäänsä, ei täyttämään heidän vatsaansa. Juuri niiden tähden he ovat langenneet.

¹⁹A dangkasik uh leh a dangkaengte un TOUPA hehni chiangin a hunkhe theikei dinga, a hin uh a taisak kei dinga, a gil uh a vahsak sam kei dinga, a thulimlouhna uh pukna a hihkhit tak nak jiakin.

²⁰Prameat korut ovat olleet heidän ylpeytensä, kullasta ja hopeasta he ovat tehneet iljettävät patsaansa. Sen tähden minä muutan heidän kalleutensa rojuksi.

²⁰A kizepna kilawmna uh a kisaktheihpih ua, a kihhuaina milim un leh a nitna thil un a uak sak zo lel uh ahi; huai jiak mahin amaua dingin thil kihhuai dingin ka nabawlta hi.

²¹Minä annan ne vieraiden ryöstettäviksi, annan ne jumalattomien saaliiksi, ja ne saastuvat muukalaisten käsissä.

²¹Huan gallak dingin namdang khutah ka pe dia, leia mi giloute kiangah gallak dingin ka pe dinga, amau a na hihnin ding uhi.

²²Minä käännän kasvoni heistä pois, ja muukalaiset saastuttavat ihanan huoneeni, rosvot astuvat sisään ja häpäisevät sen.

²²Amaute ka nungngat san dinga, ka mun siang a hihnin ding uh: huan guta a hong lut dia, a hihnin ding uh.

²³He panevat toimeen verilöylyn -- tässä maassa, joka jo on täynnä verta, tässä kaupungissa, joka on täynnä väkivaltaa.

²³Khainiang bawl un, gamlah sisan suah hat vaihawmnain a dima, khopi lah hiamgamnain a dim ngala.

²⁴Minä tuon kansoista pahimmat, ja ne valtaavat heidän talonsa. Minä teen lopun heidän voimantunnostaan, ja heidän pyhät paikkansa häväistään.

²⁴Huaijiakin namdang giloupente ka honpi lut dinga a innte uh a neihsak ding ua; a hatna uh a, otpih uh ka hihtawp dinga, a mun siangte uh hihnitin a om ding hi.

²⁵Ahdinko tulee, turhaan ihmiset etsivät turvaa.

²⁵Lungjinna a hongtunga, muanna a zong ua, lah a om het keia.

²⁶Tulee onnettomuus onnettomuuden perään, tuhon viesti tuhon viestin perään. Turhaan ihmiset anelevat profeetalta näkyä, papista ei ole opastajaksi, vanhimmilta loppuvat neuvot.

²⁶Siatna tungah siat semna, thuthang tungah thuthang a honom dinga, jawlnei lakah kilakna a zong ding ua, himahleh dante siampu lakah a mang dinga, upate lakah lah thudot a om kei ding hi.Kumpipa a dah dinga, heutu lungdonna puansilhin a kivan dinga, vantang khut leng a ling ding, a kiang uah a omdan thu un ka hih dinga, a thilhih bang jel un vai ka hawm sak ding; huan TOUPA ka hi chih a theita ding uh, a chi a.

²⁷Kuningas menettää toivonsa, ruhtinas on kauhun vallassa, pelko herpaannuttaa kansalaisten kädet. Minä annan heille heidän vaelluksensa mukaan, minä tuomitsen heidät niin kuin he ovat toisia tuominneet. He tulevat tietämään, että minä olen Herra.

²⁷Kumpipa a dah dinga, heutu lungdonna puansilhin a kivan dinga, vantang khut leng a ling ding, a kiang uah a omdan thu un ka hih dinga, a thilhih bang jel un vai ka hawm sak ding; huan TOUPA ka hi chih a theita ding uh, a chi a.